Aivojen aalloilla

Maanantai 6.4.2020

Aivoaallot

Millä aivoaalloilla olet?

Aivosi toimivat seuraavasti. Aamulla päivänvalo herättää serotoniinin tuotannon ja aivoaallot muuttuvat syvistä delta-aalloista, theeta-aalloiksi ja edelleen alfa-aalloiksi. Ja lopulta ne muuttuvat toimintaan aktivoiviksi beeta-aalloiksi.
Kehosi ja mielesi ovat yhtä. Hermostosi viestii aivoillesi elämisen tilastasi. Aivot asettuvat aivoaaltojen tilaan, jotka ovat arjessasi joko rauhallisessa alfa-aaltojen tilassa tai sitten aktiivisessa tai kuormittuneessa beeta-aaltojen tilassa. Hyvin keskittymisen, ja rentoutumisen taitoja opetellut,  voi liukua arkihetkinään myös theeta-aalloille. Näissä alfa-ja theeta- aivoaalloissa et analysoi ja maalaile uhkakuvia, vaan olet itsessäsi rauhassa. 

Beeta-aallot

Eläminen selviytymistilassa saa aikaan kortisolihormonin kohoamisen ja tulet siitä yhä enemmän riippuvaiseksi. Mitä kiihtyneemmässä tilassa olet, sitä enemmän sitä tunnetilaa kaipaat. Huomio on jatkuvasti ongelmissa, eri asioissa ja tapahtumissa. Tässä tilassa sinulla on pakkomielle ajasta. Ajan riittävyydestä ja ajan loppumisesta.
Aivosi ovat jatkuvassa kiihkeässä beeta-aaltojen tilassa. Korkeat aivojen beeta-aallot saavat aikaan vahvistuneen tuntemuksen mm.  kivusta, ahdistuksesta, huolesta, pelosta, vihasta ja kärsimättömyydestä. Selviytymismoodin otteessa, ulkoisen maailman olosuhteet, vahvistavat näiden emootioiden riippuvuussuhdetta. Näin sinä elät itseään toteuttavassa ennusteessa. Huomiosi ja kaikki voimavarasi kiinnittyvät sinne, mihin viet huomiosi. Silloin kaikki mitä odotat on pelottavaa ja turvatonta.
Mitä kauemmin olet tässä tilassa, sitä tärkeämpää sinulle on hallita ja ennustaa asioita, kilpailla, manipuloida ja taistella. Pohdit tuskaisesti miten kaikki tulee onnistumaan, miten menestyt ja saavutat tavoitteesi. Miten luulet, että kaiken tulisi tapahtua. Toteutumatta jääneet tavoitteet ja niihin käytetty aika, saavat aikaan entistä suuremman puuttumisen tunteen. Unelmat karkaavat yhä kauemmaksi.

Keskittyminen, rauhoittuminen ja rentoutuminen

Tässä yllä on mainittuna kaikki ne syyt, joiden vuoksi sinun olisi suunnattava ajatuksesi, tunteesi ja toimintasi kohti kehon ja mielen rauhallisuuden tilaa. Palata siihen taitoon ja sen käyttämiseen itseämme, joka elvyttää, parantaa ja vahvistaa. Suunnata kohti palautumisen tilaa, puhua siitä, opetella sitä, keskittyä siihen. Kulkisit näin kohti sitä tilaa, jossa hermostosi viestii ”olen aivan turvassa ja rauhassa itseni kanssa”. Kuten tässä vuonna 2009 tekemästäni rauhoittumisharjoituksessa, jonka voit kuunnella tästä linkistä. 
Kohti palautumista voit kulkea, ympäristön tilan ollessa aivan mikä tahansa. Sitä kohti kannattaa kulkea varsinkin silloin, kun omat  vaikuttamisen mahdollisuudet siihen ovat minimaaliset.
Vain rauhallisuuden ja keskittyneisyyden tilassa myös luovuutesi saa mahdollisuuden. Rauhallisuuden tilassa unelmasi, toiveesi ja tavoitteesi ovat todennäköisesti myönteisiä. Uskomalla itsessäsi olevaan  mahdollisuuteen, välttäen nostamasta esiin vanhoja ja  kuluneita uskomuksia ja toimintamallia, voit luoda uutta. 

Uskalla pysähtyä itseesi!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aivoaallot, alfa, luovuus, puolustusjärjestelmä, kortisoli, rentoutuminen, rauhoittuminen, palautuminen

Henki kulkee, vai kulkeeko?

Keskiviikko 1.4.2020

D0978182-5928-4066-B7DA-4C7BCFA49D7C.jpeg

 

Olet ehkä kuullut erilaisia ohjeita hengittämisestä. Millä tavalla ja menetelmällä sisään ja miten moneen laskien ulos. Toiset siinä sivussa jopa arvioivat, onko kaikki mennyt oikein. 

Rauhoittuakseen keho käyttää erilaista hengitystapaa, kuin se käyttää aktiiviseen tekemiseen. Näinhän se keho toimii, vaikka et olisi koskaan lukenut ainuttakaan hengitysopasta. Pienissä lapsissa voit huomata tämän oikein helposti, aivan luonnollisena toimintana. Myös eläimet, jotka toimivat luontaisesti, eivät kehon toimintaan puutu.

Henki siis kulkee, kunnes se loppuu!



Vaarallinen hengitys



Nyt hengityksestä ja siihen liittyvistä äänistä on tullut vaarallista. Oletko huomannut?

Syvä hengenveto ja voimakas hengitysilman tuottaminen ulos, saa päät ja katseet kääntymään paheksuvasti suuntaasi. Lenkkeilijät ja urheilevat ihmiset saattavat mielestäsi viedä muilta hengitysilman ja tuottavan ulos jotain pelottavaa, muita kulkijoita enemmän.Hengityksen pidättäminen runsaasti ihmisiä olevalla paikalla, saattaa olla nyt arkipäivääsi. Olet hengittämättä, pysyäksesi hengissä!

Nyt tästä kaikkien valmentajien, ohjaajien ja luennoitsijoiden luvatusta, olon helpottamisen keinosta, onkin tullut uhkaavaa. Kaikki lupaukset luvasta hengittää, ja olla hengityksen kautta läsnä, ja rauhassa kaikkoavat mielestä. Sinä viet minun tilani hengittää, sitä minun puhdasta ilmaani. Pelottava ilmiö on käynnistynyt.

Kehon reaktiota ja jäsentymättömiä ajatuksia

Uhka saa ihmisen aina reagoimaan hermoston tasolla. Vanhat järjestelmät aivojen limbisessä järjestelmässä aktivoituvat, ehkä vain hetkellisesti. Toistuvasti se tapahtuu joka tapauksessa. Vanhat jäljet aivojen verkostoissa aktivoituvat ja kokemastasi tulee tämä hetki, maustettuna vanhoilla muistoilla. Seurauksena jopa ahdistus- ja paniikkireaktiot, tunnemyrsky ja niinpä aivoista vaimenee aivokuoren alueella toimiva ajattelun osasto. Tunteet ottavat vallan.

Elämä ja hengitys on rakentunut meissä uskomattoman hienosti. Kaiken toimintamme tehtävä on suojella olemassaoloa. Siksi reagoit niin vahvasti, siksi myös ahdistus- ja paniikkireaktiot saattavat nousta esille. Puhuttele niitä omia uhkia oikeilla sanoilla. ( mikä tunne, mikä ajatus) Voit näin ehkä  luopua uhkastasi ja taas hengittää vapaasti. Tarkastele myös sitä, kuinka kehosi reagoi. Tunnista ahdistuksen tuomat ilmiöt, joita ovat kehon supistuminen, jännittäminen, sykkeen kiihtyminen ja verenkierron kulkeminen kohti keskustaasi. Myös kädet  ja alaraajat raajat saattavat tuntua viileältä. Vapauta kehoasi liikkeellä! Lupaan, että mikä tahansa liike purkaa hieman oloasi.

On ainakin yksi ammattiryhmä, joka voi auttaa sinua tässä itsen kanssa työskentelyssä. Kehotyöskentelyn ammattilaiset, jotka huomioivat sosiaalisen kontekstin, kulttuurin ja ymmärtävät hermoston merkityksen ja kehomielen toiminnan aina traumaattiseen kokemukseen saakka. Voit siis turvallisesti kääntyä näissä asioissa psykofyysisen fysioterapian puoleen. 

Kommentoi kirjoitusta.

Väistämätön mahdollisuus

Lauantai 28.3.2020 klo 15:22

Vaistamatonjpeg




Elämme aikoja, jolloin moni asia on eri tavalla kuin aiemmin. Olemme suuri osa, vetäytyneet turvapaikkaamme, kotiin tai ainakin mahdollisimman tiukasti neljän seinän sisälle. Mahdollisuuksien mukaan olet jopa Suomessa. Oven sulkeuduttua toiselle puolelle jää se maailma, jota emme halua elää. Emme halua elää turvattomuudessa, epävarmassa, sairautta huokuvassa maailmassa. Siellä jokainen vastaantuleva ihminen on uhka. Käyttäytymiseemme muistuttaa psyykkistä sairautta ( skitsofreniaa ja olomme dissosiaatiota ), väistelimme katseita, välttelemme vuorovaikutusta, puhetta, kohtaamista ja jopa hengitystä, jota ihmiset tuottavat.

Väistämätön mahdollisuus 

Olemme mahdollisuuksien äärellä. Tietoisuus siitä, että maailmassa voi tapahtua näin, ei anna tilaa palata vanhoihin toimintamalleihin. Nyt on hyvä omalla kohdalla miettiä sitä, mikä olisi sitä vaatimattomampaa elämää? Olemme aika moni saaneet elää ”yltäkylläisyydessä ja valintojen mahdollisuuksissa”. Aloitetaan ehkä helpommasta luopumisesta, joka vaikuttaa meihin kaikkiin valintoina. Siten ”me henki” voisi herätä jokaisessa. Kuinka valmis olet luopumaan matkoista maan ääriin, juuri sinun lomakohteesta, joka vuosi  tai ehkä useamman kerran Vuodessa. Oletko valmis luopumaan ja elämään lomaasi ja hyvinvointiasi vaatimattomammin. Vai onko vastauksesi, kompensoin matkani muilla keinoin? Tämä suututtaa, ahdistaa ja saa sinut lopettamaan asian ajattelun. Silloin ”minä itse” ensin mallisi on jälleen käynnissä. 

Toinen muutoksen malli voisi olla ruoka. Miten usein tarvitset ravinnoksesi sitä, joka matkaa ruokatarvikkeena maan ääristä. Pystyisitkö elämään ilman kookosöljyäsi? Tai avokadoasi? Elämme ehkä maailman puhtaimmassa ruokatuotannon maassa täällä kotisuomessa. Meidän lihakarjammekin kasvaa vähiten lääkittynä, viittaan tällä tähän lihaan jääneeseen lääkemäärään,  eli antibioottitutkimukseen Euroopassa. Kausiruokasi voisi sisältää ihan kotimaisia vihanneksia ja kasviksia. Voisitko ajatella, että hankkisit, varastoisit, tai peräti poimisit itse metsästä marjasi ja herkkusi. Nyt kun olet metsän ja luonnon löytänyt. Palaisit ravintoon, jota täällä on vuosikymmenet nautittu, ymmärtäen sen merkityksen vielä aiempaa vahvemmin. Vai onko vastauksesi, kompensoin nuo hankinnat muilla keinoin? Tämä suututtaa, ahdistaa ja saa sinut lopettamaan asian ajattelun. Silloin ”minä itse” ensin  mallisi on jälleen käynnissä.

Kolmas malli on suomalaisuus ja tuotteet. Olemme varmasti kaikki kuulleet, nähneet ja kokeneet kertakäyttökulutuksen jossain määrin. Askel taaksepäin tarkoittaisi kaikessa paluuta kestävyyteen tuotteissa, mahdollisesti jopa suomalaiseen laatuun. Paluuta hankintoihin kotimaassa. Paluuta suomalaisuuden kannattamisen, niin matkailun, kuin hankinnoidenkin suhteen. Olemme nähneet sen, mihin jatkuvan kasvun malli on meidät johtanut. Onko vastauksesi, Kompensoin hankintani muilla keinoin? Tämä suututtaa, ahdistaa ja saa sinut lopettamaan asian ajattelun. Silloin ”minä itse” ensin mallisi on jälleen käynnissä.

Sydän avoinna

Tiedät, että tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kukaan ei odota muutoksia huomenna, jos et siihen pysty. Alku voisi olla se, että edes ajattelet asioita, tutkit miten toimit, arvioit toimintamalliasi, olet ehkä vähemmän vaativa ja enemmän luopuva. Tutkit omia arvojasi suhteessa muihin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön. Varaudu myös siihen, että pahoitat mielesi.

Mitä jos eläisit elämääsi sydän avoinna väistämättömään mahdollisuuteen?

Kommentoi kirjoitusta.

Usko

Tiistai 24.3.2020

44099388-51A6-43E0-BF1F-D543BF09D272.jpeg



Usko?

Ulkoilun ollessa vielä sallittua lähdin  pihalle ja kävelin kohti metsäpaikkaani. Entisenä metsänomistajana, metsurina ja metsänhoitajana, juuri metsä on ollut toinen kotini ison osaa elämääni. Ohitin matkallani kirkon ja ajatukset liikkuivat ihmisen uskon suuntaan. Kirkko on ollut ihmisille uskon, myös toivon ja rakkauden etsinnän paikka epätoivon hetkillä, läpi historian.  Nyt tuo tila on suljettu ja kokoontumiset yhteen estetty. Tarjoaako nettikirkko nyt lohdutusta sitä hakeville, näillä alueilla, toivottavasti. 
Olemme ehkä, osa ainakin, vieraantuneetkin kirkosta ja sen opeista. Siirtyneet vapaampaan valintaan, toisiin kirkkoihin ja toisenlaisiin uskoihin, kun täällä Suomessa tarjottavat näkemykset. Toisien valinta on uskoa ei mihinkään, tavallaan uskoa sekin.

Luontousko

Yllättävän moni suuntaa nyt  askeleensa metsään, johon minäkin matkasin. Metsä on ollut nykyisin hieman ”muotipaikka”, jonne ihmiset menevät rauhoittumaan, kokemaan yhteyttä, puhdistamaan mieltänsä ja latautumaan. Nyt syy voi olla jopa turvallisuuden tunteen tavoittelu. Olet ehkä kuullutkin seuraavia; luonto hoitaa, luonto ei tuomitse, luonto parantaa, luonto ruokkii meidät  ja luonto on hyvästä. Uskoa se on tämäkin. 
Luonto voi olla myös ihmisille ankara, tuhoisa ja kuolettava. Luonto voi viedä jopa ravinnon ja koetella siten myös elämisen uskoa. Näyttää siltä, että juuri luonto näyttää meille tässä hetkessä voimaansa. 

Mistä ihmeessä uskosi kumpuaa?

Tarpeeksi kauan asiaa ihmeteltyäni voidaan edelleen todeta, että  meillä olevan valtava tarve uskoa. Tarve uskoa parempaan huomiseen tai ainakin parempaan tähän päivään. Usko omaan, läheisten ja ihmiskunnan selviytymiseen. Meillä, suurella osalla ihmisistä, on tarve luoda sitä uskoa itseen ja ympäristöön. Varsinkin silloin, kun epävarmuus, epäusko, epätoivo, epäluulo ja epäily nousevat pintaan. 
Usko on ihmisen suuri lahja. Usko pitää meidät juuri nyt  pinnistelemässä eri työtehtävissä ja  usko auttaa yrittäjää jaksamaan.
”Me uskomme vahvasti, että tulemme tästä nousemaan” kertoo juuri mieshenkilö televisiouutisissa. Mistä tämä kumpuaa?
Tunnistan tämän myös itsestäni. Haluan uskoa.
Mihin oikeastaan uskon? Elämään. Uskon elämään, joka on kaikkialla. Uskon, että jokaisen elämä on pyhä.
Uskon elämään, joka tapahtuu juuri parhaimmalla tavalla. Uskon elämään, joka tarkoittaa vain hyvää. Uskon, johonkin ihmistä suurempaan, johon ei ole sanoja.
Uskomme on yhteistä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: usko, elämä, luonto

Elätkö itseäsi etänä?

Sunnuntai 22.3.2020

8A476C18-B7A3-4C82-8EA0-E628D84DC6AD.png

                                                         
Olen vetäytynyt vapaaehtoiseen rajoittamisen tilaan tässä kohtaa elämässäni. Viimeiset kaksi viikkoa olen vähentänyt kaikessa kohtaamisessa.(Lue korona.) Lähimpien rakkaitten vuoksi ja myös itseni vuoksi, rajaan tarkasti omaa vuorovaikutustani. Tunnistin  kyllä nopeasti, että ei  tällainen someverkossa eläminen ja etäännyttäminen elämästä, ole ihmisluonnolle sopivaa. Itse kaipaan kohtaamisia. Vuorovaikutus toisiin ja laumaan, kun on nisäkkään eli ihmisenkin hyvinvoinnin ehto. 
Saamme ehkä kaikki nyt kosketuspintaa siihen, mitä on kokea sitä eristämistä. Mikä on se tunne, kun ei kuulu mihinkään joukkoon. Kokea jotain samankaltaista tilaa, jossa yksinäiset elävät. Sitä alavireisyyttä, jota masennukseksi kutsutaan ja myös sitä suorittamista tiettyyn pisteeseen, ennenkö luovutaan. Meidän joukossa on paljon niitä, jotka ovat joutuneet jo kauan elämään elämäänä vailla vuorovaikutuksen tuomaa turvallisuutta, ystävyyttä ja läheisyyttä. 

Elätkö sinä omaa elämääsi etänä?

Vieraana olohan on tuttua kaikille, jotka poistuvat oman elämänsä mukavuusalueelta eli tuttuudesta. Vieraana  matkaat ehkä myös toisiin kulttuureihin, maihin ja haet itsellesi  jotain uutta, virikettä, mielesi virkeyttä, kokemuksia, vuoristoilmaa, merimaisemaa, lomaa ja kokemuksia. Ajatuksella minulle kuuluu, minä tarvitsen, minulla on lupa, minä...
Kollegani Kirsi oivallutti minut tähän seuraavalla  lauseeseella. ”Olet kuitenkin aina se turisti”.  Pohdin tätä lausetta ja mietin, että elääkö silloin elämäänsä etänä? 
Tavoitteleekin itselleen jotain sellaista, jota voisi pysähtymällä ympäriltään löytää. Olisko matka lähelle se pisin matkasi ja  paras kokemuksesi. Tyytyisitkö vähempään?
Olisiko myös koko ihmiskunnan aika opetella tyytymään vähempään. Siihen, jota tämä aika nyt meitä vaatii tekemään.

Oman elämänsä tutkija

Voisiko tuota oman elämänsä puhdistautumista ja mielensä kirkkautta kokea ihan itsessään. Ilman sen hakemista liian kaukaa, tuhoten samalla ympärillä olevaa ympäristöä ja elämää.
Kehon rauhoittuessa, mieli voi matkata, unelmoida, rakentaa, luoda ja tuottaa tarvittaessa uusia ajatuksia. Mitä silloin tarvitset ympärillesi.
Väitän, että terveyttä, rauhaa, tyytyväisyyttä hetkeen, rakastavia ihmisiä, puhdasta luontoa ja turvallisuutta. 
                                                             

Kommentoi kirjoitusta.

Palautuminen ja turvallisuus

Lauantai 22.2.2020 klo 10:23


8FCDF5E5-E5D1-430C-8433-D2C391699414.jpeg
 
Olen jo pidemmän aikaa Ninan kanssa pohtinut asioiden näkökulmia. Tarkoitan tällä sitä, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan ja miksi niiden muuttaminen opitusta on niin vaikeaa. Terveydenhuollon näkökulmasta asioita olisi hyvä nähdä ennakoivan terveydenhoidon- ja huollon näkökulmasta. Siksi olemme sillä ennakoivalla puolella työskennelleet jo vuosia. Taitomme toki riittävät sairastuneiden hoitamiseen, kuten mm. uupumus, unettomuus, väsymys, kiputilat, ahdistus, mieli, stressi, joiden parista autamme yhtä mielelämme ihmisiä pois.
Ennakoimalla  nämä edellä mainitut oireillut, ne ovat paljon helpompia säädellä. Tarvitset kehon ja mielen moninaisuuden ymmärtämistä. Sitä me Palautumispiirakan osa-alueiden avulla autamme näkemään yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä vuorovaikutustasolla. Pelkkä liikunnan, unen ja ravinnon taso ei mielestämme riitä, vaan huolllettavien osa-alueiden määrä on puolet laajempi. Palautumisen puute, palautumisen eri osa-alueilla tuo ongelmia, mutta yhdenkin osa-alueen korjaaminen vaikuttaa myönteisesti kokonaisuuteen. Silloin, kun huomioit unesi, unta tukevan ravinnon, hyvän vuorovaikutuselämän, ympäristön ja luonnon huomioimisen, rauhoittumisen, sopivan päivittäisen liikunnan ja sitten sen mielen ja näkökulman muutokset, takaan, että kestävä hyvinvointi on mahdollista.

Mistä sitten puhutaan ja miten näkökulmaa muutetaan?

Olemme nyky-yhteiskunnassa painottaneet elämän turvattomuuden pohtimiseen ja kokemiseen vuosikymmenten ajan.  Se aiheuttaa palautumisen puutteen. Silloin, kun ajattelun näkökulmat ovat uhkaavissa, kuormittavissa, stressaavissa ja vaarallisissa itseä johtavissa asioissa, aivan takuulla keho ja mieli kuormittuvat. Ajatellaan vaikka monien lehtien uhkakuva otsikoita, uupumistarinoita, stressin kanssa taistelua ja  sen seurauksena olevien oireiden liki diagnostisoimista kansansairauksiksi. Haluatko kuulua tähän joukkoon ajatuksillasi ja toiminnallasi?
Voisitko aloittaa aamusi palautumisen  ajatuksella;  oloni on hyvä, oloni on myönteinen, oloni on kykenevä? Tiedämme kaikki, että elämä tuo matkan ja iän myötä tilanteita, jossa vireys vetää ylä- ja alamäkeen, mutta juuri silloin mielen valinta kehon ja mielen hyväksi voisi olla Palautumisen näkökulma. Ihan vain huvikseen, koska toisen puolen ajattelun osaamme jo loistavasti. 

Turvallisuuden kokemus

Koko elämämme huutaa turvallisuuden kokemisen puoleen. Joskus, hyvin vääristynyt turvattomuuden kokemus voi olla niin tuttua entisyyden kautta, että jopa se on  turvallisempaa, kuin turvallisuuden kokemus. On siis jo kysymys jonkin asteen traumasta. Jätetään tämä alue toisen kerran pohtimiseen ja palataan turvallisuuden maailmaan.
Kaikissa kohtaamisissa haluamme kokea  turvallista oloa. Nyky-yhteiskunnassa emme koe samanlaista  uhkaa kuin esihistoriassa, jossa syödyksi tuleminen oli arkipäivää. Ihan esihistoriamme vuoksi meidän on hyvä kurottaa palautumisen ja siten parasympaattisen hermoston aktiivisuuden puoleen. Mietitäänpä seuraavaksi ihan normaalia arkeasi ja elämääsi täällä kotimaassasi. 
  • Havahduttuasi yöstä, olet todennäköisesti nukkunut melko mukavissa oloissa. Tämä on turvallista, tiedosta se. 
  • Heräät, saat todennäköisesti aika usein itsellesi ruokaa ja vettä. Tämä on turvallista, tiedosta se.
  • Päiväsi kuluu todennäköisesti vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, valitse seuraksi ne turvallisuutta lisäävät, tiedosta se.
  • Vuorovaikutuksen ollessa kuluttavaa, tärkeinä on rauhoittaa kehosi ja siten hermostosi. Tuot näin mieleesi turvallisuutta. Tiedosta se.
  • Valitse ajattelussasi ne asiat,  jotka tuovat turvaa. Tiedosta se.
  • Todennäköisesti olet luonut kotiisi ja ympäristöösi turvallisuuden. Tiedosta se. 
  • Huomaamalla ympäristösi ja sen hyvän huoltamisen, koet turvallisuutta. Tiedosta se.
  • Huomioimalla luonnon ympärilläsi ja toiminnallasi sen huoltamisen, koet turvallisuutta. Tiedosta se.
  • Olet itsesi turvamies, turvanainen, turvahenkilö, turvapersoona. Tiedosta se.
  • Luot näin ympäristöösi turvallisuutta. Tiedosta se. 
Elämämme muodostuu kaipuusta turvallisuuteen!

Kommentoi kirjoitusta.

Turvallisuuden tunne kohtaamisissa

Perjantai 14.2.2020 klo 8:32 - Palautuminen, turvallisuus, trauma

FFE92AC1-B49B-4A48-9CA9-C36506A30D97.jpeg

 




Kohtaamme elämämme varrella lukuisia ihmisiä. Lapsesta lähtien opimme näiden kohtaamisten kautta ja avulla kuvaa ympäristöstä turvallisena, uhkaavana, luotettavana, pettyneenä, epäluuloisena tai uteliaana. Kaikkea tätä ja monta muuta asiaa koet matkasi varrella. Nämä kokemukset heijastuvat lähisuhteisiisi aikuisuudessa, vanhempana lapsiisi ja aina myös työelämään. Nyt tarkasteluni kohteena onkin työelämän muutamat tilanteet. Vietämme työn parissa aikuisiästämme suuren osan ja siksi sen toimiminen ja toimimattomuus ovat meille erittäin tärkeitä ymmärtää.

Turvallisuus kohtaamisissa

Silloin, kun olet juurtunut tähän elämään turvallisuuden ja luottamuksen perustasta se seuraa mukanasi myös työelämään. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja rehellisyys työelämässä lisäävät turvallisuutesi  kokemusta. Psyykkinen turvallisuuden tila on läsnä. 

Näet myös nopeasti ne epäkohdat, jotka heijastavat epäluottamuksen, arvottomuuden ja alistamisen linjaa eli luovat turvattomuuden tilaa. Vaikka oma tilasi olisi kuinka vakaa tahansa, nämä asiat eivät ole vaikuttamatta arjessasi. Kuormitut, koska työyhteisön arvot sotivat omiasi vastaan. Silloin, kun joudut arvojesi ja periaatteissasi pohjalta puolustuslinjalle, sinä kuormitut. Pyrit niitä epäkohtia ehkä muuttamaan, mutta yhteisösi saattaa olla kasvussaan niin kesken, että se asettuu puolustus- ja hyökkäyslinjalle. Näin sinun sympaattinnen hermostosi on aktiivisessa tilassa kaikissa kohtaamisissa. Pelon tunne aktivoituu.  Kehot keskustelevat, vaikka sanoja ei olisikaan ja turvattomuus lisääntyy. Pahoinvointi käynnistyy. Ihminen väsyy ja uupuu, jopa sairastuu. Tämä näkökulma oli vielä turvallisuuden tilasta asioita tarkasteleva, toisin kuin seuraava näkökulma.

Turvattomuuden perusta

Mietitäänpä sitten peruslähtökohtaa, jossa varhaiset rakennelmat ovat perustuneet turvattomuuden pohjalle. Vuorovaikutus on ollut välttelevää, ihmiseksi kasvu on tapahtunut vääristyneestä tai sairaissa  kohtaamisissa. Lue lisää: https://www.palautumiskoulupro.fi/blogi/2018/02/17/23399

Näiden mallien kanssa sitten siirrytään työyhteisön jäseneksi. Sattumoisin tässä valitussa työyhteisössä on vallalla psyykkisen turvattomuuden tila. Työntekijöiden käyttäytyminen näyttäytyy emotinaalisena puolustautumisena; tylsistymisenä, kyynistymisenä ja luovuttamisena. ( mukaellen Suttonin määritelmiä). Syitä tähän voi olla johtajuudessa, joka alistaa, aliarvioi ja vähättelee. Palaute on puutteellista ja jos sitä tulee se on negatiivista. Oma ego ja vallan käyttö ovat hallitsevia. Syitä voi olla myös työntekijöissä, jotka toimivat täysin samoilla keinoilla.

Ihminen, joka on entisyydestään lähtien elänyt turvattomuuden ja epäluottamuksen ilmapiirissä, aktivoi tahtomattaan entisyyttään. Pahoinvointi käynnistyy ja ihminen sairastuu tästä kuormituksesta eli väsyy, uupuu, masentuu ja myös syvät traumat aktivoituvat. 



Näkökulmat 

Nämä molemmat asiat olisi tiedostettava, silloin kun puhutaan työhyvinvoinnista. Oireilevan työyhteisön kanssa toimiessa olisi nähtävä oma lähtökohtansa, se miten liittyy työyhteisöön  ja mitä tuo sinne mukanaan. Olisi tunnistettava omat arvot ja periaatteensa. On sitten kysymys johdosta tai työntekijöistä.

Molemmissa suunnissa heikoin lenkki on ihminen. Se voisi olla turvallisuudesta lähtöisin myös vahvin!

Kommentoi kirjoitusta.

Kehon kuuntelu?

Sunnuntai 2.2.2020 klo 10:25 - Ulla

Kehon_kuuntelu4C2C-830C-BAE2B5BD9071.jpeg


Mietin usein, miksi niin tärkeä asia, kuin palautuminen on noussut tietoisuuteen ja tarpeelliseksi vasta nykyisin. Olemme kehityksestämme lähtien, silloin kun puhutaan esihistoriastamme, tarvinneet parasympaattisen hermoston toimintaa sympaattista enemmän ja se on ollut hermoston kehittymisen alku.

Elämämme on ollut levon ja ruoan sulattamiseen keskittynyttä ja vasta sen jälkeen sympaattisen ja taistelu-pako mallin kehittyminen on alkanut. Tutkijat selittävät tätä syytä ruoan sulattamisella, mutta varmuutta siihen, miksi näin on ollut, ei ehkä koskaan tulekaan. Parasympaatyinen eli lepohermosto on kuitenkin ollut lajikehityksen lähtökohta. Tästä kuuntelin juuri YLE areenan loistavan ja kriittisetkin ohjelman.


Luennolla tuon tämän usein esille, että tämä hermoston lepopuoli tarpeineen  on meissä vahvana. Miten me sitten nykyhetkessä toimimme? Kuormitamme niin fyysisesti kuin psyykkisesti  hermostoa, suomatta parasympaattiselle hermostolle lepotilaa. Sitä elpymisen, solujen korjaantumisen ja turvallisuuden toteutumisen tilaa.  
Aiemmin tehokkuuden palvominen ja suorittamisen suosiminen piiskasi kehoamme, mutta nyt laajempi palautumiseen havahtuminen on onneksi asteittain tapahtunut.
Olet varmasti lukenut vagushermosta, rauhoittumisesta, luontooon vetäytymisestä ja olemisen ylistyksessä. 




Kehoterapian viisaus

Kehoterapian koulutuksessa tämä asia on ollut itsestäänselvyys. Hermoston on saatava lepoa ja tekoja. Koulutuksessa myös luonnon rauhoittavat vaikutukset olivat tiedossa ja luontoharjoitukset olivat osa koulutusta. Hermoston, kehon ja mielen tutkiminen reichiläisen näkökulman kautta, sekä jännitysten tarjoamat suojat keholle ja mielelle olivat opintojen sisältöä. Sosiaalinen oppiminen, vuorovaikutus ja tieto kiintymyssuhteista liittyvät myös kehoterapian tietoon. Miksi näitä ei sitten silloin oman koulutuksen aikaan vuonna-94 näin isosti huudeltu, paremminkin näitä kavahdettiin hörhöilynä.

Mietin monesti sitä, että elämisen rytmi oli erilainen, elämä oli rauhallisempaa, mutta se ei mielestäni selitä tätä. Suurin syy taitaa olla, että elämän normaalista asiasta tuli trendi. Tehtiin matkoja maailmalle ja etsittiin sieltä hyvinvointia ja hiljentymistä. Kuunneltiin länttä ja itää eri metodeista ja unohdettiin, että kaikkihan on jo kehossa valmiina. Moni asia, joka meillä on ollut mahtavasti mallillaan, tuli ulkoapäin eri nimillä trendiksi. Meillähän oli ja on osittain edelleen, hiljainen ympäristö, hiljentyminen, pimeään vetäytymisen aika, lupa sosiaaliseen vetäytymiseen, tuleen tuijottelu, luonto, mökkeily ja metsät. Luontainen rauhoittuminen on ollut meille hyvin mahdollista.

Tuli  luonnon hyvinvointitutkimukset, nekin Kiinasta ja Japanista. Rytmi ympärillä kiihtyi ja kuormittuminen alkoi näyttäytyä työelämän heikentyneen työn tuotantokykynä. Jotain siis tarttisi tehdä, ettei kasvu tyrehdy. Silloin nostettiin esiin palautuminen. Suomalaistutkimus ( Kinnunen ym. ) aiheesta ilmestyi 2009, muualla aihetta pohdittiin jo aiemmin. Aiheesta kehittyi  in juttu.
Hyvä niin!




Olemme hieman odotelleet....


Olemme olleet aiheen alla jo kauan, oikeastaan odottaneet vuosikymmenen ja enemmänkin, että palautumisen syvä oivallus syntyisi. Meillä on valmiiina ne kehoterapian mallit, joita parasympaattinen hermosto tarvitsee mm. liikkeen kautta.  Emme kuitenkaan tiedä, kuinka valmis ihminen on siihen, että tästä liikkeeseen luottamisesta olisi lähdettävä ja tähän olisi aina hyvä palata. Kehon viestien kuuntelu on juuri tätä, ja kehosi on kuunnellut viestejä koko elämäsi ajan. Sitä missä olet elänyt, kenen kanssa, miten olet elänyt ja miten olet tämän kanssa kehon ja mielen tasolla tasapainossa. 

Hengitys, proprioseptiikka, keskilinja, maadottuminen, kuuntelu, pysähtyminen ja ymmärtäminen. Nykysanoilla tämä on kehon järjestäytymiseen annettava tila.  Kehon kokemusten ja oman entisyyden kuuleminen ja niistä asioista vapautuminen, jotka ovat tarpeen luovuttaa. Aina ei tarvitse hypätä sinne syvään päähän itsen hoitamista ( pitkä terapia) vaan huoltoa voi toteuttaa ihan ilman sairastumista.

Miten olisi, jos  antaisimme parasympaattisen rytmityksen löytää paikkansa arjessamme. Me emme PalautumiskouluPRO:ssa miellään  puhu tauottamisesta, vaan  pysähtelyn soljumisesta luontaisesti  elämään ja omaan toimintaympäristöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, keho, mieli, kehoterapia, palautumiskoulupro

UUTUUS

Maanantai 27.1.2020 klo 15:33

1DD0B41D-4807-4A88-B2A4-FB03442CD01C.jpeg

Esittelemme ilolla meidän PalautumiskouluPROn tuotteet. Korttimme ovat syntyneet kahden vuoden aikana. Ensin esittelimme  ( 2019) Minä tarvitsen - kortit ja nyt uutena (2020) Palautumisen oivallus - kortit.

PALAUTUMISEN OIVALLUS KORTIT ( v.2020)

Palautumisen Oivallus - korttien ajatus syntyi Palautumispiirakan (2016) rakentumisen myötä. Työssämme huomasimme, että meille niin selkeä asia ja malli palautumisesta, ei olekkaan sitä kaikille muille. Palautumisen Oivallus - korttien avulla voit tutkia omia toimintamallejasi tai tarkastella niitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kortit ovat rakentuneet ratkaisukeskeinen ajattelun mallia mukaillen.
Kortteja voi käyttää opetuksessa, valmennuksessa, ohjauksessa, terapiassa ja aivan kaikessa mihin oma luovuus riittää. Me kaikkihan tarvitsemme palautumista arjessamme.
Korttien hinta on 38€ ( sis. alv24%) ja postittaessa lisätään 5€ toimituskulut yhdelle pakalle. Tarvittaessa voimme tavata Tampereella tai Forssassa. Koulutustapahtumissamme on kortteja myös aina myynnissä.  Tapahtumissa käteismaksu, kuitti sähköpostitse.

MINÄ TARVITSEN KORTIT ( v. 2019)

Minä tarvitsen kortit ovat terapeuttisen koulutuksen lopputyönä syntyneet kortit. Niiden pohjana on tarvehierarkian malli.  Omaa tarvitsevuutta voi tarkastella suhteessa tähän päivään tai tukia niitä asioita, joita olisi entisyydessään tarvinnut. Kortteihin saa elämänspiraalin malliin liittyvät ohjeet sähköpostilla palautumiskoulupro@gmail.com.
Kortteja voi käyttää terapiatyössä, opetuksessa, valmennuksessa, ohjauksessa ja aivan kaikessa mihin oma luovuus riittää.
Korttien hinta on 29 € ( sis. alv24%) ja  postittaessa lisätään 5€ toimituskulut yhdelle pakalle. Tarvittaessa voimme tavata Tampereella tai Forssassa. Koulutustapahtumissamme on kortteja myös aina myynnissä.  Tapahtumissa käteismaksu, kuitti sähköpostitse.
Yhteydenotot:
 
 

Kommentoi kirjoitusta.

Pitääks mun aina?

Tiistai 14.1.2020 klo 8:34

86B29084-tyo0D1D-413A-B13B-802D82DC44F4.jpeg



  • Jaksatko seuraavaan lomaan?

  • Parempiin tuloksiin töissä?

  • Punnitsetko proteiinisi?

  • Hallitsetko  syvähengityksen?

  • Mittaatko askeleesi?

  • Onko ensi vuosi suunniteltu?

  • Venytätkö pinnaasi jatkuvasti?

  • Kuinka vähennät stressiä?





Olemme havainneet koulutus- ja luentotapahtumissamme seuraavan asian. Kaikesta pitää selviytyä ja sietokyky pitää olla hiottu joka vastoinkäymisen jälkeen korkeammalle. Kuulostaa, että ihmiset alkavat olla elämänsä panttivankeina. Neuvottelut itsen ja arjen asettamien vaatimusten edessä eivät tuota vapauttavaa tulosta. Kysymys kuuluukin pitääkö aina jaksaa, kehittyä, joustaa, pystyä, luoda parempaa painosta itsestä ja ymmärtää muita?

Työssä on oltava joustava ja sopeutuva, kuitenkin tehokas ja aikaansaava. Työkaverit pitää ottaa huomioon, mutta usein heidän kanssaan pitää kilpailla samasta elintilasta ja toimeentulosta. Joskus se toisen taito ja osaaminen on vaarallista, ei kannatettava ja kannustettava ominaisuus. Vaikeus moninkertaistuu, kun tätä asetelmaa viljelee johto. Syyllisyys omasta ammatillisesta osaamattomuudesta ja osaamisesta aktivoituu.

Elämän, kodin ja ympäristön näkymä ulospäin, niille muille, vaatii panostusta. Sen on näytettävä tietynlaiselta. Sellainen malli, jota kannatetaan sisustuslehdessä ei oikein mahdu moneenkaan, mutta varsinkaan lapsiperheen arkeen. Pyrkimykset tätä mallia kohti romahtavat säännöllisesti. Koti on kaaoksessa, jo pelkästään siksi, että lapset leikkivät tilat sekaisin. Syyllinen olo omasta huonommuudesta vanhemmuudessa  aktivoituu.

Vapaa- ajan harrastuneisuus on hyväksynnän edellytys. Liikkuminen on ehdoton edellytys ja kulttuurin harrastaminen kuuluu sivistykseen. Työn, kodin, lasten, vanhempien ja  ystävyyssuhteiden hoitaminen vapaa-ajallasi on ihmisyytesi mitta. Syyllisyys halusta olla yksin ja aivan rauhassa aktivoituu.

Kulttuurimme on suosinut ja suosii sinnittelevää ja suoriutumiskykyisen ihmisen toimintamallia. Ikäänkuin psyykkinen selviytymiskyky olisi kuin muovailuvahaa, jota muokataan. Psyykkiseen selviytymiskykyyn liittyy kuitenkin aina ihminen historiansa, vuorovaikutuksensa, tunteidensa ja kokemuksensa kanssa.  Jatkuva selviytymisen vaatimus voi viedä kaikki voimat. Kunnes jossain vaiheessa voimat eivät riitä. Syyllinen olo omasta riittämättömyydestä aktivoituu.

”Pitää ja täytyy” ajattelu on valinta, johon vaikutat itse. Voisitko muuttaa suuntaasi ajatella, tuntea ja toimia?



  • Palaudu hyvissä hetkissä, unelmoi päivittäin, näe luonto ympärilläsi.

  • Etsi joka päivästä omia hetkiä, pieniä pysähdyksiä.

  • Riitä juuri nyt omanlaisena itsellesi.

  • Ruokaile nautinnolla.

  • Hengitä, luonnollisesti vain sisään ja ulos.

  • Luovu asioiden mittaamisesta.

  • Elä tätä hetkeä, koska muuta hetkeä ei ole.

2 kommenttia .

Kutsu vapauteen - palautumisohjaajakoulutus

Lauantai 11.1.2020 klo 8:43 - Satu Sjöholm

Kutsuvapauteen.jpeg

Lue linkistä Kutsu vapauteen - Satu Sjöholmin ajatuksia Palautumisohjaajakoulutukseen osallistumisesta. Satu kirjoittaa jatkossa koulutuksesta, siihen liittyvistä kokemuksiaan ja ajatuksistaan. Voit aloittaa tästä.

https://kutsuvapauteen.vaikuttajamedia.fi/2019/10/06/palautumisohjaajakoulutus/

Kommentoi kirjoitusta.

Ahdistus, paniikki ja sanat kehollisessa järjestelmässä

Maanantai 6.1.2020 klo 17:57

B53EEF8C-10FD-4CAC-B6C4-51BA899C2A65.jpeg

Asiakkaiden kanssa tulee usein esille kokemukset ahdistuksesta, paniikista, hengityksen vaikeudesta, epämiellyttävistä tunteista ja kyvyttömyydestä sanoittaa kokemustaan. Ihmiset ovat hädissään näiden tuntemusten kanssa. Avaan heille aina tietoa ahdistuksen fysiologiasta. Ahdistuksen kehollisen perustan ymmärtämisen jälkeen teemme kehollista ahdistuksen purkua. Hengityksen vapaa virtaus on oleellinen osa kehon ja mielen vapautta. Lisäksi sanojen purkava merkitys kehollisessa järjestelmässä on saatava ihmisen tietoisuuteen. Näihin käytän apuna ”minä tarvitsen” - korttimallejani. Koska nämä asiat ovat niin tärkeitä nostan ne uudelleen esiin myös täällä blogissa. 


Olen tehnyt kehoterapiaa eli kehon kautta työskentelyä vuodesta -94 lähtien. Kehoterapiahan on työskentelyä kehon toimintaa tutkien, havainnoiden ja ymmärtäen. Kehoterapiaan liittyy myös ymmärrys hermoston toiminnasta, hengityksestä ja nykytiedon mukaan ymmärrys sellaisesta kuin kehon järjestäytymisestä.  Tähän liittyy myös ne segmentit, joista puhumme Palautumisohjaajakoulutuksessa. Siksi tämä kuvakin on kirjoituksen alussa. 



AHDISTUKSEN SELVENTÄMINEN FYSIOLOGISESTI



”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisverisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” ( W.Reich)


Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä ja turvallinen kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme silloin  poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio. Kosketuksen lisäksi tai sijasta voidaan tarvita liikettä. Liikettä joka lempeästi purkaa ja tuo kehon sisäisen paineen sisältä ulospäin. Siten sen on mahdollista purkautua turvallisesti.



HENGITYKSEN KEINOTEKOISET HARJOITUKSET


”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen. Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”(W.Reich 1935-40.)


Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen tilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia. Hengityksen ja kehon yhteys on löydettävä laajemmin kuin esimerkiksi uloshengitystä pidentämällä. On tunnistettava koko kehon liike yhteydessä hengitykseen ja oivallettava mitkä kehon segmentit ovat lukkiutuneet. Niille on kehon järjestäytymisessä syynsä, joita ei ole tarkoituskaan hetkessä purkaa. 



EMOOTIOIDEN SYKE


”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”( W. Reich)


Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä purkava liike.


SANOJEN MERKITYS KEHOLLISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ


”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.

Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”(W. Reich)


Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin kehoterapian lisäksi psykofyysisen psykoterapian koulutuksessa. Syvään keholliseen tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja siten tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

 










Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hermosto, tunne, hengitys, palautuminen, ahdistus, paniikki, keho, kehoterapia

Trauma

Lauantai 28.12.2019

Trauma.jpeg

Aihe trauma ja sen kokeminen puhuttaa. Tekstini aiheesta on ajatusten virtaa, nähtyä, koettua ja kuultua asian parista. Ehkä tämä herättää sinulle ajatuksia siitä, miksi meissä on niin paljon tuskallisia tunteita. Myös tunteiden turruttaminen voi olla osa tätä kokemusta. 

Puhumme paljon pohjimmista syistä, jotka saavat aikaan seurauksia,  jotka näyttäytyvät käyttäytymisenä. Saatat kulkea elämäsi siten, että mitkään seikat eivät nouse puhuttelemaan sinua. Tai sitten kuulut siihen joukkoon, jolla on menossa koko ajan jokin projekti itsensä kanssa. Voit olla myös se ihminen, joka havahtuu aina jossain elämänsä vaiheessa huomaamaan, että nyt sattuu ja lujaa.

Kysymys on traumoistamme, joita kutsun myös haavoiksi. Ajan saatossa haavat arpeutuvat, mutta niiden jälki on aina olemassa.  Traumat voivat olla pieniä elämän kolahduksia. Nämä pienen asiat voivat olla vaikka, opiskellessa tai työelämässä, jatkuvia sinuun kohdistuvia negatiivisia tapahtumia. Tai sitten isoja traumoja, jotka ovat elämäsi varhaisessa vaiheessa syntyneitä. Ne ovat  toistuneet samankaltaisina tapahtumina lukemattomia kertoja. Tai ne voivat olla onnettomuuden tms. myötä tulleita rajuja kehon ja mielen haavoittumisia. Osa näistä on kokemuksistasii on täysin hämärän peitossa, osa noussut tietoisuuteen ja osa mielikuvien kautta, kerta kerralta mieleesi värittynyt muisto.

Sitten on ne varhaiset muistot, joita et ole edes osannut liittää omaan perustavan syyhyn eli syvään trauman sinussa. Se on aikuisuudessa arpeutunut kohta ja se saattaa oireilla kehon kipuina ja epämääräisinä kehon ahdistuksen  tuntemuksena. Vanhat muistot on hyvin paketoitu, varsinkin jos ne liittyvät omiin vanhempiin, ettei niitä edes kyseenalaista traumaattisiksi asioiksi. Jotenkin ehkä lapsenakin tiedostit, että vanhemmilla ei vain ole ollut taitoa, kykyä tai ymmärrystä siitä, että tekee väärin lastaan kohtaan. Vanhemmilla tai vanhemmalla ei vain ole ollut riittävää kykyä kasvattaa lasta. Rakkaus vain ei riitä, jos sen toisessa päässä on tuska. Henkinen nujertaminen ja nujertuminen voi olla juuri tälllainen trauma. 



Anteeksianto ei asiaasi ratkaise. Se ei vie omaa tuskaasi purkavaan suuntaan. Apua saattaaa tuoda ymmärrys mitä sinulle on toistuvasti tapahtunut, kenen taholta ja miten olet siihen joutunut reagoimaan, jos muistosi tähän suuntaan hiljalleen suostuvat kulkemaan. Suotavaa olisi sen tapahtua turvallisessa ja ammattitaitoisessa mielen ja kehon huomioivissa terapiassa.  Siten voit löytää  tien muistojen kohtaamiseen tässä päivässä. Ainoastaan tiedostamalla, että juuri sinä et enää anna minkään, tai kenenkään, kohdella itseäsi huonosti. Tässä kohdassa pelastajaa ei tule itsesi ulkopuolelta. On opeteltava itseänsä kunnioittava elämäntapa. Anteeksianto liittyy sitten siihen, että annat anteeksi itsesi vuoksi, että voit toipua. Elämän haavojen ja arpien avaaminen on tuskallista. Niihin liittyy niin usein lähi-ihmisiä ja ristiriitaisia tunteita. Tarvitset elämääsi rohkeutta. Rohkea elämänsä ja menneisyytensä kohtaaminen tuo nykyhetkeesi vapautta elää.



Kommentoi kirjoitusta.

Palauttava liike

Sunnuntai 1.12.2019 klo 19:38 - Ulla


palauttavaliike 



Palautumisohjaajakoulutuksessa puhumme palauttavasta liikkeestä ja sen kehoon ja mieleen tuomista merkittävistä muutoksista. Palautuminenhan tarvitsee myös liikettä.

Palauttava liike ei ole esimerkiksi pilatesta, joogaa tai mitään mahdollisesti ennestään tuntemaasi liikkeen toteuttamista. Palauttava liike perustuu länsimaiseen kehoterapiaan ja siihen, että uskaltaa tuntea liikkeen itsessään. Lempeää ohjausta toki  saat, koska liikkeen suunta ja laatu löytyvät siten helpommin. Siten havahdut itseesi helpommin.


Kehon järjestäytyminen


Liikkeet pohjautuvat ajatukseen siitä, että keholla on kyky järjestäytyä uudelleen luonnolliseen suuntaansa, silloin kun siihen annetaan mahdollisuus. Meidän kehomme järjestäytyy ( lainaus W. Reich, ja nykyisin G. Downing) omassa tahdissaan ja rytmissään, aina kohti kehon vapautumisen tilaa. Tämän tapahtuman aikana myös  tunteet saattavat nousta pintaan. Lihaksistoon tulvahtaa lämmön ja rentoutumisen kokemus. Myös nivelten liikkuvuus ja liikkeen laajuus muuttuvat. Liikkeen toteutuessa mieli irrottautuu suorittamisesta ja siirtyy kokemuksen havaitsemisen tilaan. Palautuminen hermoston tasolla toteutuu.


Siis mitä ihmettä? Ei lainkaan ihmeellistä, silloin kun kehon harjoittamisesta  poistetaan säännöllinen liike ja oikean tavan suorittaminen. Palautumisohjelmissa keho maadottuu ja  liike hakeutuu luontaisesti keskilinjaan, rytmikkääseen hengityksen ja liikkeen yhteistyöhön, ei kielellisen kommunikaation alueelle itsen kanssa, asento-ja liikeaistin, sekä tuntoaistin saumattomaan  yhteistyöhön. Näin keho liukuu kohti vapautta ja kokonaisuuden kokemusta suhteessa ympäristöön. Toisaalta, onhan tämä ihmeellistä. Aivan kuten palautumisohjaajaopiskelijat sanovat, tiedättekö kuinka merkittäviä nämä ohjelmat ovat?



Tiedämme, että uudenlaisen ja kuitenkin niin vanhan ja luonnollisen liikkeen toteuttamien on mielenkiintoista. ”Voinko tehdä näin, osaanko, mitä tämä on, mitä minussa tapahtuu, ainakin tarkkailija ja suorittaja huhuilee kun uskaltauduit kokemaan.” Astuessaan  kaikkien mielen kieltojen, arvostelujen ja estojen yli alkaa kokemuksellisuuden mahdollisuus. Kehosi vastaa myönteisesti, kun annat sille mahdollisuuden. Pieni säädelty värinä voi toteutua tai sitten ei, se ei ole mikään kehon järjestäytymisen edellytys. 


Luotuani ( ensimmäiset 2003) kehoterapian pohjalta nämä ohjelmat, tiesin että vielä joskus on niiden ”in” aika. Silloin, kun valmius vuorovaikutukseen itsen kanssa on kehollisesti tärkeää ja tarpeellista. Poikkitieteellisestikin tarpeelliseksi tunnustettua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautumisohjelma, palautuminen palauttava liike, psykofyysinen

Palautumisen mahdollisuus

Maanantai 25.11.2019 klo 10:00

D0978182-5928-4066-B7DA-4C7BCFA49D7C.jpeg

 

Olemme kiertäneet Suomea useammalla paikkakunnalla. Luennoimassa palautumisesta ja siitä, kuinka sen toteuttaminen on mahdollista. Kukin voi tarkastella luennoilla omaa palautumistaan hiljaa tai napakasti itsekseen ja omaan arkeensa peilaten. Luennoilla voimme puhua vain siitä, joka on kirjoitettua ja tutkittua faktaa. Meillä ei ole kikka- ja vinkkilistaa, joka toimisi kuin  palautumisburana, jonka  ottamalla palaudut, nukut yösi heräämättä, olet virkeä ja jaksava. Me emme voi luvata muutosta ilman yksilön omia pieniä huomioita ja tekoja.  Näistä yksilön omista teoista se kestävä hyvinvointi sitten muodostuu.  Luennoilla ohjaamme huomioimaan tapaa ajatella asioita,  tehdä se itselleen lempeästi ja pienesti. Herättelemme ihmisiä itsen ja kehon hälytysjärjestelmän kuulemisen keskiöön. Palautuminen ei ole katoava trendi, tai mielipide, vaan se on elämisemme ehto. Itseä paremmin kuulemalla on mahdollista elää hyvää elämää.



Muutoksen mahdollisuus

Palautumiseen liittyy oleellisesti sana muutos. Muutos siihen suuntaan, jonka jo tiedät, olet siitä  lukenut ja kuullut. Palautumisessa ja sen toteuttamisessa kompastut helposti sellaiseen asiaan, joka on tuttu esimerkiksi painonpudotuksen alueelta. Lukuisat painon pudottamiseen liittyvät ohjeet, luennot, erilaiset ruokavaliot ja ohjelmat tiedetään, mutta ne  eivät vain ole tuottaneet tulosta. Kuulostaako tutulta? Tiedetään, tiedetään, mutta lopputulos ei ole toivottava. Palautumisessa on aivan samat vaikeudet. Yllättää tai ei, näissä asioissa on myös paljon samoja rakenteita.

Muutoksen mahdollisuus on aina ihmisessä itsessään, sitä vain haetaan itsen ulkopuolelta. Olisihan se huomattavasti helpompaa olla ohjattavana, liikuteltavana, jopa ajatusten tasolla toisen ohjauksessa, kuin uskaltautua itse  pysähtymiseen ja kuulemiseen. Ulkopuolelta tuleva ohjaus, on se sitten ravintoon, uneen tai liikkeeseen liittyvää, ei riitä. Me emme pääse mihinkään siitä tosiasiasta, että palautumiseen liittyy keho, paremminkin hermosto ja sen toiminta. Säätelyn keinot eivät ole automaattisesti samoja kaikille, vaan opeteltavia itsen kautta.  Palautumiseen liittyy myös koko elämän matkasi vuorovaikutukset ja ympäristö, jossa olet elänyt ja elät. Minkälaisia kohtaamista matkasi varrella koet ja kuinka ne avaavat sinulle oman elämäsi kuormittavia kohtia. Kuormitusta löytyy työstä, kotoa, läheisistä ja vähän kaukaisemmistakin  ihmissuhteista. Näiden lisäksi kuormitusta löytyy vapaa-ajalta, liikunnasta, liikkumattomuudesta, ravinnosta ja tunteista. 



Vuorovaikutus ja palautuminen

Silloin, kun olet kuormittunut tai alivireässä olotilassa, voit etsiä tietä sopusointuisempaan olemisen tilaan. Tähän tilaan palaamisen ymmärrät todeksi vasta sen kautta, kun ymmärrät  oman hermostollisen reagointimallisi. Nämä mallit ovat kirjautuneet kehoosi ja mieleesi. Ne ovat koko kehon järjestelmässä, joka saattaa aktivoitua joka kerta, kun astut oman kuormituksesi ansaan. Lähes joka kerta se on sinun kuormituksesi ”akilleen kantapää”.  Kehosi järjestäytyy jokaisen kohdatun ihmisen ja tapahtuman kautta, tulkitset huomaamattasi mikroliikkeitä ja ilmeitä. Näiden tulkintojesi mukaan joko vapaudut tai et. Tiedämme tämän asian kehoterapian ja sosiaalisen oppimisen teorian ja tiedon kautta. Tämän vuoksi palautuminen on niin monitahoinen asia. Juuri tässä piilee se  taika, joka kiinnittää sinut tapaasi toimia, kuormittua ja sen vuoksi sitä on niin vaikea muuttaa hetkessä ja vinkeillä. Vuorovaikutus on se, joka on läsnä elämäsi matkalla, alusta loppuun.

Pienet korjaukset 

Siksi,  lähesty itseäsi pienin korjaavan keinoin, pysähtelyn, palauttavan liikkeen, rentouden, luonnon vaikutusten, kosketuksen, lempeän ja turvallisen vuorovaikutuksen keinoin. Siten hermostosi rauhoittuu. Hälyt kehossa pomppaavat pois päältä ja turvallisuus palautuu elämisen kokemiseen. Tee muutoksia, jotka koet itsellesi mahdolliseksi aina siihen suuntaan katsoen, että kohennat hyvinvointiasi.  Saatat yllättyä, palautua!






Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, hermosto, säätely, palautumisburana, muutos

Paras painos itsestäsi

Sunnuntai 10.11.2019

6B166581-7B2C-425E-A53E-C115B081A553.jpeg




Olen kerran eräällä luennolla ja mieleeni jäi soimaan lause, ”ole paras painos itsestäsi”. Mitä se tarkoittaa? Jos olet oikea asshole, oletko parempana painoksensa  vielä parempi asshole. Itsen ja oman toiminnan tutkiminen olisi varmasti parempi ratkaisu. Myös asshole- tyyppi voi muuttaa suuntaansa,  kunhan  suostuu tutkimaan oman mielensä sopukoita ja toimintamallejaan.

Tieto  ihmisen toiminnasta, nykytiedon mukaan, on vahvasti liitoksissa ymmärrykseen hermoston toiminnasta. Sen ymmärtämiseen, mikä  hermoston toimintamallin kehittymiseen  on vaikuttanut aikoinaan.  Vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan vuorovaikutuksen kokemuksen läpi. Tarkastelemalla historiaansa ja elämänsä ihmissuhteita ihminen voi yrittää ymmärtää,  jos itsestä on kehittynyt asshole tai sitten ( se pelkkä ulkoisen massan kasvattaja) tai sitten henkisen kasvun suunnan valinnut ihminen. Se, mitä et voinut valita, oli geenit ja kasvuympäristö.



Ihmisenä kasvaminen 



Tähän itsenä kasvamisen suuntaan tutustuin 90- luvulla, kehoterapian koulutuksessa. Sillon ne olivat ulkopuolisista hörhöhommia.  Nykyisen ymmärryksen mukaan juuri elämisen perusrakennelmien tutkimista itsessä, ja niiden suhteesta kasvuympäristöön. Silloinen työskentely perustui länsimaiseen näkökulmaan, hengitykseen sekä autonomisen hermostoon. Keskiössä oli tietoisuus itsestä, kehotietoisuus ja sen ymmärtäminen, sekä kehon jännitysten purkaminen, rauhassa, kuunnellen ja ennenkaikkea turvallisesti. Turvallisesti sen vuoksi, että meillä jokaisella on omat elämämisen  aikaansaamat traumamme. Ovat ne sitten pieniä tai isoja muistoja kokonaisuudessamme. Niitä ei pidä saada väkisin koettavaksi ja näkyville. Ne ovat piiloutuneena kehon jännitysten alle, keho suojaa näin mieltä. Oman fyysisen, psyykkisen ja  henkisen tien kulkeneena tiedän, ne on kohdattava pienissä osissa.  Lempilauseeni on ”Koska et ole eilen syntynyt, niitä ei tänään pureta”.

Hermoston toimintaa

Vagushermo ei siis ole mikään uusia asia, jo kehoterapiassa sen rooli oli vahvana esillä. Hermostoa tarkasteltiin, jopa  ymmärrettiin ylivirittyneestä tai alivireästä tilassa. Molemmat suunnat oli opeteltava tunnistamaan, löytääkseen sen ajoittaisen sopusointuisen välitilan. Oli myös  ymmärrettävä, miten keho reagoi. Nykyisin tieto on lisääntynyt vaguksen osista ja toimintamalleistamme  hermoston reagoidessa. George Downingin* teorioita kuunnellaan ja tutkitaan  nyt tarkasti.   

Tunnetko itsesi


Ihmisellä on luontainen tarve tuntea itsensä. Oloja kohtaamalla itsenä kasvaminen on mahdollista. Olot ovat syntyneet matkasi varrella, silloin kun et niitä ole vielä ymmärtänyt. Tai sitten myöhemmin, mutta et ole niitä käsitellyt. Molemmissa tapauksissa olet  ollut suhteessa ympäristöön, vuorovaikutukseen ja itseesi. Kaikki on siis valmiina sinussa. Saadaksesi ne tunnistettaviksi ja koetuksi, saatat tarvita lempeää ohjausta matkasi varrella. ”Paras mahdollinen sinä, näyttäytyy siinä kuinka kohtelet muita.” 
Sopu, itsen ja menneisyytensä kanssa on joskus tehtävä, että tämä on mahdollista.

                                                     ______________________


* Koulutusta psykofyysisen psykoterapian alueelta  on tarjolla niille, joilla on riittävä pohjakoulutus ja psykofyysisen koulutuksen erikoistuminen.  Riittävät perustiedot vaativat usean vuoden terveysalan koulutusta, länsimaisen lääketieteen pohjalta. Sen lisäksi vaaditaan  erikoistumista psykofyysiseen alueeseen ja tietysti psykofyysisen alan työkokemusta.  Ei siis miltä tahansa tasolta lähtevää, vaan terveydenhoidon ammattilaisten lisäkoulutusta. 
Hyvä niin, koska silloin psyykkisen  turvallisuuden kokemus  on mahdollista toteutua.

Kommentoi kirjoitusta.

Jaksatko työssäsi?

Tiistai 8.10.2019 klo 9:50

2605D0A3-0C42-4E4E-985B-947F552CDB19.jpeg

 

Alipalautuminen

Olemme saaneet useammalta taholta tiedusteluja aiheesta alipalautuminen. Miten se liittyy työssäjaksamiseen? Alipalautuminen on ilmiö, joka puhuttaa suhteessa työhön ja  suhteessa vapaa-aikaan. Mistään ihmeellisestä asiasta ei ole kyse, vaan siitä, että kuormitus on ollut suurempi, kuin tekemiseen riittävät yksilön voimavarat. 

Samaa nimitystä voi käyttää myös urheilusta, nykyisin ihan kuntourheilustakin. Alipalautuminen johtuu silloin liian kovasta  harjoittelusta, tai se on uskalluksen puutetta levätä. Levon pelko johtuu kunnon katoamisen pelosta ja saavutetun tilan menettämisestä. 



Kuinka käytät itseäsi?



Kysymys on siitä kuinka käytät kehoasi ja mieltäsi. Ihminen tarvitsee tasapainon tilaa voidakseen hyvin. Hetkelliset kuormittumisen tilat elimistö sietää oikein hyvin. Se voi tarkoittaa pinnistelyä työssä,  jonkin painetta tuottavan työn parissa tai vaativasta urheilusuorituksesta ( kuntoilusuorituksesta). Näistä tilanteista ihminen nauttii aivan samoilla tavoin kuin palautumisestakin. Mieli on aktiivisessa käytössä tai lihaksistolta vaaditaan parempaa suoritusta aiempaan verrattuna. Tavoitteen täyttyessä mielihyvä valahtaa kehoon ja mieleen. Tasapainon tila palautuu hiljalleen.

Työelämän kuormituksen ilmiöt voivat olla seuraavia; työympäristö on kuormittava;  melun, ergonomian, vaarallisuuden tai psykososiaalisen kuormituksen vuoksi. Psykososiaalinen kuormitus liittyy työn sisältöön, työn organisointiin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Suomennettuna tämä voisi olla seuraavaa; työn määrä on suurempi kuin realistinen mahdollisuus siitä selviämiseen, työ  ei ole suhteessa yksilön taitoihin, työ keskeytyy jatkuvasti, työhön ei ole vaikutusmahdollisuuksia, työsuhde on epävarma, esimiehen tuki puuttuu, tiedonkulku ei toimi, työssä on runsaasti vuorovaikutustilanteita, työhön liittyy syrjivä kohtelu ja työaika on kuormittava. ( vuorotyö, yötyö)

Näitä asioita vasten työssä jaksamisen tarkastelu tapahtuu. Olen toiminut joitain vuosia työsuojeluvaltuutettuna, tarkastellut riskikartoituksia ja psykososiaalinen kuormitus on iso tekijä työhyvin-tai pahoinvoinnissa. Aivan yhtä iso tekijä on ihminen itse. Kuormitus, niin työssä kuin vapaalla, on sidoksissa persoonaan, omiin ajatus- ja toimintamalleihin. Tähän asiaan pystyy itse vaikuttamaan kaikista helpoimmin. Aivan totta se on. Ihminen on kasvanut suhteessa ympäristöön ja oppinut myös malleja tehdä työtä. Jostain syystä on sitten valinnut oman toimintamallinsa.

Toiset ottivat työasiat jäykemmin ja toiset rennommin. Nämä rennommin ottavat, eivät kuormaa itselleen ylimääräistä tuskaa asioista, jotka kuuluvat työn organisointiin ja järjestelyihin. Hei eivät pyri pelastamaan työtään, työpaikkaansa ja koko maailmaa. He toteuttavat työtään suhteessa omaan voimavarapankkiinsa. Tunnistavat tarpeen levähtää hetkittäin päivän aikana. Kieltäytyvät työn keskeyttämisestä.  Pitävät yllä hyvää vuorovaikutusta ja henkeä suhteessa muihin ihmisiin. Eivät tunne syyllisyyttä tekemättömistä töistä. Jättävät työasiat töihin, kun ovi sulkeutuu ja alkaa vapaa-aika. Kuulostaako utopistiselta? 

Tämä on kuitenkin aivan mahdollista. Olen nähnyt sen monen asiakkaani kohdalla. Silloin oma hyvinvointi lisääntyy, terveys kohenee ja yllättäen, työteho lisääntyy! Tässä on hyvän työn tekemisen malli.



Suhde työn tekemiseen

Työhön ja tekemiseen voi suhtautua armottomuudella, suhteessa aikaan, taistella aikaa vastaan ja pyrkiä tekemään monta asiaa yhtä aikaa saadakseen työt tehtyä. Kaaos on valmis. Ihmisen kyky, aivojen tasolla, on toteuttaa tehtävä kerrallaan. Nykypäivän ihmisen kyky keskittyä asioihin on entisestään lyhentynyt ja ajatukset siirtyvät nopeasti asiasta toiseen. Aivot kuormittuvat. Oman työn rajaaminen on toinen asia. Aivojen kuorman ymmärtäessään on velvollisuus itseä kohtaan tehdä rajauksia. Se ei ole huonommuutta tai laiskuutta vaan suurta viisautta. Terveys, muisti ja kyky tehdä töitä kiittävät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alipalautuminen, palautuminen, työhyvinvointi, jaksaminen,

Palautuminen ja uni

Maanantai 30.9.2019 klo 21:10

Uni.jpeg

Hei lukijani! 

Kaksi podcastia kuunneltaviksi.

1. Aspect-portaali / psykofyysinen ft

Podcastin palautumisesta ja unesta. Jutustelua siitä, kuinka unta on hyvä huomioida. Äänenlaatu vähän vaihtelee. Sekin kuulemma seuraavissa parantuu. Näitä on tulossa vielä muutama.

https://aspectblogi.net/2019/09/30/osaaminen-esiin-hyva-uni-ja-palautuminen-haastattelussa-ulla-ollikkala/

Hyviä unia!

2. Optimal Perfonmance/ PalautumiskouluPRO:N naiset Joni Jaakkolan haastattelussa

Riittävä ja parempi palautuminen on teema, josta löytyy aina uudelleen ja uudelleen uusia näkökulmia ja työkaluja kokeiltavaksi meidän jokaisen arkeen.

Törmäsin vaimoni Kaisan Palaudu ja vahvistu -kirjaa lukiessa viitekehykseen nimeltä Palautumispiirakka. Se oli mielestäni niin nerokas, että pyysin sen luojat studioon vieraaksi keskustelemaan palautumisesta, kuormituksesta ja niiden välisen tasapainon löytämisestä.

Tunnin lähetyksen vieraana PalautumiskouluPRO:sta pitkän linjan palautumisasiantuntijat Nina Pajanti-Raudus ja Ulla Ollikkala

https://www.supla.fi/audio/3481629

Kommentoi kirjoitusta.

Nimeni on Huoli

Perjantai 20.9.2019

HuoliC59CAAC3-6E76-458D-A17B-638FEBD16767.jpeg

 



Nimeni on Huoli!

Tämä pohdintani johtuu trauma ja kehollisuus koulutuksesta, johon osallistuin muutamia viikkoja takaperin. Se sitten johti ajatukseni huolen jähmettävään, lamaannuttavaan tai suorittavaan tapahtumaan ihmisessä. Siihen tilaan, johon liittyy kehon lamaantuvan tilan mahdollisuus tai liikkeen säilyttävä mahdollisuus. Hermostohan toimii aina jompikumpi puoli voitollisena. Nyt puhutaan ja kirjoitetaan runsaasti stressin tuomasta kuormituksesta. Kuinka se vie meiltä voimavaroja ja kuinka olemme hermoston tasolla kuormittuneita.  En vie tätä ajattelua voimakkaan ylikuormituksen suuntaan, vaan enemmän mielen ja hermoston tilaan, joka on hetkelliseen jähmettymiseen ja lamaantumiseen liittyvää.  Kutsun sitä nimellä Huoli.


Pitääkö olla huolissaan?



Tapaan työssäni ihmisiä, joiden elämäntapana on huoli. He ovat ihmisinä hyvin toimintakykyisiä, ahkeria, aikaansaavia, huolehtivia ja empaattisia. Ongelmana ei ole lainkaan ylikuormittuminen työstä, tapahtumista tai asioista. Keho ja mieli kestävät  ylikuormittumista varsin hyvin, niin työstä kun monista arjen asioista. Ongelmaksi koituukin  huoliajattelu. Huoliajattelussa keho saattaa hyvin pienesti jähmettyä ja lamautua vuorotahtia. Sitten seurauksena on suoritus, joka on melko ylivirittyneessä tilassa tapahtuvaa. Aivan sama kumpi on voitolla, keho ja mieli ovat kovassa rasituksessa. Järki pystyy tiettyyn pisteeseen säätelemään voimakkaita huolitunneryöppyjä, mutta säännöllisesti se taito kuitenkin katoaa. Jähmettyminen hiipii silloin kehoon, kasvoihin, leukaan , hartioille, vatsan ja sydämen alueelle. Kehoa kuvottaa, pyörryttää, heikottaa, hikoiluttaa ja mieli on kovin vilkas. Nopeasti, kuten hermostolla on tapana, tämä vaihtuu toivottomaan lähes lamaavaan tilaan. Kehoon hiipii voimattomuus ja raskas tunne, mieleen alakulo.



Huolen malli



Huolen malliin  kasvanut ihminen huolehtii lähimmäisistä, työkaverista, työstä, työttömistä, maailman tilanteesta, ilmastosta. Luetteloa voisi jatkaa pitkälle. Huoli keräytyy mieleen ja kehoon. Huoli aiheuttaa katastrofiajattelua. Huolestunut ihminen on kehollaan jähmettynyt ja huolissaan. Lamaantunut ja huolissaan.  Keho on jostain kohdasta tai useista kohdista jatkuvan kuorman tilassa. Vireystila ei ole kuitenkaan korkealle ylivirittynyt, eikä juuri alivirittynytkään. Kuinka sitten tätä pitäisi lähestyä. Ihminen näyttää olevan hyvissä voimissa, mutta voi huonosti. Mieli  askartelee jatkuvasti huoliteemoissa. 




Mitä huoli oikein on?



Huoli on mielen rauhattomuutta aiheuttava, painava ja ahdistava tunne. Huoli on painava tunne kehossa mm. rintakehällä, hartioissa, kasvoissa ja leuassa. Huolehtiminen on  huolesta rakentunut toimintamalli. Se saattaa olla rakentunut liian varhaisesta vastuusta ja liian suuresta vastuusta muista ihmisistä tai asioista. Se voi osaltaan liittyä persoonaan. Huolen rakennelmat ovat syvälle juurtuneita ja entisyyden rakentamia. Huolettomuuteen  siirtyminen saattaa aiheuttaa syyllisyyden tunteen omasta toiminnasta.  Huolettomuuden kääntöpuoli olisi jonkin huonon, pahan tai kauhean asian tapahtuminen. Syyllisyys, jonkin huolestuttavan tapahtuman tapahtumisesta , jos huolehtimisen lopettaisi, saattaa estää myös huolimallin poistumisen.



Vapaaksi huolesta



Mitä tapahtuu, jos ei huolehdi? Kenelle käy huonosti? Epäonnistuuko joku tai jokin, ilman huolehtimista? Kaikista isoin ajatus huolena on, kuoleeko joku? Mitä jos jättäisit huolimallin, silloin kun tiedostat sen alkujuuret. Mitä tapahtuisi, jos alkaisit  tutkimaan, mitä mahdollisuuksia elämä tarjoaa ilman sitä kontrollia, jota olet huolella yrittänyt pitää yllä?

Kontrollin ja hallinnan tunteen kanssa on ymmärrettävä myös niiden varhaiset syntymäjuuret. Kontrollilla ja hallinnalla olet saattanut hallita huoliasi. Olet asettautunut ”hallitsijan” tilaan, jossa kuvittelet johtavasi omaa ja toisten elämää ennalta. Kontrolloimalla kuvittelet, aivan vilpittömästi, estäväsi pahaa ja ikävää tapahtumasta ja saat näin tilalle hetkellistä  rauhallisuuden  tunnetta. Todellisuudessa kukaan ei ole antanut sinulle niitä välineitä, jolla suojelet itseäsi ja muita ihmisiä elämältä. 



Yhteys palautumiseen



Jälleen kysymys, miten tämä liittyy palautumiseen? Palautumiseen liittyy kaikki asiat, jotka saavat kehomme ja mielemme kuormittumaan, jähmettymään, lamaantumaan eli hermoston tilan pois tasapainoisesta vaihtelun tilasta. Palautuminen on mielen huolettomuutta ja kehon vapautta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, huoli, hermosto

Toipumisen tie

Tiistai 20.8.2019

BetonikenkaF974264C-AB37-4819-A50F-39556D7664C6.jpeg

Toipumisen tienviittoja:

  • Tunteiden kohtaamisen kautta on mahdollisuus oman itsen löytämiseen, tuskaakin on lupa tuntea. Tuskan alta paljastuvat todelliset tunteet ja sen kokemisen jälkeen löytyy aidon ilonkin kokemus.

  • Itsen vapauttaminen kohtaamaan ja tuntemaan auttaa huomaamaan kaiken tulevan meistä itsestämme, sisältäpäin. Siten voimme vapauttaa itsemme, muuta tietä ei ole. Apu ei tule ulkoa, vaan sisäpuolelta.

  • Pysähtyminen tuo mahdollisuuden saada ihmisen omat sisäiset voimavarat käyttöön.

  • Suostuminen siihen, että meille tapahtuu asioita, ei kysymällä miksi minulle käy näin? suostumalla kohtaamaan oman ymmärtämättömyytemme, kaikkea ei tarvitse ymmärtää.

  • Fyysiset oireet paikallistuvat usein sydämen alueelle, ahdistuksena, tuskana, sydän on väsynyt. Mielen ja kehon tasapaino on häiriintynyt. Toipumisessa nämä molemmat seikat on huomioitava. Tämän tasapainon löytyessä ihmisellä on mahdollisuus kokea aitoa myötätuntoa maailmallisessa mittakaavassa. Suojautumisen tarve maailmalta päättyy ja todellinen rohkeus ja pelottomuus elämässä toteutuvat.

  • Minäkuvan selkiytyessä oma arvokkuus ihmisenä korostuu ja se tapahtuu siten, että emme työnnä pois itsestämme heikkouden tunteita.

  • Kohtaamalla tuskan kohtaamme arvottomuutta ja riittämättömyyttä aiheuttavat tunteet: vihan, pelon, häpeän, ahneuden. Tiedostamalla sen, että nämä ovat vain inhimillisiä puolustuskeinoja tuskaa vastaan.

  • Toipumiseen liittyy myös omat valinnat itsensä hoitamiseen. Valitseeko tueksi myös lääkityksen vai taisteleeko kaikin keinoin sitä vastaan. 

  • Toipumisen tiellä on suostuttava siihen, että elämä on jatkuvaa toipumista. Totuuden etsinnässä ei ole oikeaa ja väärää, eikä ulkopuolista opetusta toimintamalleihin.

  • Toipuessa alkaa vastuunottaminen omasta elämästään ja teoistaan, sekä tunteistaan.

  • Ihmisellä itsellään on itseensä määräysvalta eli oman elämänsä auktoriteetti on ihminen itse.

  • Toipumisessa auttaa toisten, samankaltaisen tilanteen, kokeneiden ihmisten tuki. Näin ihmisellä on mahdollisuus palata hyväksyvään yhteisöön, josta hän on tuntenut olevansa erillään ja erilaisena kuin muut. 

  • Toipuessa ihminen huomaa, vaikka kaikki olisi mennyt – jää jäljelle yksi- minä itse, minun mielen ja kehoni. Elämäni.

  • Toipuminen johtaa tarkkaavaisuuden lisääntymiseen, aktiiviseen läsnäoloon. Oman tarkkaamattomuutensa huomaaminen on tietä toipumiseen. .

  • Toipumisessa auttaa myös luonto. Luonto hyväksyy sellaisenaan, eikä tuomitse, ottaa vain syliinsä ja pitää siinä. Luonto auttaa myös mittasuhteiden hahmottamisessa, mikä oikeasti on suurta, mikä pientä.

  • Sisäisen lapsensa kohtaaminen. Rakastava aikuisuus ja vanhemmuus ovat löydettävissä sisimmästämme, jolloin voimme tarjota lapsellemme sen mitä se vailla: rakkautta, läsnäolo, rajoja, iloa, kuuntelua ja pysähtymistä.

  • PYSYÄKSEMME KURSSISSA ELÄMÄN TIELLÄ TARVITSEMME LUJAA, MUTTA SAMALLA LEMPEÄÄ OHJAUSTA SÄILYÄKSEMME VAHINGOITTA. 

Lähde: Koulutus depressiokoulu, koulutuskirjallisuus kooste.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »