Mielenvalmennuskin osa palautumista

Keskiviikko 30.8.2017 klo 14:57 - Ulla Ollikkala

palautumispiirakka.png

Tiedostamaton toiminta

Ihmisen käyttäytymistä säätelevät  edelleen evoluution perinteet. Näihin liittyvät refleksit, reviirikäyttäytymisemme, vietit ja vaistomme. Toimimme niiden mukaan, sitä erityisesti huomioimatta.  Toiminta vaikuttaa kehoon ja mieleen. Myös mielemme ohjautuu tiedostamatta. Pystymme ratkomaan ongelmia ja toimimaan sitä erityisesti miettimättä.

Tietoista mieltä voidaan säädellä

Tietoinen mieli taas tarkoittaa sitä, että olemme läsnä itsessämme, hetkessä ja olemme tietoisia itsestämme. Tietoisella mielellä tarkoitetaan havaintojen, ajatusten, tunteiden ja kehollisuuden ymmärtämistä. Oman käyttäytymisen  havainnoiminen, ymmärtäminen ja tarkkaileminen  on lähtökohta oman käyttäytymisen säätelemiseen.

Käyttäytyminen taas johtuu monesta asiasta. Käyttäytymiseen johtavat arvot, uskomukset, muistot, temperamentti ja tapamme käsitellä ja ratkoa ongelmia. Käyttäytymistämme ohjaavat omat pyrkimykset, tarpeet ja motivaatio. Tietoisina tai tiedostamattomina. Käyttäytymiseemme on sidoksissa muihin ihmisiin ja vuorovaikutukseen.

Mielenvalmennus

Mielenvalmennus on tietoista ajattelun taidon harjoittamista, tunteiden tiedostamista ja niiden ohjaamista. Tämä kaikki näkyy teoissa. Tämä ei voi oikein tapahtua ennen sen tiedostamista, että on itse vastuussa omasta elämästään. Silloin, kun ihminen ottaa vastuun omasta elämästään eli ajatuksistaan, tunteistaan ja toiminnastaan,  tapahtuu sisältäpäin ohjautuminen eli itsensä johtaminen. Silloin ihminen itse päättää minkä merkityksen antaa ajatuksilleen, asioille ja tapahtumille. Sekä sen, miten niihin reagoi. Mielen valmentamisen voi siirtää elämään, melkein mihin tahansa toimintaansa.

Oman mielen valmentaminen  lähtee omien ajatusten tiedostamisella, sisäisen puheen kuuntelemisella. Tärkeää ei ole se miten ajatukset syntyvät vaan se, mihin ajatuksissa tartumme ja mistä irtipäästämme. Ajattelutapamme näyttää meille sellaisen maailman, kuin uskomme sen olevan. Toiselle ihmiselle sama maailma voi näyttäytä täysin eri tavoin. Jokaisella ihmisellä kun ne omat kokemukset, tunteet, persoona ja uskomukset  jotka vaikuttavat maailmankuvaan. Siksi se dialogi, jota käymme valmentaessa on tärkeätä lähteä valmennettavan lähtökohdista, valmennettavien sanomaa kuunnellen, aktivoitumatta itse vastaamaan. On opittava kysymään, ei vastaamaan. Kuuntelemalla voit saada viestin ihmisen sisäisestä maailmasta. Sitä maailmankuvaa voi valmennettavan niin halutessa sitten muuttaa. Tämä vaatii ensin pysähtymisen, rauhoittumista ja rentoutumista.

Myönteisen muutoksen etsiminen palauttaa tasapainon

Ajatukset, tunteet ja mieli kaikki vaikuttavat kehomme toimintaa, vaikutus voi olla hyvinkin nopea. Voimakkaat ajatukset, pitkään kestävä ajatuskehä luo tunteita. Tunteet ohjaavat toimintaamme hyvin vahvasti. Tunteet näyttäytyvät toiminnassamme positiivisena ja negatiivisena käyttäytymisenä.

Mielenvalmennuksella pyritään muutokseen. Myönteisten ajatusten kehän muodostamiseen. Myönteisten ajatusten seurauksena ihminen kokee myönteisiä tunteita. Tunteet muuttavat havainnointiamme ja siten toimintaamme. Näin löydämme mielen toimintaa tasapainon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenvalmennus

Liikkumisen esteet ja pelot

Lauantai 12.8.2017 klo 12:28 - Ulla Ollikkala

IMG_2026.JPG

Luin juuri Aamulehdestä erään kansanedustajan artikkelin siitä, kuinka hieman runsaampi, hieman vanhempi, hieman kokemattomampi liikkuja, vain hieman liikkunut, sekä hieman arka ihminen on  estynyt liikkumasta muiden joukossa ja jopa omassa seurassaan. Ei tämä ole uutta, eikä vierasta tarinaa itsellekkään.
Moni asiakas jonka kohtaan sanoo, etten ole kuntosali ja ryhmäliikuntaihminen. Syitä on edellämainitut, mutta taustalla on sitä johtava tunne. Todellisuudessa pelottaa, jos joudun jälleen arvioinnin kohteeksi, minua pelottaa kun en ole yhtä taitava kuin nuo muut, minua pelottaa ja pelko saattaa kummuta todella vanhoista kehomuistoista ja kokemuksista. Nöyryytetyksi tuleminen on monelle tuttua ja sitä vältetään kuin ruttoa, myös liikuntaan liittyen. Muistatko mahdollisesti sen, kun et osannut pelata jotain liikuntatunnilla, pallo ei kulkenut mukanasi, koska koordinaatiosta ei ole sitä luokkaa, olitko mahdollisesti pyöreämpi kuin muut tai aiemmin kehittynyt isompi, pidempi, kömpelö? Minä muistan. Siksipä kun asiakkaalta tulee vieno pyyntö;  Eihän minun  tarvitse lähteä kanssasi sinne ryhmiin tai kuntosalille? Arvaas mitä vastaa, No ei tarvitse. 
Liikkumisen ilon ja nautinnon löytämiseen on olemassa kaksi aivan loistava väylää. Onneksi näille  annetaan yhä enemmän tilaa ja arvostusta. Jopa tieteellistä faktaa. Ensin tietysti Luonnossa kävely. Juuri siihen tahtiin kun itselle sopii, juuri sellaisista vaatteissa kun tahdot ja juuri niin syvällä luonnossa kuin haluat. Silloin kun liikkumisen ympäriltä riisutaan materia, tulokset, aikataulu, ulkonäköpaineet,  tapahtuu jotain. Ihminen saa vapauden hallitsevista tunteista, jota estävät liikkumisen. Tarkoitan nyt sitä isoa joukkoa, joka ei sairasta vakavaa psyykkistä sairautta, joka saattaa myös tuoda estettä liikkumiselle. Luonnossa liikkuminen on matalan kynnyksen liikkumisen väylä. Ihmisen antaessa itselleen hyväksynnän, että on liikunnallinen ihminen kun kävelee, tai liikuttaa itseään omien mahdollisuuksien mukaisesti,  johtaa sitten eteenpäin.
Toinen tapa on Itseensä tutustuminen, kehoon tutustuminen kuuntelevan liikkeen avulla, sulkien pois ympäristön häiriötekijät löydetään matka kehoon. Luonnolliseen liikkeeseen, ilman suorittamista ja ympäristön arviointia tai sen tunnetta. Vain hyväksyntä siihen hetkeen jossa olet. Olemme Ninan kanssa nähneet tämän reilun kymmenen vuoden ajan ryhmissämme. Yhä edelleen tarjoamme ihmisille sitä mahdollisuutta, joka tervehdyttää ja tuo pelon varjoista valoon.
Hyvin moni on löytänyt todella aktiivisen liikunnallisen minänsä, aktivoitunut, aloittanut juoksuharrastukseen, laihtunut, löytänyt kuntosalin. Moni on myös oivaltanut vähemmänkin riittävän. Jokaiselle on kuitenkin jäänyt Palauttava liike osaksi elämää, koska se on liikkumisen edellytys.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen

Työhyvinvointia.Onko tämä OK?

Perjantai 4.8.2017 klo 12:31 - Ulla Ollikkala

palautumispiirakka2.png

Työhyvinvointia. Onko tämä Ok?

Työnantajat,  niin yksityiset kuin julkisen puolenkin työnantajat, panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin rahallisesti. Yksittäistä työntekijää kohden on monessa paikassa budjetoitu tietty summa euroja TYKY/ Tyhy toimintaan. Järjestetään päivän tapahtumia, luentoja, sekä urheilua eri lajien puitteissa, kauneushoitolakäyntejä,  elämysliikuntaa, tanssikursseja, sienestystä, teatteria ym. Onko tämä Ok?

Oman kokemuksen kautta olen tietoinen, että Tyhy toimintana järjestetään kymmenen minuutin hierontoja, kosmetologin palveluja, jokin aika takaperin myös extreme harjoitteita, joista ei heikommat selvinneet ajatusta pidemmälle. Liikunnasta pitämättömät ihmiset kokevat nämä päivät ahdistavina, jopa yhtä stressaavana kuin työpaikan kehityskeskustelut.
Yhä tänä päivänä myös näiden eri toiminnnallisten harjoitteiden jälkeen työnantajan piikkiin ruokaillaan ja juodaan. Ehkä enemmän kuin olisi juhlailtanakaan hyväksi. Kuinka pitkälle nämä palvelevat työhyvinvointia? Onko tämä Ok?
Mitä TYKY on?
Lainasin vastausta linkissä olevalla sivulta, koska siellä se oli niin hyvin valmiina:
"TYKY  tarkoittaa työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen tähdättyjen toimien järjestämistä yhden päivän aikana. Vaikka TYKY-toiminnalla tarkoitetaan pitkäjänteisempää ja jatkuvaa panostamista työkyvyn ylläpitoon, monille sen ydin tiivistyy parhaiten juuri tähän yhteen virkistäytymispäivään.
Työhyvinvointia voidaan yrityksissä edistää kahdella tavalla. Yhtäältä lisätään tekijöitä, jotka parantavat terveyttä ja hyvinvointia, sekä toisaalta ehkäistään ja poistetaan terveyttä vaarantavia tekijöitä." https://www.tykypaiva.net/
TYKY ja työhyvinvointi ydin siis tiivistyy tähän yhteen virkistymispäivään. Sisällöltään hyvinkin mahdollisuuksia täynnä olevaa puuhasteluun. Onko tämä Ok? 
 
Voisiko ajatella, että yksilöt voisivat harrastaa, keilausta, kuntosalia, melontaa, tanssikursseja, kauneushoitoja, ja teatteria ihan omalla vapaa-ajallaan työstä hankituilla tuloilla, sen yhden tai useammankin kerran vuodessa. Valita silloin itselleen juuri sitä mikä sopii.  Käydä syömässä juuri siinä ravintolassa, joka sopii itselle. Juhlia, juuri siten kun juhlansa tapaa viettää, ihan omalla ajallaan. Onko tämä Ok?
Keskustelin  erään isomman puoleisen yrityksen johtajan kanssa ja hän esitti asiaa hienosta näkökulmasta. Miten työyhteisö voisi opetella yhdessä palautumaan. Työnantajan tarjoama TYKY päivä voisi sisällöltään ollakin yksilön palautumista tukevaa. Palautumista, joka kantaa sitten työssä, yksilön käytännön teoissa,  yhtä virkistymispäivää pidemmälle. Onko tämä Ok?
 
Palautuminen on ehto työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Nykyisin palautumisen rooli on yhä tärkeämpi. Työelämän rytmi on nopeutunut ja tunnolliset työntekijät yrittävät pyristellä siinä mukana. Palautumisesta on olemassa ainakin kaksi suomalaistutkimusta. Toinen vuodelta 2009 ja toinen vuodelta 2017.  Viimeisimmässä tutkimuksessa puhutaan palautumisen spiraalista, joka kuvaa hyvää palautumista vapaa-ajalla. Hyvä palautuminen vapaalla tukee hyvää palautumista työelämässä.  Palautumisen mittari on oma keho. Se on myös aina subjektiivinen kokemus. Palautuminen on hyvästä. Onko tämä Ok?
 
Palautumisen luonnollinen mittari on oman kehon ja mielen olo.  Sitäkin vain on opittava kuuntelemaan. Valitettavasti olemme kadottaneet tätä taitoa. Yhä enemmän luotamme sähköisiin palautumisen mittareihin.  Tässä kohtaa olisi kuitenkin hyvä hieman pysähtyä oman kehon, mielen, olon, tunteiden ja ajatusten äärelle. Kuunnella itseään ja omaa toimintamalliaan, tukeeko  se hyvinvointia ja palautumista. Palautumispäivissä Palauttava liike voi olla liikettä joka sopisi kaikille työyhteisön jäsenille, ilman pelkoa epäonnistumisesta, huonommuudesta ja nolostumisesta. Onko tämä Ok?
 
Lähtisitkö palauttavaan TYKY / tyhy päivään? Voisitko omassa työyhteisössäsi löytää palautumisen monen jo omaksuman liikunnan rinnalle?
 
 


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen