Palautumisen PRO blogi

Voimaantuminen kohtaa voimattomuuden

Sunnuntai 17.2.2019 klo 21:33

Voima

 


Olen aina pitänyt voimasta. Voima kertoo siitä, että on energiaa liikkkua, urheilla, opiskella, kohdata vaikeuksia, mennä eteenpäin ja jaksaa. Sinussa on voima. Minussa on voima. Kaikella elollisilla vahvimpana on elämisen voima. Se saa ihmisen selviämään (melkein mistä tahansa) vastoinkäymisestä.
Voimaantumisen termi nousi vahvemmin esille joskus 2000- luvun alkupuolella. Muistan käyttäneeni sitä itsekin koulutuksissa. Voimaantuminen selitetään näin:
Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisen sisäistä prosessia. Prosessia, jossa ihminen löytää omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Voimaantuessaan ihmisen sisäinen voiman tunne kasvaa. Voimaantumiseen liittyy myönteisyyden tunteita.

 

Voimaantumisen tunnetta on tutkittu  yksilön näkökulmasta ja myös työuupumuksen, sekä ammatillisen kasvun näkökulmasta. Tunnistat näitä voimaantumisen hetkiä varmasti myös itsessäsi? Sitä tunnetta, kun sisimpäsi täyttyy mahdollisuuksista, tunnet pystyväni olemaan toimija tilanteissa ja olosi on myönteinen. Palautuminen on esimerkiksi hyvin voimaannuttavaa. Samoin rentoutumisen eri menetelmät. Uuden oppimisessa on jotain sisäistä voimaa kasvattavaa. Samoin uusien taitojen oppimisessa. Näissä tunteissa on helppoa olla, ollaanhan myönteisyyden kehässä.

 

Mikä voimamme vie? 

On ihmisiä, joilla voimavarat ovat hyvin vähäisiä. Voimaantumisen suuntaa on hyvin vaikea tavoittaa. Siihen suuntaan askelletaan silloin  hyvin pienin askelin. Silloin myös tunteet ovat harmaita ja tai jopa mustia väriltään. Tämä tarkoittaa sitä, että tuntemukset ovat kateissa tai ne ovat hyvin negatiivisia. 

Voimaa vievät;  elämän haasteet, työn kuorma, yksinäisyys, ihmissuhteet, työttömyys, talouden ongelmat, huoliajattelu, kivut, sairaudet, vanhat selvittämättömät asiat. Listaa voisi jatkaa hyvinkin pitkään. Voimaa vie myös se asenne, jolla elämää eletään.  

Oma voimattomuuden kokemus

Olen itse voimaton tällä hetkellä. Pitkä kierre sairastelusta, jonka loppua en pysty vielä näkemään, syö uskomattoman paljon voimavarojani. Lääkärin vastaanotolla käydessäni kaipasin kipeästi lepoa, joten sain aluksi päivän sairauslomaa. Tässä näemme sen, kuinka toinen näkee toisessa voiman, jota ei olekaan. Usein ihmettelen viikon tai kahden sairauslomia, joita ihmisillä on. Annan siis varmasti, näissä tilanteissa, aivan väärää viestiä selviämisestäni ja siitä voimasta. Voimattomuuden kokemus tässä kohdassa oli aika voimallinen!

Onnekseni jaksoin selvittää ja saada ymmärrystä hetken taukoon!

Kommentoi kirjoitusta.

Palautumisen tarve

Keskiviikko 13.2.2019

palautumispiirakka.png

Palautumisen tarve

Palautumisen tarpeesta ilmoittavat oireet saattavat usein jäädä jopa huomaamattomiksi, vaikka monet meistä kärsivät palautumisen puutteesta, nykypäivänä yhä enenevässä määrin. Herätänkin sinut kysymyksellä, koska olet tuntenut olevasi virkeä, jaksava ja pystyvä? Mieleltäsi avoin ja tyytyväinen?

Työelämä, ihmissuhteet, liikunta ja kaiken aikatauluttaminen aiheuttavat väistämättä  palautumisen tarpeen.  Rytmiin tottuneina palautumisen tarve ei välttämättä nouse tietoisuuteen.

Osa-alueet

Ne palautumisen osa-alueet, jotka tulisi huomioida ovat yllä olevassa kuvassa. Monia asioita sisältyy näihin sektoreihin, mutta riittää että ensin pysähdyt.  Palautuminen on merkittävä asia kaikessa laajuudessaan. Palautuminen on käytännön tuntevia tekoja, joten saatat tarvita siihen hieman apua. 

Palautumiseen erikoistuneina pidämme aiheesta luentoja, kursseja ja  koulutuksia. Palautumisohjaajkoulutkset toteutuetaan tällä hetkellä Tampereen ja Jyväskylän kesäyliopistoissa, laajuudeltaan ne ovat 10 opintopistettä.Työskentelemme koulutuken lisäksi yrityksissä, yhteisöissä ja yksilötasolla terveydenhoidon näkökulmasta, palautumista edistävästi. Pidämme tärkeänä sitä, että meillä on terapeuttiset valmiudet ja vuosien asikastyö toimintamme taustalla.

Palautumisen puute

Palautumisen tarpeeseen on syytä havahtua, kun toistuvasti ilmenee seuraavia asioita:

  • Unihäiriöt 
  • Väsymys
  • Masennustilat
  • Kiputilat
  • Muistihäiriöt
  • Keskittymisvaikeudet
  • Tunneherkkyys
  • Uupumus

Pidäthän huolta itsestäsi? Huolehditteko työyhteisössä palautumisesta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen

Mikä riittää?

Tiistai 12.2.2019



Silloin kun mikään ei riitä!




Olen aika  useasti viime aikoina pohtinut itsen hoivaamista. Sitä tilaa, jossa antaa tilan itselleen,  olla pieni ja tarvitseva. Vailla selityksiä siihen, miksi tällaista tarvitee. Psykofyysisen psykoterapian opintoihini  liittyy myös aiheeseen rakennetut kortit, juurikin nimellä ”minä tarvitsen”. Niidenkin avulla voi miettiä, jos on jäänyt vaille, kasvaako juuri siitä se tarve, että mikään ei riitä. Menetelmän avulla pohditaan, elämän läpi kulkien, juurikin tätä tarvetta. Saat nämä kortit ostaa ohjeineen, kunhan tulevat painosta. Ne on siihen mennessä, parinkymmenen psykofyysisen psykoterapeutin voimin, testattukin käytännössä.



Kiellän, se ei siis ole olemassa



Itsessä olemisen vaikeus on siinä, mitä ei tunne tarvitsevansa, kieltää sen tai sulkee pois tietoisuudestaan. Tarvitseminen on myös jossain vaiheessa ja jostakin asiasta vaille jäämistä. Kysymyksessä voi olla turva, syli, kosketus, sanat, ihan mitä vaan. Yllättää tai ei tämä kaikki on suljettuna kehoon. Meidän mielemme on se este, joka turvatakseen vallitsevan tilan,  pyrkii välttämään muistojen kohtaamista kehollisesti. Silloin turvaudutaan järkeistämiseen, selitykseen ja sokeudutaan sanojen maailmaan. Niin paljon, kun sanoista pidänkin ja niitä kuuntelen, joskus on äärimmäisen hyvä jättää sanat ja vain kokea. Sitä kutsutaan vuorovaikutuksessa itsensä ja kehonsa kanssa. Sitä kutsutaan myös kehon kautta tuntemiseksi.

Lainaan tähän kohtaan loivasti tulkiten  W. Reichiä. ”Hyvin usein ihmisen toiminnassa näyttäytyy selittäminen ja tarinointi, joka on ristiriidassa kehon viestinnän kanssa. On miltei mahdotonta päästä yhteyteen itsen kanssa, jos keho ei ole osallisena tapahtumissa. Pelkkä puhe ei aina avaa mieltä, ainakaan se ei avaa hengitystä, kehoa, jännitysrakennelmia, ääntä tai liikettä.” (teoksesta Luonneanalyysi)

Kehoyhteys  ja solmut



Joskus tulee niitä tilanteita, jossa sitten on solmussa itsensä ja sisällä vallitsevan olonsa kanssa. Vaihtoehtoja on ainakin seuraavia, joko tunteita ja kehoyhteyttä lähtee  tietoisesti kohtaamaan tai purkamaan, tai sitten sulkee tämän tien ja alkaa järkiperäistämään asioita. Yksi malli voi myös olla toiseen ihmiseen oman tunteensa siirtäminen. Jopa toisen syyllistäminen. Sitten jos kohde ei reagoidaan toivotusti, tapahtuu ärtymyksen nouseminen pintaan, tai surun, tai vihan, tai epätoivon. Itseään ja tarvitsevuuttaan kohdatessa apua vain ei löydy itsen ulkopuolelta, toisia mieleisekseen muuttamalla, vaan pysähtymällä ajatuksee; ” mikä itsellä on ja miksi koen näin”.

Silloin kun mikään tai kukaan ulkopuolinen ei riitä, ollaan jonkin äärellä jota ei tunnista. Mikään ei riitä ja tarvitsevuus on suuri. Silloin on helpompi kohdistaa viallisuus muihin, työhön, ympäristöön, ihmisiin. Kukaan ei ole sopiva työssä, kukaan ei riitä lähellä olevan roolissa, kukaan ei riitä auttajana, kukaan ei riitä ihmisenä.



Mistä tämän tunnistan itsessäni?

Olen itse kokenut tämän hyvin vahvasti. Eläessäni ihmissuhteessa, jossa mikään ei riitä. Tunnistan tämän mallin siis valitettavasti oikein hyvin. Suhteen edetessä tarve toiselle esitettyihin vaatimuksiin ja haluttaviin muutoksiin vain lisääntyy. Muutosta vaaditaan ainoastaan toiselta. Kuitenkaan mikään mitä teet ei riitä. Tunteet, jotka ovat kielteistä, alkavat ottamaan vallan. Silloin ulospääsy on ainoastaan irtipäästäminen.


Mikä sinulle riittää? 

Kommentoi kirjoitusta.

Mittarien ja teknologian maailma

Tiistai 5.2.2019

F10A828A-8C53-497B-A8C0-EB8EE8B48DBD.jpeg

Vietin lauantaina aikaa hyvinvointipäivällä Tampereen Ratinassa. Pidän tällaisista elävän vuorovaikutuksen tapahtumista, kuljeskelen yksikseni ja rytmitän olemiseni kiinnostukseni mukaan. Tapasin Pirten fysioterapeutteja, jossa vaihdoimme työajatuksia ja verkostoiduimme keskenämme. Ihmettelimme siinä myös omaa alaamme, ja sen näkymättömyyttä. Keskustelin  luujauhojen myyjän kanssa, kävin kasvojen hoidossa, sekä kuuntelin luentoja.

Yhdelle luennolle jopa istahdin. Jaakko Halmetoja puhui teknologiasta viimeisen kymmen vuoden ajalta, kuinka huimaa kehitys onkaan ollut ja tulee olemaan. Oli teknologiaa, joka liitettiin masennuslääkeisiin ja diabeteslääkitykseen. Oli genetiikkaan liittyvää tietoutta, jota tulevaisuudessa voimme terveyden tukemiseksi hyödyntää. Teknologiaa voi hyödyntää myös ravintotietoisuudessa, siitä mitä kehomme tarvitsee ja mitä ei.

Käyttäytymisen mittarit


Luento tuli ja meni, ja kävin etsimässä Jaakon lavan takaa. Koska itseä kiinnostaa mittareista uniasiat, kyselin tietysti mitä unelle kuuluu. Havaitsin hänellä olevan tietyn toiminnan unen seurantalaitteen. Niin siihen uneen, mittarit mittaavat kehon lämpötilaa, sydämen sykettä, hermoston rauhoittumista. Tutkimukset osoittavat, että nämä toiminnat liitettynä aivosähkökäyrään ovat sen pitkän aikavälin seurannalla ja mittauksella yhteneväisiä unen kanssa. Virhemarginaali on tietysti kaikessa olemassa. Tämä vaatii sitä laitteen käyttöä ja pitkän ajan seurantaa, sitoutumista ja sitten tietysti niitä muutoksia.

Ongelmaksi koituu sitten ne henkilöt, jotka ovat persoonaltaan tietynlaisia. Silloin, kun kysymyksessä on suorittaja tyyppinen perfektionisti, joka on kiltisti oppinut tekemään käsketyn, takertumisen vaara ja riippuvuus mittauksiin on ongelma. Teknologian tuoma riski kasvaa. Tässä suhteessa tulee olla tarkkana, ettei stressaa itseään täydellisellä suorituksella, ja siten ala asettumaan mittarin sisään. Tätä sivusi artikkeli, jonka linkkaan tähän:

 https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005986221.html

Toista näkymää edustaa sitten tämä näkökulma: 

https://www.marmai.fi/uutiset/business-finland-kaynnistaa-smart-life-finland-ohjelman-terveyden-ja-hyvinvoinnin-toimikentassa-on-kaynnissa-merkittava-muutos-6757171


Unen geneettiseen perimään siirtyi sitten seuraava keskustelu hetken aihe. Olihan luentokin  genetiikaan perustuva. Genetiikkaan sitten taas vaikuttaisi vahvasti tutut eli asuinympäristö, lämpötila ja yhteisö. Näitä tuttuja asioita hermoston rakentumiselle. Lämpötila oli mielenkiintoinen asia. Skandinaviassa olisi keho jäätynyt ilman heräilyä, joten herääminen ja havahtuminen oli erikoisen  tärkeää. Hieman eri asia kuin lämpimässä maissa. Nukummeko siis täällä herkempää unta geenienkin pohjalta?

Mitä sitten osaamme ilman mittareita? Mitä tietoisuuteemme tulee lisäarvoksi uudella teknologialla?




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: teknologia, mittarit, uni, biohakkeri

Vanha radio

Maanantai 28.1.2019 klo 19:32

Radio37-4301-81E7-E566FCBA75E3.jpeg

Istuin aamukahvilla ennen töihin menoa läheisessä kahvilassa. Katseeni hakeutui kuvan radioon ja muistot tulvivat mieleen. Mitä ihmettä vanha radio voikaan viestittää?

Aloitan hieman kauempaa, että ymmärrät sen, miten meidän ihmisten reaktiot tässä hetkessä käynnistyvät. Tunnistin radion nähdessäni tunteita ja kehoni reaktion. Eikä ihan niitä loistokkaimpia ja onnellisimpia. Tämäkin liittyy vuorovaikutukseen. 

Eilinen elämäni

Olin alle kouluikäinen pieni tyttö. Asuin maalla, hieman sivussa kaikesta. Naapuriyhteisöt olivat kuitenkin olemassa omanlaisenaan. Lähinaapuri sairasti skitsofreniaa, joka oli ilmeisesti vailla hoitoa. Näin jälkiviisaudella pohdittuna. Sieltä suunnalta tuli aika uhkaavaa käyttäytymistä ja syyttelyä lapsia kohtaan. Olimme vihollisia. Emme lapsia.
Toinen lähinaapuri oli monimuotoisempaa porukkaa. Siellä asui monta sukupolvea. Oli itseni ikäisiä lapsia, vanhemmat, isovanhempi ja täti-ihmisiä. Tässä naapurissa sain harvakseltaan vierailla. Ei silloin vierailevat lapset olleet kovin haluttuja henkilöitä, joten tässäkin ympäristössä marjapensaassa viihtyvät lapset oli syytä ajaa matkoihinsa. Viinimarjat kun kuuluivat mehupulloihin. Säännöllisesti sain  häädön. Me lapset nimesimme häätäjän ”Vanhaksi radioksi”, koska ääni oli kamala. ” Vanha radio” ajoi minua takaa ja lausui uhkauksia tällaiselle ”mustalaisen” lapselle. Olin siis vain tummahiuksinen ja perheen lapset pellavapäitä, olin siis vääränlainen.

Oma toiminta

Muistan elävästi kuinka toimin. Olen aina ollut hieman hullunrohkea ja silloin tapahtui se, että ”Vanhaa radiota” ärsyttämällä sain aikaan takaa-ajon. Olin nopea ja odotin tiettyyn pisteeseen ja pinkaisin pakoon. Jo silloin tiedostin, että tämä tuotti itselle mielihyvän tunteen. Pahaa en ollut tekemässä, mutta läsnäoloni oli liikaa.  Olin vääränlainen ja pelkkä olemassaoloni ärsytti.. 
Nämä tapahtuneet asiat ovat varmasti syitä, jonka vuoksi en nykyisinkään notkahtele uhkan ääressä. Vuorovaikutus opettaa. Tiedän pystyväni, selviäväni ja osaavani.

Toiminnan seuraukset

”Vanha radio” sai minussa aikaan tunteita. Jännityksen, paon tuoman mielihyvän, voitontunteen, mutta myös ihmettelyn miksi aikuinen ihminen toimi tuolla tavalla. Mikä saa rähjäämään pikkutytölle, uhkailemaan ja juoksemaan perään? Nykynäkökulmasta katsoen toki ymmärrän, silloin en.  
Katsellessani vanhan radion rähjääntynyttä ulkonäköä nämä kaikki palautuivat mieleeni. Persoonasta riippuen tällaiset tapaukset haavoittavat. Siskolle kävi näin, pelko otti vallan.
Tunnistan tässä tapauksessa oman toimintamallini, aina hermosoluissani saakka. En lamaantunut, en pelännyt, vaan harkitsin ja toimin sitten harkinnan pohjalta mikä oli elämän säilymisen kannalta järkevintä.
Montako muistoa sinä huomaat nykyarjessasi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tunteet, muisto , autonominen hermosto, vuorovaikutus

Palautetta palautumisen kokemuksesta

Sunnuntai 27.1.2019

Ohjaajat

Kokosin tähän palautteet ohjaamastamme Palautumislauantain tapahtumasta. Tapahtuma oli kolmituntinen katsaus, kehoterapiaan pohjautuen, palautumiseen ja sen ulottuvuuksiin. Osallistujien palautteet kertovat siitä, mikä on palautumisessa tärkeintä, se kokemuksellisuus. Kokemus itsestä, hyväksynnästä, ilosta ja oppimisesta.

Kurssit, luennot, koulutukset ja työhyvinvointitapahtumat

Teimme Nina kanssa tämän tapahtuman sillä ajatuksella, että ihmiset löytyvät palautumisen, ja meidän mallimme toimia tällä alueella. Toivomme tiedon liikkuvan tästä kokemuksesta omiin ja työyhteisön tarpeisiin saakka. Meidät löytää koulutuksiin, luentoihin ja tyhy tapahtumiin näiltä sivuilta. Päivitämme parhaillaan erilaisia kokonaisuuksia ja ne tulevat näkymään uudistettuina kohdassa https://www.palautumiskoulupro.fi/yrityspalvelut

Palautteet ryhmässä olleilta

”Kiitos ohjaajille, oli tosi rentouttava ja palauttava päivä! Tätä ohjelmaa voi lämpimästi suositella kenelle tahansa, joka tarvitsee työkaluja palautumiseen!”

”Palautumislauantain anti oli juuri sitä, mitä tarvitsen omaan arkeen. Löysin hektisen työni ja pitkän työhönsidonnaisuuden tasapainottajaksi avaimet palautumisen maailmaan. Liikkuvaa hengitystekniikkaa tai lähinnä oivaltamista hengityksen kulkemiseen kehossa ja irtipäästämistä Slowpuls- liikesarjoin. Syvärentoutumisen palauttava vaikutus tuntui koko kehossa ja lopuksi minunkin pääni pääsi hetkittäin miettimättömyyden tilaan. Wau- efekti syntyi jo osasta suuren kokonaisuuden oivaltamisesta ja sen tarjoili lempeästi asiantunteva parivaljakko Nina ja Ulla. Todellinen PRO ❤️”

”Ohjaajat antoivat tilaa omalle olemiselle ja tekemiselle, oli helppo löytää ilo liikkeistä kun ei ollut pakotteita. Ihanaa musiikkia!! Pidin myös sanoista ja mielikuvista joita ohjaajat käytti. Sai nauraakkin pariharjoituksessa. Nauru vapauttaa. Sopivasti taukoja. Oma perustempo oli rauhallisempaa palautumisen jälkeen ja se tuntui hyvältä.”


”Kun keho on väsynyt suorittamisesta ja uniongelmista ja mieli kuormittunut uuden oppimisesta ja elämän tuomista murheista, ei kauheasti jaksa innostua mistään vaativasta.
Nyt sai luvan kanssa vain olla, hakea lempeää liikettä omaan tapaan ja tahtiin, itseä kuunnellen. Kukaan ei vaatinut mitään. Keho löysi oman rytminsä liikkua ja ajatukset hiljenivät edes hetkeksi. Vielä illallakin oli leppoisa, itseä rakastava olo. Lepoloma pienoiskoossa.”


Kiitos, kun järjestitte 26.1.19 ipalautumistapahtuman Laikussa. Kiitos ensinnäkin siitä, että tapahtuma oli ilmainen, on hienoa, että näin annettiin mahdollisuus kaikille osallistumiseen. Eikä siis ihme, että sali oli täpötäynnä!
Päivä oli hienosti koostettu taukoineen. Ohjaajat ottivat vastaan sydämellisesti kaikki tulijat. Harjoitukset ohjattiin selkeästi. Pidin myös siitä, että alussa oli muutamia harjoituksia parin kanssa ja sitten tehtiin itsenäisesti harjoituksia. Liikkeissä ihaninta oli se, että niissä todella keskittyi tekemiseen ja läsnäoloon - se rauhoitti nopeasti koko kehon ja mielen. Slow pulse-ohjelman liikkeet ja musiikki oli mietitty huolella ja oli helppo päästä liikkeen rytmiin mukaan. 
Illalla olo olikin rentoutunut ja rauhoittunut; aivan kuin olisin ollut useamman päivän rentouttavalla matkalla. Itselläni sattui olemaan selkä todella jumissa, mutta liikkeet selkeästi tekivät hyvää ja avasivat kehon lukkoja.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan palutumisharjoitteita - sopivat kaikille ja aina kannattaa kuunnella kehoaan, jos jokin kohta kehossa on kipeämpi, voi liikkeen tehdä pienempänä. 
Lämmin kiitos <3.”

”Palautumis-päivän annista: olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa palautumis-tapahtumassa. 3 tuntia kului kuin siivillä, kun on kivaa tekemistä niin ajantaju katoaa. Ihan mahtava olotila oli tämän harjoittelun jälkeen. Askel oli kevyt ja pää kuin pumpulissa. Paras ja yllättävin anti oli seuraavan yön nukkuminen, en muista milloin viimeksi olisin nukkunut näin syvää ja hyvää unta. Vaikuttavaa♥❤️💗

”Itse yhdyn samoihin fiiliksiin kuin muut. Tarve tuollaiseen pysähtymiseen on ainakin itselläni tällä hetkellä suuri. Taitaapi olla monella muullakin kun sali oli täynnä. Vaikka itse käytän tanssia (treeniä) töistä irtautumiseen,kropan rentouttamiseen ja hyvän olon saamiseen se ei tietyssä mielessä lopeta ajattelemista,pohtimista,oman itsensä kritisoimista,toisen arvioimista tai arvioimisen kohteena olemista. Itselle jäi mieleen liikkeitä tehdessä sanomasi "ne on hyviä ja riittäviä sellaisena kun ne teet". Ei siis paineita 😀.Yllätyin itse kuinka helposti kaikista työ ym. paineista huolimatta onnistuin pääsemään ajatuksettomaan ja rentoon tilaan. Ohjaajina olitte rentoja ja rauhoittavia ja loitte turvallisen ilmapiirin. Olo säilyi rauhallisena koko päivän . Kiitos teille molemmille 😍

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, Slowpuls,

Työ, hyvinvointi ja palautuminen

Torstai 24.1.2019 klo 7:18

 

Minulla oli mielenkiintoinen ajatustenvaihto, erään isommilla areenoilla luennoivan henkilön kanssa. Ison yrityksen johdossa jo vuosia toiminut ja menestyksellisesti sitä johtanut ihminen, kertoi ajatuksiaan ja minä omiani.

Hän kertoi, että työhyvinvointi on hänen näkökulmastaan sanana ja tekoina passiivinen ja kevyt. Näin ainakin ymmärsin. Työhyvinvointi ei ole päiviä, jolloin yhdessä syödään ja juodaan hyvin. Se ei ole kevyttä arvojen pohtimista, niitä kuitenkaan kohdallaan sisäistämättä ja niiden mukaan toimimatta. Se ei ole jonkin pinnalla olevan metodin palvomista ja sen kaavamaista toteuttamista.

Hän kertoi: ”työhyvinvoinnin ydin on hyvä johtajuus ja sen jäljessä seuraa hyvä työ”.

Sekavuus luo sekavuutta

Tässä on minunkin mielestäni kaiken pohja. Silloin jos johto on sekavaa, eikä se oikein pohjaa mihinkään arvoihin, kuinka siitä voi seurata hyvää työtä? Siitä seuraa sekasotkua, jossa kukaan ei tiedä miten työ tehdään. Tai pahimpana on ehkä ne, jotka puhuvat arvoista, mutta toteutus jää sanoiksi. Arvoja voi ja pitää pohtia, nähdä miten arvot aktivoituvat arjessa ja se vaatii hieman enemmän kuin sanahelinää.

Sekava johtaminen syö luottamuksen, jolle hyvä työ perustuu. Se kuormittaa työntekijöitä ja aikaansaa tekijöissä väsymyksen ja kyllästymisen kokemuksen. Aika usein tähän liittyy uupumuksen ja ahdistuksen tuntemukset ja sairastumiset, jotka johtavat sairauslomien lisääntymiseen. Työpaikkaa olisi siis johdettava, kuin hoitaisi perhettä. Jos annat perheessä vain yhdelle etuja, seurauksena on ongelmia. Tai jos perheessä on salaisuuksia, luottamus katoaa. Tai jos jatkuvasti lupaat ja petät lupauksen perheellesi, saatat jäädä yksin. Hyvinvoinnin tila vaarantuu ja työpaikalla tästä seuraa ongelmia. Tästä aiheesta muuten kirjoittaa loistavasti Ari Rämö, kirjassaan Yksinkertaista johtamista.

Palautumisen prosessi

Työhön liittyen keskustelimme aiheesta palautuminen. Palautuminen on läsnä työssä ja vapaa-ajalla koko ajan, ei temppuna tai menetelmänä. Palautumisajattelussa hyvinvointi on prosessi, jota pidetään yllä, kun ensin ymmärretään itseä ja omaa toimintaa. Palautuminen  on myös asia, josta keskustelukumppanini puhuu kuulijoilleen. Olimme päätyneet tässä hyvin samankaltaiseen ajatteluun. Mitä kauemmas me menemme itsen kuulemisesta, tuntemisesta ja kehosta, sitä kauemmas tietoisuus itsestä katoaa. On se asia mikä tahansa, joka sen saa aikaan, sitä enemmän ihminen on hukassa omasta kokemisesta ja siitä omasta prosessista.

On hyvä pohtia sitä, mikä vie sinua poispäin itsen kuulemisesta? Tukeeko työpaikkasi hyvän työn toteuttamista eli johtaako se selkeästi, arvostaen, arvojaan toteuttaen, luottamuksella eli hyvin?



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, arvot, palautuminen

Kivun omaa tarinaani

Maanantai 21.1.2019 klo 10:17

Kaivo

Kipu ja palautuminen, minä ymmärrän sinua!

Tämä on omakohtaista kokemusta sisältävä kirjoitus. Eikä nyt kaikista positiivisemmasta suunnasta, mutta halutessasi voit lukea. Tiedät ainakin, että tunnistan kivun luonnetta. Sivustolla käsittelin  jo aiemmin pääkipua,https://www.palautumiskoulupro.fi/blogi/2018/09/17/26326,  mutta nyt pohdin kipua oman pitkittyneen kivun kokemukseni  pohjalta. Reilusti vuoden jatkuneen hermo- ja kudoskivun kanssa elämisessä, en ole löytänyt siitä etsimälläkään paljonkaan myönteistä. 

Avaan hieman tätä itselleni omituista lausahdusta. Olen sen ikäluokan ihmisiä, joille hammashoito lapsuudessa tarkoitti pelkoa, kipua, pakkoa ja huonoa kohtelua. Olen kuitenkin oppinut säätämään omaa tunnetilaani siten, että pystyn tällä alueellakin itseäni hoidattamaan. Näitä hoitoja on sitten ollut paljon. Hengittäen, mentaaliharjoituksia tehden  ja kokemuksen opettamana olen päässyt pitkälle. Mutta…

Mutta….

Vuosi sitten oikea alahampaani ilmoitti napakasti, jotain olevan pielessä. Joten päivystykseen, jossa todettiin ei mitään. Ehdin jo huokaista, mutta sitten rävähti. Kipu levisi poskeen, kaulalle ja se oli menoa. Hammasta yritettiin pelastaa useita kuukausia, välillä jo toive yhden kuukauden ajan, että tärkeä purentaan liittyvä hammas voidaan pelastaa. Juurihoitoa toisensa perään. Kolmoishermo  ärtyi ja koko naama oli kipeä. Ylähammas poistetaan samassa hmlkierroksessa, sieltä kun löytyi myös juurihoidettava ongelma, en jaksanut hoidattaa ja maksaa. Tämä kolo sentään toipui, mutta antibiootti meni viikon ajan. Terveyttä koetellaan.

Alahammmaskipu vain jatkuu. Istuen nukkumista ja kovia  kipulääkkeitä, niistä luojalle kiitos. Kylmä viima oli kauhistus ja viime kevättalvi meni niin, että en muista edes ulkoilleeni. Tulehdus levisi ja paheni ja hammmas meni lopulta poistoon. Huono homma, koska nyt liikaa poistoja samassa paikassa. Ajattelin, että nyt helpottaa. Meni sitten  puolitoista kuukautta tulehtuneen hampaan kolon hoidossa, kuolioon mennyttä luuta ja kaulalle leviävä turvotus. Istuen nukkumista, aikamoisilla särkylääkkeillä. Senkka jo koholla ja hätä omasta terveydestä oli jatkuvasti mielen päällä. Tietoisuus hammastulehdusten vaarallisuudestata takoi mielessä.

Yhtä hammastani hoiti yhteensä 7 eri hammaslääkäriä. Jokainen kuvasi, puudutti ja putsasi. Antibioottia tulehdukseen tuplaten ja viimeinkin se talttui. Implantti pitäisi laittaa, koska purenta on vinossa. Jotenkin olen niin turta, että tämä ei ajatuksena juuri nyt kiehdo.

Viime vuosi tammikuu - kesäkuu

Vuoden aikanaan minulta jäi tanssiharjoitukset, en kiputiloiltani pystynyt, kaikki tärinä ja liike tuntui kauhistuttavalta. Henki haisi ja märkä maistui suussa. Harmitti, koko aika tuntui valuvan vain kipuun ja siitä selviämiseen. Työssä piti kuitenkin käydä, sanat eivät kunnolla toimineet kipeässä suussa, pari viikkoa olin sairauslomalla. Silloin en edes pystynyt puhumaan, lähipiiri hoiti minut sohvaan, jossa istuin ja sairastin ja nukuin 2 pahinta viikkoa. Poskeni oli pahimmillaan kuin pingispallo, jopa yhtä kova. Antibioottia ja kovat kipulääkkeet, oleminen meni sumussa. Siirtyminen sänkyyn oli juhlan paikka.

Viime vuosi joulukuu ja uusi vuosi alkamassa

Muutaman viikon hengähdystauko loppuvuodesta  ja kipujen hetkellinen lievittyminen. Sitten jouluaatonaattona kipu toisella puolen yläleuassa. Hermokipu. Odottelen 6, 5 tuntia päivystyksessä. Taas todetaan ei mitään, ja huokaan. Joulu menee oireillen. Sitten uudenvuoden aatonaattona kipu jatkuu ja päivystykseen 4 tuntia odotellen, ylähammas avataan, lääkepaikka ja hetken helpotus.

Tällä kertaa päätän, että sama ihminen hoitaa ja kuuntelee ja valitsen paikan. Otetaan kuvat ja löydetään poskionteloista tulehdus, samantien työterveyden lisätutkimuksiin, jossa todetaan ei mitään...poski tukossa, ilma ei kulje ja hammasta särkee. Migreeni aktivoituu ja se pitää lääkitä, en jaksa tänään sen säätämistä.

Odottelen yksityiseltä uuden ajan ja korjataan pari lohkeamia ja ajattelen, että nyt tämä viimein loppuu. Olen ainakin vuoden ilman hammaslääkärikäyntejä. Implantti saa odottaa ja jääköön vaikka laittamatta. Seuraava aamu onkin jo helvetillinen. Viiltävä hermokipu lääkepaikan alla ylähapaassa, päivystysaika acutaan  onnistuu nyt viikonloppuna nopeasti ja lääkepaikattu hammas avataan. Juurihoito ja antibiootti. Kipu estää nukkumisen, istuen menee taas pari yötä. Perun maanantain asiakkaat. En jaksa hoitaa ketään tänään.

Kipu juurihoidetun ylähapaan kanssa on siedettävä, poski on hieman paksuna, mutta alaleuan alueella on uusi kipualaue. Onko tämä vain kolmoishermon ärtynyt tila vai onko taas uusi alue villiintynyt. Tiedän, että kuvissa ei näy mitään, onnekseni yksityinen hml otti koko hampaiston kuvat. Toivon pelkän hermon jossain alahapaassa olevan ärtynyt hetkellisesti tästä kaikesta. Koko naamassa on kiertävää kipua, välillä jopa toisella puolella, onhan siellä toki hampaita vielä jäljellä. Epätodellinen olo.

Kipu ja palautuminen, onko se mahdollinen yhtälö?

Nyt sitten kipuun ja palautumiseen. Voiko niitä edes liittää tähän? Olen urhoollisesti yrittänyt. Tiedän, että kipu ei ole siellä missä se tuntuu, vaan aivojen kipua tunnistavilla alueilla. Sitä on vaikea uskoa, poski paksuna ja naamaa viiltävän kivun kokijana. Annan siis itselleni luvan kokea sitä juuri sillä alueella kun sen koen. Aivan kuten muutkin ihmiset, joille hermoston ja aivojen maailma ei ole yhtä tuttua. Kokemukseni on kipujanalla VAS 10. Sehän se perinteinen mittari kivulle on. Näissä kohdissa en pysty ajattelemaan myönteisesti, käyttämään kipuun sähköhoitoa, akupunktiota tai mentaaliharjoituksia. Olen vain kipeä.

Minun onneni on se, että heti, kun pahin lievittää,  jaksan olla toiveikas. Olen kuitenkin väsynyt, joku sanoisi romahtanut, tämän sairastumisen aikaan kaksi kertaa. Viimeisin oli viime viikonloppuna. Itkin kuin lapsi  hammaslääkärin penkissä, pyysin niin tiukan puudutuksen, etten tunne mitään. Sitä kesti viisi tuntia, tunnottomuutta. Tunnottomuus oli onnen tila. Tiedän mitä kipupotilas haluaa, hetken tunnottomuutta, se antaa luvan edes hengittää normaalisti. Tunsin kuinka kehoni luovutti jännityksensä.

Ihminen, joka ei ole kokenut kipua, ei voi sitä ymmärtää. Kokija on se asiantuntija. Kunnioita siis kokijaa! Palautuminen on juuri siinä kohdassa, kun jokin muuttuu, edes hetkellisesti siedettävään suuntaan. Tartun siis siihen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kipu, kokemus, palautuminen

UNI

Torstai 17.1.2019 klo 23:16

Uni.jpeg

”Elämämme ehto, turvallisuuden kehto, palautumisen taika ja hyvinvointimme aika.”

Uni on in. Olin luennolla, jossa unilääkäri Henri puhui. Vaikkakin mainostapahtuma, niin sali on täynnä eri-ikäisiä ihmisiä. Uni siis puhuttaa ja mietityttää, sen lisäksi, että se aiheuttaa ihmiselle paljon ongelmia, kun unen määrään ja laatuun tulee puutteita. Kansantauti on siis aktiivisesti hereillä.

Uni, mitä se on?

Uni on tila, jossa ihmisen havainnointi ulkoisiin tapahtumiin ja toimintaan ei ole käytössä. Keho lepää ja aivot työskentelevät. Unen aikaan glymfaattinen järjestelmämme on puolet aktiivisempi kuin valvetilassa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti ilmaistuna sitä, että aivojen viemärijärjestelmä putsaa aivojen aluetta tehokkaasti ja aktiivisesti juuri unen aikana.

Uni on tila, jossa on univaiheen vaihtelua. Univaiheet koostuvat kevystä unesta, syvästä unesta ja REM unesta. Jokaisella univaiheella on merkityksensä. Syvä uni on levon kannalta hyvin merkittävä. Syvän unen tila on kestoltaan 1,5 tuntia ja syvän unen  oivallisin ja toimivin paikka on heti nukkumisen alkuvaiheessa. Elimistö on siitä hieno järjestelmä, jos tämä syvä uni ei heti unen alkuvaiheessa toteudu, elimistö yrittää korjata tätä tilannetta myöhemminkin nukkumisen aikana. Mittauksen mukaan tämä tilanne  kuitenkin kertoo, että jokin on jo häiriintynyt. Mikä on se väline, joka sitten luotettavasti tätä asiaa mittaa? Moni mainos kertoo unen mittaamisesta, mutta mikä on faktaa ja mikä on vain suuntaa antavaa? Palataan tähän hieman myöhemmin.

Unen määrä

Työni unettomien parissa on todellakin opettanut, miten yksilöllisiä ihmiset unen tarpeet ovat. Fakta on kuitenkin se, että unta tarvitaan. Keskiarvo on määritetty 7-8 tuntiin. Jos oma määrä poikkeaa tästä ja olet kuitenkin aktiivinen aamulla ja virkeä koko päivän, lukemasi voi olla vähäisempi. Tai sitten tarvitset enemmän. Siitä ei tarvitse olla huolissaan. Huolissaan on syytä olla silloin, kun lakkaat tunnistamatta tätä tarvettasi.

Ikä vaikuttaa, vanhetessaan ihmisen unen määrä vähentyy. Nuori nukkuu paljon.Jos olet päivätorkuttaja, huomaa, että se vähentää yöunen määrääsi. Tärkeää on, että tuntee itsensä yön jälkeen virkeäksi, levänneeksi ja tämä tila on mahdollinen iltaan saakka. Sitten elimistö alkaa hiljalleen jälleen laskeutua lepoon. Illalla kehosi ei halua aktiivista harjoittelua, juuri unen kehittymisen vuoksi. Vuorotyössä käyvien kohdalla tässä tulevat esiin ongelmat, työaika on silloin kehon luonnollista rytmiä vasten taiteilua.

Uni-valverytmi

Meitä säätelee sisäinen kello. Tämän kellon aika on hieman yli 24 tuntia. Hieno tarkasti säädelty systeemi, jolla on yksilöllinen rytmi. Tämä kello on aivoissa, tarkemmin hypotalamuksen alueella. Se säätelee unen ja valveilla olemisen rytmiä, se säätelee melatoniin määrää ja kortisolin erittymistä. Valon lisääntyessä sisäinen kellosi vaimentaa melatoniin( pimeähormoni)  ja tuotanto laskee, alat heräämisen. Tässä kohtaa tulee huomata iltainen tietokoneen käyttö, tuleeko liikaa valoa? Oletko juuri sinä se joka olet herkistynyt ja tämä vaikuttaa sinuun vahvemmin kuin naapuriin.

Sisäisen kellon lisäksi unta säätää ns. homeostaattinen prosessi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, mitä enemmän valvot, sitä enemmän väsyttää. Unipaine kertyy ja jossain vaiheessa sitkeinkin valvoja luovuttaa ja nukahtaa. Tässä kohtaa on tehtävä huomio siitä, kuinka usein valvot jaksamisesi rajoilla? Oletko juuri sinä se, joka tarvitsee unen juuri silloin kun väsymystilasi siitä ilmoittaa.

Sitten se oma rytmi. Olisi juuri näiden edellä mainittujen asioiden vuosi syytä oppia kuuntelemaan omaa nukkumarytmiä ja mennä nukkumaan mahdollisimman  säännöllisesti. Huomaa tässä kohdassa, kuinka olet olemisesi rytmittänyt?

Aivosähkökäyrä EEG ja sykevälivaihtelu

Nyt palataan alun kysymykseen unen mittaamisesta. Teen työtä unihäiriöisten parissa päivittäin. Ihmiset tulevat mittaustulosten kanssa vastaanotolle. Yleisin niistä on sykevälivaihtelumittaus tulos. Luennolla havahduin itsekin tähän. Unta mittaa vain EEG eli aivosähkökäyrä. Mitä siis mittaa sykevälivaihtelu? No, sitä sykevälivaihtelua, kertoo lähinnä hermoston tilasta päivän ja yön aikana. Lisäksi se mittaa sydämen sykettä. Kertoo myös sen, onko yösi ollut hermoston tasolla palauttava, mutta se ei mittaa aivosähkökäyrää. Sormi tai kehomittari ei kerro, koska nukahdat tai kuinka syvää unesi on, se kertoo hermoston tilasi vaihtelusta. Hermoston siirtyessä mittarin kertomaan parasympaattisen toiminnan tilaan olet joko rentoutunut, hyvin rentoutunut, horros tai sitten unitilassa.

Unettomuus

Ihmisellä on taipumus tottua sairauksiin, sama pätee myös unettomuuteen ja pitkään jatkuneeseen tilaan unihäiriöistä ja univajeesta. Luennolla paneuduttiin siihen, että ihminen ei tunnista sitä,  kuinka kauan tai vähän on nukkunut. Olet ehkä rentoutusharjoituksessa kokenut jotain samaa. Se aika, joka on kulunut rentoutustilassa, on saattanut olla 10 min harjoitus tai yksi tunti. Hieman sama ilmiö kohtaa ihmistä unen suhteen. Tietoisuus siitä mikä unimäärä minuuteissa tai tunneissa on ollut, katoaa. Se mikä on totta, on tietoisuus siitä tilasta, joka herätessä on. Väsynyt? Levännyt? Mihin asti tämä tila kantaa?

Toimenpiteet unen tueksi

Koska meillä ei ole mahdollisuutta kaikilla mennä aivosähkökäyrälle, toteamaan tilaa unesta, tutkailemme hermoston tilaa. Aivosähkökäyrän tulos ei toki muuta untasi sekään, lisää vain tietoasi unestani yön aikana. Nyt siis täytyy turvautua hermoston toiminnan tarkkailuun. Hermoston tila ilmoittaa itsestään oireilla, jotka on jokaisen tunnistettavissa. Ne hälytyskellot kehossa soivat. Aamuväsymys, päiväväsymystä, jäykkyyttä, kipuja, herkistynyttä tunnetilaa, muistihäiriöitä. Kertovat unitilastasi.

Keinoja parantaa untaan on nuo edellä mainitut huomioitavaa seikat eli valo, säännöllisyys  ja rytmi. Kaikki se toiminta, jolla tuet kehosi ja mielesi rauhoittumista vaikuttavat unitilaasi myönteisesti.

Lisäksi on syytä huomioida elimellisesti sairaudet, jotka on syytä tarkastaa. Uniapnea on yksi merkittävä tekijä, sitten levottomat jalat. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista.

Hermosto

Tiedämme, että hermoston ollessa levon puolen toiminnassa aktiivinen, meillä on mahdollisuus nukkua. Hermoston aktiivista tilaa pitää yllä kaikki tekeminen ja myös ajatteleminen.  Mielesi askarrellessa ajatusten parissa aktiivisuustasosi kohoaa ja uni katoaa. Mielessä olevat muistot tai tulevien tapahtumien ajattelu toteuttavat tämän ilmiön. Näiden lisäksi kehomme kantaa omaa historiaamme, ragointitapojamme ja niihin liittyviä hermoston tason malleja mukanaan kuin dataa. Silloin, kun tämä data aktivoituu ja ilmoittelee elämäsi tapahtumissa itsestään, herätät myös kehosi aktiivisuuden ja puolustavat, suojaavat ja jähmettyvät reagointimallit. Yllätyitkö?

Nämä mallit saattavat olla osallisena unihäiriöihin  ja yksi merkittävä tekijä siihen, että uni katoaa luotasi. Olet keholtasi jäykkä, supistunut, pientynyt, kireä ja kaikkea muuta kuin kyvykäs laadukkaaseen ja palauttavaan uneen. Nämä ovat niitä asioita, joihin unettomuuden parissa psykofyysisessä fysioterapiassa törmäilen. Lohduttavaa on se, että näille asioille on tehtävissä muutoksia, silloin kun kehon ja mielen toiminta otetaan huomioon myös unta hoitaessa.

Kiinnostuitko itsestäsi? Omista toimintamalleista? Onko uni paras kaverisi?







1 kommentti .

MIKSI?

Sunnuntai 13.1.2019 klo 20:38

Miksi.jpeg

Tänään koin mielessäni mielenkiintoisia liikahduksia. Jostain syystä, tämä linkissä oleva teksti, sai minut jälleen kerran ihmettelemään ihmisen toimintaa.   Artikkeli kertoo ”Aikaansaamisen arvostuksen vääristymisestä”, luehan tästä psykologin kertomaa viisautta. Palataan sitten tähän tekstiin takaisin.

TIEDON APUVÄLINEET


Meillä on tukena tiedettä, tutkimusta ja erilaisia palautumisen ja kuormituksen tasapainoa ja hyvinvointia mittaavia menetelmiä joka lähtöön. On palauttavaa tuolia ja patjaa, alan kirjallisuudesta puhumattakaan. Silti, edelleen lehdissä on luettavissa lukemattomat julkisuuden henkilöiden tarinat siitä, kuinka ollaan poltettu elämän kynttilää molemmista päistä. Työssäkäyvien monet tarinat siitä, kuinka on  uuvuttu  työkuorman alle ja sairastuttu stressin aiheuttamiin sairauksiin. Lievästä päästä mainittuna unettomuus  ja kiertävät kiputilat. Jokin ei nyt täsmää ja kohtaa.

Vieläkään terveys ei mene tekemisen edelle. Tekemisen ja suorittamisen mallista pidetään kiinni, vaikka ”henki”menisi.  Tätä sitten aikuinen opettaa, jos sattuu olemaan perheellinen, lapsilleen malliksi. Edellisillä sukupolvilla  oli sodan jälkeinen puurtamisen ja rakentamisen malli, mutta meillä kaiken hyvinvoinnin keskellä, on menossa sota omaa terveyttämme vastaan. Kaikki mahdollisuudet hyvinvointiin on edessä tarjottimella, mutta siihen tarttuminen on vaikeata. Miksi?



KOHTAA ITSESI 

Itsen kohtaaminen ja kuuleminen tarvitsevana, on aika kaukana toiminnassamme edelleen. Oma riittämättömyyden tunne aikaansaa häpeäesteen, joka laittaa ehkä sinutkin puurtamaan. Sieltä pompahtelevat esiin myös tunnistamaton tai tunnistettu syyllisyys, huonommuus, katkeruus, viha, ahneus tai kateus. Omien rajojen tunnistamattomuus ja rajojen pitämisen vaikeus altistaa kynnysmattoilmiölle. Kävele vain ylitseni, olen hyvä ihminen, kunhan muilla on hyvin, kaikki on hyvin. Tai sitten teet voimasi tunnossa työt, koska olet aina niin oppinut tekemään.  
Ihminen kokonaisuutena on supistunut, solmussa kehon ja mielensä kanssa. Paljonko tässä auttaa mittaustulos, joka sanoo, että pidä lepopäivä tai kaksi. Tai patja, joka tuudittaa hetkellisesti onnen tilaan. Saati sitten magnesium, melatoniini, tai hiilihydraattipitoinen iltapala, tai  tryptofaania sisältävät ruoat. Kadonnutta unen palauttavaa vaikutusta ollaan tällöin jo etsimässä. Nämä on usein mainittuna hyvän unen vinkkilistalla. Hälykellojen soitto on käynnistynyt.

MITÄ MINÄ TEEN?

On turha kuvitellakkkaan, että vinkkilistat auttaisivat. Ensinnäkin tarvitset, yksilöllisesti, omasta tilastasi riippuen, aikaa viikkoja tai useita kuukausia vanhan mallin ymmärtämiseksi, tiedostamisesta ja purkamiseksi. Aikaa sitten uuden oppimiseen ja ennen kaikkea aikaa kehollisten reaktioiden  ja mielen alueen tunnistamiseen. Nykytiedon mukaan kehollinen lähestymiskulma on laveampi, kuin pelkkä mielen alueen työstäminen. Nykyhetken malli, minulle kaikki heti valmiina, mielellään hyvin pureskeltuna ja  pillerimuodossa ei vain toimi. Molemmat on huomioitava keho ja mieli.
Toivon, että tänne puurtamisen luvattuun maahan löytyy se palautumisen keidas, jokaisen tarpeisiin.
Aloita Tampereella vaikka tästä:
Suostuhan itsesi kohtaamiseen, jookos? 



1 kommentti . Avainsanat: palautuminen, mieli, keho, stressi

Palautumislauantai PRO

Torstai 10.1.2019 klo 8:28

Palautumislauntai.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, stressi, kiire

UUSI MUSTA

Perjantai 28.12.2018 klo 10:16 - Ulla

Uusi_kuu


Uudelle vuodelle siirtyessä ajattelin myös uusia työasioita. Omia uusia asioita on opiskeluni psykofyysisen psykoterapian parissa ja keväällä sen loppusuora jo häämöttää. Keväällä olen jälleen virallisesti tietoisempi siitä, miksi on niin tärkeää kohdata itsessä syytä kuin oiretta. Onnekseni olen 90-luvun alussa perehtynyt reichiläiseen kehoterapiaan (kehomielen koulutus), ja se vain syventyi psykoterapian parissa. Tervetuloa siis vastaanotolleni kokemaan kehon ja mielen yhteyttä. Alla hieman asiaan pohjustusta.


Hengitys ja autonominen hermosto on uusi musta


Nykyisin puhtaan paljon hengityksen merkityksestä. Sen lisäksi autonomisen hermoston ymmärtäminen on IN juttu. Olet ehkä törmännyt näihin viime aikoina. Nämä ovat osalle niitä aivan uusia, jopa tämän tulevan vuoden 2019 asioita. Olen iloinen siitä, että monelle ihmiselle avautuu tämän avulla mahdollisuus asioiden ymmärtämiseeen ja ennenkaikkea kokemiseen. Ehkä jopa parempaan ihmisenä olemiseen. Pohditaan siis näitä tarkemmin.


Hengityksen sulkeva merkitys


Hengitysharjoittelu ei itsessään ratkaise meissä monessa  syvällä olevaa ongelmaa eli ihmisen syvintä ”haavaa”.  Haavalla tarkoitan kaikkia niitä kokemuksia, jotka toistuessaan ovat tuottaneet sinulle tuskaa. Hengitys vain hallitsee ja säätää haavojesi päälle rakentunutta suojajärjestelmää. Lisäksi hengitys  muuttaa hermoston tilaa. Hetkellisesti. Se on kuin laittaisi kortisonia kutinaan, auttaa hetkellisesti, mutta syy on yhä olemassa. Toki hengityksen tasapaino on tärkeä asia, mutta on hyvä tarkastella asiaa tästäkin näkökulmasta. 
Mutta mitä teet ihmiselle, jota jokainen syvempi hengitys ahdistaa? Mitä teet tuskalle, joka on pyrkimässä hengityksessä pintaan? Mitä teet ihmiselle, joka sanoo: auta minua uskaltamaan hengittämään ja olemaan elossa? Mitä sanot ihmiselle joka ei mielestään osaa, siis uskalla,  hengittää koko kapasiteetillään?  
Niinpä, hoidatko oiretta vai ihmisen kehossa olevaa syytä. Moni muukin asia on tärkeä, sitä en kiistä, koetan avata vain sitä mitä itse teen työkseni ja mitä kehon ja mielen palautumisesta ajattelen. 


Hengityksellä pidättäminen, teetkö sitä?


Ensimmäinen asia, joka meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää, on se että reagoimme hengityksen pidättämisellä elämän isoihin ja pieniin tuskiin. Mitä suurempi haavasi on, sitä pinnallisempi hengitys. Siksi hengitys ei ole avain kaikkeen olemisen tuskan purkamiseen, tarkoitan nyt stressiä, uupumusta, masennusta, väsymystä, kipua, vaan sen avulla voi tiedostaa mitä kaikkea voi taustallasi ollakaan. Oletko hengitykseltäsi supistunut vai laajentunut? Milloin reagoit näillä tavoilla?


Autonominen hermosto reagoi kaikkeen olemiseen


Toinen asia on autonominen hermosto. Autonominen hermosto tarkoittaa sitä hermoverkkoa, joka viestii kehossasi, kehosta ylös aivoihin ja toisin päin. Ajatuksista, tunteista, kokemuksista, kosketuksesta, vuorovaikutuksesta. Tiedon siirtyminen alhaalta kehosta on monitahoisempaa, kuin aivoista kehon suuntaan. Viimeisin tieteellinen tutkimuskin  on kohdistunut tähän alueeseen. Kehomielen yhteys on löydettävissä juurikin autonomisen hermostomme kautta. 
Terveydenhoidossa tämä anatomian tietämys ja hermoston rakenne on ymmärrettävä jo aivan perusopetuksessa.  Tälle tiedolle  pohjautuu kaikki kehon kanssa työskentelyn perusta. Uusin teoria, noin reilun kymmenen vuotta takaa, avaa tietoa vagushermon laajemmasta merkityksestä. Siis sen hermon, joka on hermojen valtatie koko kehosassa. Jonka toiminnan aktivoiduttua lamaannut tai liittynyt toisiin. Hermo, joka on vatsan tai selän puoleisen haaran kautta aktiivinen. Jos kiinnostuit, niin lue lisää polyvagaalisesta teoriasta.

Pelkkä hermojuttu ja siitä tietäminen ei ratkaise jälleen yhtään mitään. Vaan se kuinka ja missä ja miten kohdallasi tämä hermosto aktivoituu.  Suojarakennelmien käynnistyminen sisimmän suojaksi on huomaamattasi aktiivinen juurikin vuorovaikutuksessa. Tiesitkö sitä? 
Kohtaamalla ja kokemalla syvällä olevia rakennelmiasi ymmärtät hermoston toiminnan kehossasi, et pelkästään pinnallisena yli-tai aliviereänä tilana. Joita sitten hengitysharjoituksilla säätelet. Jälleen sivuhuomautus, eihän nämä oireen( stressi, uupumus, väsymys) hoitamisen malleina mikään huono asia ole. Helpottaa sekin oloa.


Kehon ja mielen mahdollisuudet hyvinvointiin ja palautumiseen


Haluan saattaa tietosi sen, en hoida asiakkaiden kanssa työskennellessä stressiä, unettomuutta, masennusta, uupumusta tai kipuja, vaan niiden taustalla olevia kehon ja mielen prosesseja.  Siten voit kohdata ja  jopa vapautua edellämainituista oireista tai ainakin vaimentaa niitä. Palautuminen on mahdollista.
Kehon ja mielen  yksilötyöskentelyssä pääset pidemmälle, kuin  pelkän havainnoinnin ja hyväksymisen tasolle, silloin kun tahdot edistyä ja haluat voida hyvin. Kuten viimeisessä koulutuksessani sanottiin,  on eri asia olla prosessissa kuin hoitaa pinnallista oireilua.
Nämä samat asiat pätevät myös palautumisohjelmiin ja koulutukseen.
Ohjaan sinut itsesi tielle, purkamaan pois toimintamallin, jota et tarvitse ja etsimään elämästä sen miellyttävän ja hyvän tavan elää, sinulle itsellesi. Sen jälkeen olet miellyttävämpi myös ympäristöllesi. 

Kiinnostuitko itsestäsi? Kannattaa miettiä, jos olet uupunut, väsynyt ja stressaantunut, mikä on sinulle itselle parasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hengitys, autonominen hermosto, vuorovaikutus, palautuminen

PALAUTUMISELLA TASAPAINOON ELÄMÄN VUOROVAIKUTUKSESSA

Maanantai 17.12.2018 - Ulla

Mina_tarvitsen

Lupaisin aiemmin kirjoittaa palautumisesta ja vuorovaikutuksesta hieman tarkemmin.
Laajennan sisältöä vielä  ja otan mukaan ihmisen tasapainon tilan.
Olemme Ninan kanssa  monta kertaa miettineet sitä, miten me välitämme palautumisesta kiinnostuneille tätä tärkeää viestiä. Tai saamme yleensä kiinnostuksen heräämään aiheeseen. Omassa koulutuksessa, hyvässä vuorovaikutuksessa, sen oivalsin. Nyt kerron, minkä viestin sisällön palautumisesta haluamme sinulle välittää.



Palautumisen hermostollinen silta



Kirjoitan  nyt sinulle siitä tasapainosta, jota palautuminen ihmiselle tuottaa. Lisäksi kerron kahden ja itsen välisestä vuorovaikutuksesta, joka on palautumisessa se  tärkein oivallettava asia. Olet varmasti tietoinen elimistön tasapainon merkityksestä hyvinvoinnissa. Idässä ja muualla maailmassa sitä kutsutaan nimellä orgone, ying ja yang, on prana, qi ja jne. Tasapaino on tärkeää mistä näkökulmasta ja mistä suunnata katsottuna hyvänsä. Näihin olet varmaan törmännyt?  Mistä me puhumme täällä Suomessa? Onko meillä olemassa tällaista kehonja mielen alueen tasapainon nimitystä, joka meidän olisi helppo ymmärtää? Mikä on tämä yhdistävä silta, jolla voimme itse vaikuttaa tasapainoon kehossa ja mielessä? Nykytietämyksen mukaan se, mikä meidän kehomme ja mielemme yhdistää, on se silta, jonka hermosto muodostaa. Tämän yhteyden kautta meillä on myös mahdollisuus kulkea kohti mielenrauhaa ja toteuttaa palautumisen tila. Toiveenani on, että juuri tämä herättää sinut kokemuksellisuuden tielle ja palautumisen pariiin.



Yleinen palautumisajattelu



On hienoa, jos olet jo löytänyt palautumisen muita elementtejä. Niitä liitetään esimerkiksi uneen ja ne ovat rauhoittumisen keinot, liike ja venyttelyt, nukkumaergonomia, huoliajattelun purkaminen, rentoutuminen, kehon skannaamisen ja muut havainnointiin liittyvät menetelmät. Saatat myös käyttää hermostoa rauhoittavia laitteita ja kehon tarkkailua. Kaikki vallan loistavia apuvälineitä.



Olemisen ja tekemisen tasapaino arjessasi



Ratkaisut tähän eivät löydy itsen ulkopuolelta ja siksi juuri sinä itse olet palautumisen avain. Avaan hieman enemmän, että ymmärrät miksi vain sinä voit vaikuttaa.
Tämän päivän yhteiskunnassa vallitsee tekemisen ja suorittamisen  ylivalta. Mieti vaikka työssä tulevia vaatimuksia, vapaalla painavat tekemisen vaatimukset ja liikunnassa oleva tekojen ja suoritusten painopiste. Lisäksi taidon  ja osaamisen vaatimukset vain lisääntyvät vanhemmuuden, opiskelun, terveydenhoidon, opettamisen ja jopa  palautumisen kohdalla. Suorittavalla tekemisellä  haetaan tehokkuutta, tulosta, kasvua, valtaa, eriarvoisuutta, gurun asemaa, kulutusta ja kuten ehkä huomaat kaikki liittyy siihen, että tämä jää hieman ulkopuoliseksi. Mitä sinun sisimmässäsi oikein  tapahtuu? Kuinka näiden edellä mainittujen avulla tasapainosi elämisessä kehittyy, vai kehittyykö lainkaan?



Palautumisen prosessi ja vuorovaikutus



Palautuminen on prosessi, joka  käynnistyy mielessä ja kehossa, keho ilmoittaa hyvin selkeästi hermostollisella  tasolla viestejä kohti aivojasi. Viesti kertoo turvallisuuden tasoistasi. Palautuminen on kehollinen/fysiologinen ilmiö, jossa hermoston toiminta joko rauhoittuu ja tyyntyy tai kiihtyy.  Voimakkkaimmin tähän tilaan vaikuttaa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, mutta myös vuorovaikutus itsesi kanssa. Lisäksi hieman eri tavalla palautumisen tarpeeseen vaikuttaa fyysinen tekeminen ja siitä aiheutunut elimistön väsymyksen kuorma, johon keho yksinkertaisesti tarvitsee levon ja hyvän unen tilaa.

Kaikki ne vuorovaikutuksellisen  kohtaamiset,  jotka päiväsi aikana toteutuvat, vaikuttavat sinun sisimmässäsi. Joko siten, että pysyt melko neutraalina tai siten, että kynnys reagoida kohoaa. Sitten tapahtuu se sinun oma sisäinen vuorovaikutus, joka olisi opittava ymmärtämään Ja säätelemään. Tämä kaikki liittyy tunteisiin. Ymmärtämiseen auttaa se, kun keskityt huomioimaan kehon tilaa. Tähän ei nyt auta mittarit, eikä teoria, vaan kokemuksellisuus.  Kokemuksellisuus tarkoittaa sitä , että tunnistat tasapainon vaihtelun tilan itsessäsi. Menen nyt hieman siihen alueeseen, jonka oman työni ja kokemukseni, sekä opiskeluni  mukaan olen ymmärtänyt.



Eletyn kehon tarinaa



Kehosi on alue, joka kannattaa mieltäsi. Vuosiesi edetessä syntymästä, lapsuuteen, nuoruuteen  ja aikuisuuteen koet asioita. Näihin kokemuksiin kehosi reagoi ja sitä voi kutsua vaikka olojen vaihteluksi. Se, mikä sinulletapahtuu, on että tasapainoinen olosi  kokee häiriöitä. Nämä kokemuksesi ovat kehosi olotiloja, joita kannat mukanasi ja nämä vanhat koetut tilasi reagoivat  juuri siinä vuorovaikutuksessa. Viritykset ovat kehossasi joko yli-tai alivireyttä, vetäytymistä tai liittymistä muihin. Sitten on välitila, jossa  olet rauhassa ja koet turvallisuutta, tapahtui ympärillä mitä tahansa. Siinä on nyt se  palautumisen tila, josta puhun.

Ei riitä, että puhut ja työstät sanoilla itseäsi kohti mielenrauhaa, koska tarvitset myös kehon rauhaa. Saavuttaaksesi tasapainon kehoosi  ja siten mieleesi rauhan, kehosi tarvitsee ymmärrystäsi. Se tarvitsee rauhallista purkua, jossa tiedetään mitä olet toteuttamassa itsesi kansaa. Tekeminen tarkoittaa itsen, liikkeen ja hengityksen suorittamatonta mallia. Silloin sinulla on mahdollisuus siihen liikkeeseen, joka lähtee sisäsistä purkavaista impulseissastasi.  Hengityksesi kokee vapaan virtauksen, olemuksesi laajenee ja kevenee. Mielesi kokee oivalluksia, muistoja ja tunteita. Elämäsi, kehosi ja mielesi järjestäytyy. Tietoisuuteen nousee asiat, joita sinä tarvitset.

Palautumisesi on prosessi, jota voit tukea tietoisesti



Palautuminen on matka itseesi. Olet ehkä havahtunut elämässäsi tähän: Minä tarvitsen, olematta vielä tietoinen mitä se on, vain kaipausta johonkin, joka luo sinulle tasapainon elämässäsi. Oman sisäisen vuorovaikutuksen oivaltaminen auttaa sinua itsesi ja muiden ymmärtämisessä. Palautumisesi on prosessi, itsesi ymmärtäminen ja tasapainoinen tila on mahdollista tavoittaa myös ohjauksen tuella Palautumisohjaajakoulutuksessa. Vuosikymmenten kokemuksellani haluan tukea juuri siinä, mikä on kaikista tärkeinä sinulle. Sinä itse valitset, mihin muuhun kuin omaan hyvinvointiin ja tasapainoon opittuja taitoja käytät ja jaat.



Hyvää tämän vuoden loppua Sinulle ja Oivaltavaa ja Palauttavaa vuotta 2019!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, mielenrauha, vuorovaikutus, keho, mieli

OLLAAN MYÖTÄTUNTOISIA TOISILLEMME!

Lauantai 15.12.2018 klo 8:14 - Ulla

Myotatunto.jpeg



Luin itseäni sivistävää kirjallisuutta, (Myötätuntoinen mieli) ja siinä käsiteltiin ihmisen hyvää ajattelua ja  itseä kuluttavaa ajattelua. Lisäksi pohdittiin tästä johtuvaa käyttäytymistä. Kirjassa todettiin, että se, mitä me itse kukin ajattelemme asioista, riippuu näkökulmasta, kulttuurista, arvoista, perheestä, ympäristöstä ja niistä geeneistä. Toisen hyvä, voi olla toisen huono. Miten ihmeessä sitten voimme toimia yhdessä yhteiseksi hyväksi? 


Vanha sananlasku ” kun toiselle kumarrat, niin toiselle....et” 
toimii mielestäni tässä kohtaa varsin hyvin.



Myötä ja tuntoinen



Pohditaankin nyt ensin tätä myötä ja tuntoisuutta. Sanojen ymmärtäminen on mielestäni tärkeätä. Myötä on jotenkin sujuvampaa kuin vasta. Myötä kuvaa mielestäni myöten menemistä ja kulkemista. Ei siis hannata vastaan. Myötä on jotenkin joustavaa ja soljuvaa. Tuntoinen taas on enemmän tuntevaa kuin tunnottomuutta. Tuntoinen on siis tunteilla tuntevaa, jotenkin elävästi mukana kulkevaa.
Myötätuntoinen on tekemisessä jonkun kanssa vuorovaikutuksessa, myötäilemässä toisen tai toisten tunnetta.  Myötätuntoinen voi myötäillä myös omaa tunnetta ja olla itselleen myötätuntoinen tunteissa.


Monimutkaista ajattelua



Myötämielisemmän elämisen mallin alkuun johdataa sen ymmärtäminen, että geenit, ympäristö ja kulttuuri vain yksinkertaisesti rakentavat ajatusmallien ja käyttäytymismallien perustan.  Voidessasi suostua siihen, että näin asiat vain ovat, ajatuksesi voivat johtaa sinut  parempaan ja rauhallisempaan myötätuntoiseen olemisen tilaan. Ilman syyllisyyttä ja toisen syyllistämistä. Luopuessasi sellaisten asioiden syyllistämisestä, joita perusteita ja lainalaisuuksia et voi muuttaa, suhteesi väistämättä muuttuu, itseesi ja toisiin. Täältä pohjalta saatat ymmärtää sitä toista ihmistä hieman paremmin. 



Ymmärtävät kehittyneet aivot



Ymmärrys on kehittyneiden aivojen tärkeä prosessi. Toinen on käyttää tätä ymmärrystään itsen ja sen toisen hyvinvoinnin lisääämiseen. Tämä tuottaa sitä toteuttavilla  ihmiselle mielihyvän kokemuksen.  Pienenä sivuhuomautuksena seuraava. Ihan näin yksinkertaista tämä ei ole. Jollekin saman  mielihyvän kokemuksen tuottaa, sinun omasta näkökulmasta, se huonon tekeminen. Tässä kohtaa kannattaa muista jälleen geenit ja ympäristö, tärkeimmät vuorovaikutukseen ja suhteessa muihin vaikuttavat asiat. Olehan tässä kohtaa juuri myötätuntoinen!

Rauhallinen, tasapainoinen ja palautunut keho



Väitän, että myötätuntoisen mielen edellytys on rauhallinen hermoston tila. Sellainen tila, jossa et ole valmistunut puolustautumaan, hyökkäämään tai ole edes varautunut. Rauhallisesta ja tasapainoisesta kehon tilasta on mahdollisempaa rakentaa myötätuntoisen mielen ajattelua. Silloin aivojen eri kehitysvaiheen osat voivat olla levollisessa tilassa. Aivan, nämä aivojen eri osat ovat hieman huonosti synkronoituneet toisiinsa ja väärinymmärryksiä tulee helposti. Esihistoriasi kolkuttelee nykypäivässä. Sen seurauksena tapahtuu helposti hyökkäys ja puolustautuminen. Myös muut reaktiot ovat mahdollisia.

Pyrkimys on siis rauhallisen tasapainoisen kehon tilan kautta myötätuntoiseen mieleen! Kannattaisiko siis jokaisen meistä opetella palautumisen taitoja, joiden kautta tämä kaikki mahdollistuisi?

Oivalsitko sinä jotakin itsestäsi? Mitkä ovat sinun omat taitosi palautua? 

1 kommentti . Avainsanat: myötätunto, palautuminen, mieli

TIEDÄTKÖ AIVOPROFIILISI?

Sunnuntai 9.12.2018

Metsatanssi



Aivot ja keho



Aivoprofilointiin tutustuin noin viisi vuotta sitten. Oli mielenkiintoista, kuinka se toteutettiin kehon viestejä kokemalla ja kuulemalla.
Aivoprofilointi perustuu neurotieteeseen  ja sitten siihen harmaaseen alueeseen, josta emme vielä tiedä kaikkea. Profilointi avasi itselleni monta avointa kohtaa omassa toiminnassa ja myös ymmärryksen siitä, mikä saa kehoni jännittämään ja minut kulkemaan stressitilaa kohti. Koska  kaikki kehollinen palautuminen kiinnostaa, hain myös tietoa, mitä minun pitäisi tällä tiedolla tehdä oman hyvinvointini parantamiseksi. Lue lisää:www.cortex-team.fi


Aivot ja tanssi


Moni tietääkin, että harrastelen tanssia. Olen aivoprofiloinnin kautta saanut vahvistuksen sille, että kehoni on toiminnassaan hyvin oikeavoittoinen, joten koordinaatiossani  on hieman enemmän mahdollisuuksia vaikeuksiin,  kuin jollain toisella. Vasen puoleni kyllä 
kulkee mukana, kun on kyse paritanssista, mutta huomaan todella usein vasemman puoleni olevan hitaampi ja väsähtäneempi toiminnassaan. Myös sen puolen oppimisessa 
on vaikeuksia, toistoja tarvitaan motorisen oppimisen tasolla selkeästi enemmän. 

Kehoni on ollut kuitenkin kovin viisas, kun se on houkutellut minut jo nuorena tanssin pariin, 
koska sen vahvistaa juuri niitä alueita, joita aivoissani pitääkin vahvistaa  ja aktivoida.
Toinen hyvä keino olisi kielten opiskelu, mutta useita kertoja aloitettu englannin kielen kurssi ei ole koskaan  tuottanut sitä tyydytystä kuin tanssiliike.
Lukivikani, joka on todennäköisesti seurausta juuri tuosta aiemmasta puolierosta, vaikeuttaa kielten opiskelua ja puuromainen aivo-olo kielten sekamelskassa ei ole kaikista palkitsevinta. 

Turvallinen kosketus ja ympäristö


Tanssin maailmassa olemme kuin suuri tanssien liikkuva yhteisö keskenämme. Tuttuja ja suurelta osin tuntemattomia toisillemme. Kehot ovat kuitenkin ne, jotka tässä lajissa keskustelevat keskenään. Joissain kohtaamisissa on vakavuutta ja arvokkuutta, toisissa taas hulvatonta hauskuutta. Nämäkin asiat toteutuvat, jos keho antaa siihen mahdollisuuden. Autonominen hermosto tulkitsee koko ajan toista, mikä on mahdollista ja miten reagoida. 

Tanssin läheisyys antaa meille mahdollisuuden turvallisesti kokea toisen kehoa lähikosketuksessa. Turvallinen sosiaalinen ympäristö, turvallinen kohtaaminen (kosketus), sekä turvallisuuden tunne toisen ihmisen kanssa saavat aikaan sen, että oksitosiinihormonin  erittys aktivoituu ja löydät tanssiliikkeeseen rentouden ja helppouden. Olet silloin tanssin flowtilassa. Flowtilassa kaikki on helppoa, koska hermosto rentoutuu ja annat vain liikkeen kuljettaa. Aivot toimivat tasapuolisesti, oikean ja vasemman lohkon keskustellessa keskenään. Tämän vuoksi tanssi on niin opettavaista ja palkitsevaa.

Hyvin helppoa on kokea asia myös toisin päin. Kehon stressitilaa käynnistyy autonomisen hermoston sympaattisen puolen aktivoitumisesta. Mikään ei toimi, et muista edes perusaskelia, koko kehosi jäykistyy ja mieli alkaa tuskastua. Jousto katoaa ja yhteinen askellus on kaukana toisistaan. Vaikka olisit treenannut enemmän ja nämä kaikki perusjutut onnistuisivat,  niin hermosto kielii edelleen siitä onko tapahtuma miellyttävä. Tämä johtuu tietysti vanhasta kokemusmaailmasta, ihmisistä, jonkin vanhan asian nousemisesta tuttuudellaan pinnalle. Olet sietokykysi rajamailla, päätät sen, tämä laji on sinun juttusi tai sitten ei. Loppujen lopuksi valinnan tekee hermostosi vanhat ja uudet reaktiot. Ihminen kun kulkee aina kohti mielihyvää.

Palauduhan jälleen


Oletko pohtinut itseäsi ja palautumistasi tätä kautta? Tässäkin onni on tieto siitä, miten palautua. Ei riitä, että nukut hyvin, ja hengität rauhallisesti, vaan on toteutettava niitä asioita, jotka tuottavat kehoon tasapainon ja rauhan. Hermoston tilaa tukemalla tämä on mahdollista. Tämä liike voi liittyä tanssin kaltaiseen liikkeeseen, musiikin liittämiseen liikkeeseen, sekä liikkeen luovaan virtaan. Palautumisohjelmissa on tämän kokemisen mahdollisuus. Eikä tarvitse osata edes tanssia. Aivot vain palautuvat!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, keho, aivoprofiili, tanssi

PALAUTUMISEN SYKE

Keskiviikko 5.12.2018 klo 7:21 - Ulla Ollikkala

Siisn_rentoutuu.png

 

 ”sisin rentoutuu, sinä palaudut” 

Palautumisen parissa havahtuu moniin asioihin. Kehoterapian koulutukseni pohjalta esittämäni asiat ovat hyvin tuttuja,  niitä vanhoja opiskeltuja asioita, jotka nyt nousevat hyvinvoinnin pääteemoina esille. Ne ovat esimerkiksi näitä; ahdistuksen purkaminen, hengitys, emootiot ja vuorovaikutus, sanojen kehollinen merkitys.
Olen lainannut kirjoituksessa Reichiä, koska hyvin vanha kehotietoisuus ja myös hengitystietoisuus länsimaisesta näkökulmasta on sieltä lähtöisin. Haluan välittää sinulle muutamia ajatuksia. Siitä syystä, että oivallat sen, miksi hieman syvempi itsen ja asioiden tarkastelu on tärkeää myös palautumisen näkökulmasta.

Ahdistuksen selventäminen fysiologisesti

”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” 
( W.Reich)
Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio.

Hengitysen keinotekoiset harjoitukset

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”
( W.Reich 1935-40.)
Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen viritystilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia.

Emootioiden syke

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”
( W. Reich)
Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä liike.

Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.
Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”
( W. Reich)
Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin vahvasti myös nykyisessä koulutuksessa. Syvään tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten elollisen ja sykkivän ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

Unen palautuminen ja tasapainoinen hengitys 

Tämähän tarkoittaa edellä mainittua rauhallista supistuvaa ja laajentuvaa kehoa, joka nukkuu sitä levollista ja palauttavaa unta. Lisäksi tämä tarkoittaa levollista ja rauhallista virtaavaa hengitystä, joka luontaisesti reagoi eri tilanteisiin, sen enempää miettimättä. Se, aivan oikein ja luonnollisesti purkaa kehon paineen tilaisuuden tullessa. Emootioiden vapaassa virtauksessa keho ei  lukkiudu niitä estämään, vaan tunne ja keho toimivat yhteydessä toisiinsa. Mieli on aktiivinen ja säädeltävissä. Palaudutaan siis omaan luonnolliseen tilaan.
Kaiken lisäksi tämä on hyvin totta ja mahdollista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, hengitys, tunne, reich, uni

PALAUTUMISOHJAAJAN KOULUTUS! MITÄ HYÖTYÄ?

Maanantai 3.12.2018

Palautumisohjaaja.jpeg

Meiltä on usein kysytty, mikä tässä Palautumisohjaajan koulutuksessa nyt on se juttu?

Merkityksellisyys:
Palautumisen laaja kokonaisuus ja sen avaaminen on koulutuksen  tärkein tavoite ja tehtävä. Ohjaamme  Palautumispiirakan jokaisen osa- alueen kohdalla opiskelijalle keinoja palautumisen kokonaisvaltiseksi tavoittamiseksi. Sen ymmärtäminen, mitä kokonaiskuormitus tarkoittaa, mitä sen huomioimisessa on tehtävä ja mikä merkitys näillä on ihmisen kestävään hyvinvointiin, on  koulutuksen merkittävää sisältöä. 
Hyöty:
Opiskelusta saadut tiedot ja taidot voit viedä asiakkaille yksilöohjaukseen, työhyvinvointiin, tai oman ammatin lisäosaamiseksi esimekiksi vaikka fysioterapiaan tai liikunnan parissa työskentelyyn.  Palautumisohjaajakoulutus on  koulutuskokonaisuus, jossa kohdataan itseä kokemuksellisen oppimisen kautta. Hyöty on aina myös henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa. Koulutus sisältää valmiit koulutusohjelmat  ja siten saat tiedot ja taidot toimia palautumisen keinoin, niin yksilö, kuin ryhmätyöskentelyn parissa.
Opiskelu:
Opiskelun laajuus on 10 opintopistettä. Opiskelussa on 10 lähipäivää ja välitehtävät.
Koulutus alkaa 9.2.2019 ja toteutetaaan yhteistyössä  Tampereen kesäyliopiston kanssa. 
Koulutuksen 1. osan  johdantojaksolla "Palautuminen ja kehollisuus"  tutustut hengitykseesi, kehotietoisuuteen ja keinoihin purkaa jännitystä, stressiä ja saada tilalle voimaa ja pystyvyyttä. Johdantojaksolla opettelet myös ensimmäiset kokemukselliset palautumisohjelmat. Ohjelmat saat mukaan kuvallisena materiaalina.
Kohderyhmä:
Mukaan voi lähteä aivan jokainen omasta hyvinvoinnista kiinnostunut, sosiaali- ja liikuntapuolen ammattihenkilöstö, opetustyöntekijät, terapeutit tai esimerkiksi vain psykofyysisen puolen opinnoista kiinnostunut, jo alan työntekijä tai opiskelija. 
Näkökulma:
Psykofyysisyyden ymmärtäminen ja osaaminen on tämän päivän terveyden- ja hyvinvoinnin keskiössä. Tässä koulutuksessa yhdistyvät kehoterapian, fysioterapian ja sosiaalisen oppimisen mallit ja ne toimivat työskentelyn viitekehyksenä.
Valmiita kirjallisia ohjeita voit käyttää osana yksilöllisiä ohjauksia esimekiksi liikunnan parissa, tyhy- toimintaan, fysioterapiaan, psykofyysiseen fysioterapiaan, järjestää päivän kursseja tai viikonloppukoulutuksia. Palautumispiirakan pohjalta voit toteuttaa luentoja ja ohjauksia tietotaidon syventyessä koulutuksen myötä. Palautumisen tarve on kaikilla meillä, taitoja siihen vain tarvitaan. Käytännön työmme on opettanut, että näitä taitoja ei osata oikein hyvin. 
Kouluttajat:
Ohjaajina toimivat terveydenhuollon ammattilaiset useiden vuosikymmenten kokemuksella. 
Terveisin kouluttajat Ulla Ja Nina

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, koulutus

VUORO VAIKUTTAA

Lauantai 1.12.2018

Vuorovaikutus.jpeg


Pohdin tätä aihetta oikeastaan toiveesta. Sain palautetta, että kirjoituksiani odotetaan ja ne antavat ajattelulle töitä. Kuulostaa hyvältä, juuri se on tarkoituskin. Joskus olen miettinyt, että lukeekohan näitä kukaan. Nyt tiedän. Kiitos!



Kuinka sinä kuulet toista?

Vuoro vaikuttaa toteutuu vuoropuhelussa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Vuoroin vaikuttaminen on toisiin liittymisen ehto. Vuoro vaikuttaa tarkoittaa sitä, kuinka annat toiselle tilaa ilmaista itseään omalla vuorollaan. Silloin kun tätä ei tapahdu, et kuule toista. Olet itse jatkuvassa vuorossa ja vaikuttamisen tarpeesi on yli toisen. Hermostollisesti olet jopa yliaktiivisessa tilassa.

No niin, nyt liitetään tämä vuorovaikutus yhteen. Kuten olen kertonut opiskelen psykofyysisen psykoterapian opintoja. Sama vuorovaikutuksen aihe nousi siellä opetuksessa esille. Ammennan siis sisäistettyä ja ennenkaikkea koettua tietoa eteenpäin.
Olemme jatkuvassa suhteessa kehollamme toisiiimme. Ajatuksesi  saattaa olla, että puheesi on merkittävää. Onhan toki, mutta aivan yhtä merkittävää on kehollinen vuorovaikutus. Minkälaisen viestin annat itsestäsi toiselle,  et ole siitä välttämättä edes täysin tietoinen.



Vuorovaikutussuhteen kehollinen syntyminen

Otetaanpa esimerkiksi herkin ihmissuhde, eli ollaan uuden parisuhteen kynnyksellä. Mieti hieman minkälainen on kokonaisviestintäsi. Mieltymyksen osuessa yksiin sanat ovat hunajaisia ja toisiinsa sopivia. Viehätys toiseen lisääntyy keskustelun edetessä. Kehot hakeutuvat toisiaan kohti. Sitten jossain vaiheessa saattaa tapahtua seuraavaa. Vapautuneisuus katoaa ja varautuneisuus iskee kuin salama. Kehosi reagoi voimalla ja huomaat jököttäväsi kuin patsas paikallasi. Epävarmuus ja turvattomuus valtaavat mielen ja kehon. Jos molemmat ovat näille asioille herkkiä, olosta tuli kompastuskivi. Mitä ihmettä oikein tapahtui?

Me emme toimi vain sanoilla vaan kokonaisuutena. Mitä enemmän historiaa itsellä on sitä enemmän siellä on kokemuksia eli muistoja, joista ammennat eri tilanteisiin malleja reagoida. Hermoston toiminta on se joka aktivoituu ja vanhat epäonnistumiset ihmissuhteissa, tai vanhat, siis todella vanhat mallit nousevat aktiiviseksi. Kokemuksen malli sanelee sen, miten olet valmis luottamaan sinulle vielä vieraaseen ihmiseen. Nyt on hyvä huomata, annatko uudelle tilaisuuden vain uskotko vanhaan viestiin. Jotain siis syntyy tai sitten tämä oli tässä.
Eikä tämä liity vain parisuhteen syntyyn, on nyt vain tässä esimerkkinä. Tämä liittyy kaikkeen suhdemaailmaan, siis vuorovaikutukseen.
Kokeile siis tätä; ”anna vuoro vaikuttaa, kuuntele tarkasti, luot siten hermostollisen turvallisuuden  tunnetta toiselle”. 

Onnea uusiin ihmissuhteisiin!

1 kommentti . Avainsanat: Vuorovaikutus, hermosto, suhde

Lukittuna

Keskiviikko 28.11.2018 klo 18:10 - Ulla

6D6DB5B6-7259-4A9B-B797-9A7E56EE4F89.jpeg

Istuin palaverin jälkeen itsekseni kuohuviinilasillisella  ja silmiini osui kuvan lukko. Ajatukseni liikahtivat lukitun oven taakse, pohtimaan mitä takana mahtaa olla? Tarpeellista ja merkittävää, vai tarpeetonta ja on siellä vain siksi, kun on siellä aina ollut. 


Montako asiaa itse lukitset itseesi?



Meillä kaikilla on asioita, jota ovat kuin lukon takana. Jotkut asiat on hyvä pitääkin lähellä itseään ja vain itsellään , eikä olla ovi selällään kaikkien asioiden suhteen. Näitä voisi olla esimerkiksi oma tila ja rauha. Sen ottaminen itselleen ihan mistä syystä tahansa, sitä sen enempää selvittämättä. 

Sitten on ne asiat, jotka on suljettu pakotetusti kaapin pimeimpään nurkkaan. 
Hyvin usein nämä suljetut asiat ovat ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä. Omat tarpeet suhteissa ei tule esille,  myönnyt toisen tahtoon tai tarpeisiin. Näihin liittyvät myös vuorovaikutuksen käytösmallit, sekä sanomiset ja sanomatta jättämiset. Kasaat jälleen yhden asian lukitun oven taakse. Suojelet tätä kaappiasi kehon reaktiolla, ettei se vain avaudu ja huuda esiin omaa tarvettasi. Mieti sitä, mikä silloin on oma kehon tilasi. Rentoko?

Muutos vapauttaa


Jonakin päivänä, kun olet siihen  valmis, tulee se hetki jolloin avain loksahtaa lukkoon ja ovesta pyrkii ulos asioita, tapahtumia, tunteita ja kokemuksia, joita et enää jaksa pidellä. Tiesitkö, että tämä on hyvin tervehdyttävää ja ennen kaikkea,  itseä palauttavaa. Palaudut itsen äärelle. Hengitys vapautuu luonnolliseen rytmiinsä, syke rauhoittuu, tunteet selkenevät, kehon tila laajentuu ja vapautuu. Mieli lopettaa menneessä ryömimisen ja keskittyy nykyhetkeen.


Kiinostuitko?

2 kommenttia .

Pysähtyminen

Maanantai 26.11.2018 klo 19:00

8CE9F5C0-19BF-4115-B546-7497F5BB1854.jpeg

Vaelsin ruokaostoksilta kotia kohti ja ohittaessani kirjakaupan silmiini osui 5 € kirjalaari. Kirjoja ja sanoja rakastavana pysähdyin. Pengoin ja löysin teoksen nimeltä Pysähtymiskirja. 
Selailin ja totesin, että kirjassa on aina uusi kappale, alkaen sanoilla ” Moni on hajalla, koska.....” . 

Sosiaalinen nyyhkintä edistää sairautta 

Eräs selailtu kohta puhutteli erityisesti, se meni näin: ” Media on täynnä sosiaalista nyyhkimistä. Vakava sairaus täytyy ilmoittaa iltapäivälehdelle. Vuosikymmeniä vanha, jo selätetty masennus, on yhä jutun väärti. Me olemme huono-osaisten kansakunta. Meidät on määritelty huonovointisuuden mukaisesti. TERVE ihminen on TYLSÄ.”

Sanonnat  olen ihan rikki, olen ihan lopussa, olen ihan .hajalla, olen ihan romuna, olen ihan stressissä, olen ihan... kaikuvat kuuluville hyvinkin usein. Kyllä, taittavat olla tuttuja  meille kaikille. 


Pysähdytään ja käynnistetään ajattelua 

Pysähdytäänpä hetkeksi itsen äärelle. Pysähdy, anna hengityksen  vain virrata ja kehon hiljalleen rentoutua. Mitä nämä sanat oikeastaan sinulle kertovat?
Mihin silloin keskityt kun näitä havaitset? Haluatko olla näissä sanoissa kiinni, vai ymmärtää kehoasi ja mieltäsi ja päästää irti?

Ajattelun ja mielen kääntäminen virtaavaan ja ehkä myönteisempään suuntaan on työlästä, jos kehossa olevat mekanismit ovat jarrut päällä. Tällä jarrulla tarkoitan supistumista, pienentymistä, jännittämistä, tai kutistumista. Ihan simppelisti hermoston tietoisia ja tiedostamattomia reaktiomalleja. Tärkeimpänä tiedostamattomien  kehon impulssien käynnistyminen, niille ei vielä edes ole sanoja.
Eihän yksikään ajatus lähde myönteiseen virtaan jos keho soutaa vastavirtaan, vai mitä?

Oleellinen palautuminen. Haluatko sinä olla terve?

Palautuminen liittyy tähän aivan oleellisesti. Pelkästään ajattelun suuntana ja sanana se vie ihmistä myönteiseen virtaan. Sen lisäksi palautuminen tekoina johtaa itsen ja kehon äärelle. Voisiko sitten ajatellakin asioita näin terveyden näkökulmasta? Palautua niin terveeksi kuin mahdollista?
 ”Minä olen aivan ehjä, koska osaan rauhoittua ja sillon ajatuksetkin tyyntyivät”
”Minulla on voimavaroja, koska osaan säädellä toimintani suhteessa tekemiseen”
” Vaikka tunnen olevani heikko, saan voimia, kun uskallan ilmaista sen. Silloin mieleni tyyntyy ja kehoni rauhoittuu”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pysähtyminen, palautuminen, autonominen hermosto

Vanhemmat kirjoitukset »