Elämäntapamuutos, oletko sen tarpeessa?

Perjantai 29.9.2017 klo 23:11 - Ulla Ollikkala

logo-mielenmentori.png

 

Elämäntapamuutos ja siinä tukeminen



Lähes päivittäin voi lukea ohjeistuksia elämäntapojen muutokseen. Joillakin elämäntapamuutos  liittyy  painoon, siten ruokavalioon ja syömiseen. Elämän odotetaan jotenkin muuttuvan, kun paino muuttuu eli ulkonäkö parantuu ja kuulut niin kutsuttuun itsestäään huolehtivien normistoon. Pelkkä paino ei enää ole se, joka elämäntavalla muutetaan, vaan lihakset tulevat siinä mukana hyvin tereenattuina ja toimivina. Olet ehkä havahtunut näihin muutoskuviin ja kokenut jotain tunnetta sisälläsi. Ehkä jotain tällaista, miksi minä en pysty, onnistu, miksi en riitä tällaisena, joudun kokemaan huonommuutta, epävarmuutta, jopa  surua.


Toisilla elämäntapamuutos voi taas tarkoittaa irrottautumista vanhasta kuormittavasta ihmissuhteesta. Irrottautumisella en väistämättä tarkoita eroa ja uutta parempaa suhdetta. Tarkoitan sillä oman arvon löytämistä ja omien rajojen nostamista näkyväksi kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Joissakin tapauksissa omien arvojen ja rajojen löytäminen johtaa joidenkin ihmisten seuran loppumiseen, joidenkin kanssa parantumiseen. Näissä tilanteissa olet saattanut tuntea epäonnistumisen tunteen, surua, pelkoa yksinäisestä tulevaisuudesta, tai vain huonommuutta. Elämäntapamuutos käynnistyy siihen tarpeeseen, että ymmärtäisi itseään, siten voi ymmärtää toista. Muuta tietä ei ole.
Osalla elämäntapamuutoksen tarve näyttäytyy monilla osa-alueilla. Suorittamisen ja pinnistelyn mallin ajaessa yhä stressaantunempaan ja kuormittuneempaan elämään, jonka seurauksena niin ihmissuhteet, työ, perhe, ystävät, harrastukset, seksi ja uni ovat ongelmakenttää. Hakiessa muutosta syytä etsii helposti itsensä ulkopuolelta. Syyllistävä sormi saattaa osoittaa johonkin edellämainituista asioista. Tunne,  jota saatat kokea on vain epämääräinen ahdistunut olo tai jopa viha.



Mitä sitten tarkoittaa elämänmuutoksessa tukeminen?


Ensin ihmisen, joka hakee tukea on ymmärrettävä se malli jolla itse toimii. Ohjaajan/valmentajan on tiedostettava tämä sama asia ehkä ohjattavaakin syvemminkin. On nähtävä ne merkit, jotka kertovat miten kaukaa malli rakentuu. Kuinka hermoston toiminta  on tässä kaikessa mukana ja mikä on toiminnan kautta seuraava kehon ja mielen reaktio. Muuten ohjaus ja valmennus jää pintaan ja toivottu elämänmuutos jää toteutumatta. Elämänmuutos tarkoittaa kirjaimellisesti vanhan elämän ymmärtämistä ennen uuden vaiheen alkamista. 

Ihmisen on ensin ymmärrettävä esimerkiksi miksi ravinto on tullut itselle ongelmaksi, on ymmärrettävä miksi suorittaminen ja pinnistely on itselle tarpeellinen tapa tehdä asioita, on ymmärrettävä miksi keho reagoi tietyin tavoin. On oivallettava miten itse on varhaisessa vaiheessa  ihmissuhteitaan  vasten rakentunut. Onko kohtaaminen ollut sellaista, että uskaltaa kohdata myöhemminkin. 

Olen työni puitteissa mukana ihmisten muutosprosessissa lähes päivittäin. Ilokseni näen paljon muutoksia, jotka johtavat terveempään elämäntapaan, terveeseen itsetuntoon, omien rajojen tiedostamiseen, tietoisuuteen kehosta,  masennuksen hylkäämiseen ja ilon ottamiseen osaksi omaa elämää.
Kutsun sitä nimellä kestävä hyvinvointi ja kokonaisvaltainen palautuminen.

Kommentoi kirjoitusta.

Kun aika on....

Keskiviikko 27.9.2017 klo 9:11 - Ulla Ollikkala

IKelloGKun aika on.....


On aikoja, jolloin elämä vain kulkee omaan rytmiinsä, ruuhkavuosissa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Silloin, toivon mukaan, nauttimassa pienistä ihmeistä perheessä. Ehkä itsensä unohtaen, asettaen sen hetken kun lapset on pieniä, kaiken muun edelle, eli itsensä edelle. On niiden hetkien aika, joista muistot muodostuvat.  
Tähän aiheeseen törmäsin tanssiharrastukseni parissa lavatansseissa. Isäihminen oli virkistäytymässä  rakkaan lajin parissa ja tiemme kohtasivat. Hän kysyikin, miten palaudutaan pienten lasten kanssa. Vastasin, että nauttien lapsista. Hän kertoikin, että voi helposti olla samoilla linjoilla. Se oli mukava tanssi ja keskustelu.
On äärimmäisen tärkeää, että varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhemmat kohtaavat lapsensa turvallisuutta tuottavasti. Silloin ihmisen autonominen hermosto ja varsinkin se parasympaattinen eli lepohermoston vatsan puolen haara saa sitä palautetta mitä elimistö tarvitsee kasvaakseen. Eikä pelkästään kasvaakseen, vaan itsetunnon, itsetuntemuksen ja kehotietoisuuden kehittymiseen tarvittavia elementtejä. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea lisää vaikka tästä linkistä
http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12910

On aikoja, joilloin sitten aikuisuudessa tarve omaan hyvinvointiin nousee suuremmaksi kuin mikään muu asia. Silloin huomataan, että rytmi, jossa elää on ollut kuluttavaa tai tapa jolla elää on kuluttavaa. Kysymys voi olla siitä, että syöminen, liikunta, työ, ihmissuhteet, tai jopa kaikki ovat kuormittamasta kehoa ja mieltä. Tai, sitten juuri tuo varhainen kokemus kehossa alkaa virittäytyä tietoisuuteen. 
Kun aika on........




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autonominen hermosto, palautuminen, aika

Perhana sun kanssa, en joudukaan sairauslomalle

Perjantai 15.9.2017 klo 8:12 - Ulla Ollikkala

Sydamet

Perhana sun kanssa, en joudukaan  sairauslomalle!!



Työterveys ja työhyvinvointi kohtasivat vastaanotollani palauttavan ilmiön asiakkaassa.  Otsikon lausahdus on asikkaaltani, joka tulee luokseni ajatukset, mieli ja keho jumitilassa. Jumithan ovat niitä juttuja joita laitamme kehoomme niin vapaalla kuin töissä. Niitä voi kutsua pahaksi mieleksi, pahan nöyryytyksen tunteen peitoksi, pahoiksi sanoiksi joihin ei voi reagoida, pahaksi huoneilmaksi, sekä vain pahaksi oloksi.


Asiakkaani tulevatkin kehon kanssa, jossa jumi kulkee nimellä olo. Oloon ei saa otetta jumpalla, tai venyttelyllä, se ehkä hetkeksi väistyy ja painuu taka-alalle, mutta nousee pintaan taas samankaltaisen asian tullessa esiin, vaikka siellä työpaikalla. Olo on jälleen kehon viesti, siitä mitä kuuluu. Näitä pohtiessa asiakkaat huomaavat hyvin usein sen mallin jonka mukaan keholla reagoivat. No, mutta mitä sitten, miten se puretaan pois?


Viimeisin lempilauseeni on keho kantaa mieltä. Kehon kautta voidaan lähestyä, kun sanoja ei ole. Tutkia omia reagointitapoja, sitä kuinka eri tilanteissa voisi toimia toisin. Sitten on aika kohdata mieli. Mielellä on aivan samoin ajatusmalleja, jonka mukaan toimintaa toteutetaan. Ajatukset voivat olla niitä jumittavan pahan olon ajatuksia tai purkavia ajatuksia joita myönteisiksi kutsutaan. Tämän tien sitten jokainen itse valitsee. Pahan olon ajatuksien kanssa yhdessä ohjaajan/terapeutin kanssa vaaditaan voimia. Niin ohjaajalta kuin asiakkaaltakin. Sillon kun pystyy ja pyrkii valitsemaan myönteisemmän ajattelun mallin, jumia voi lähestyä kevyemmin. Näihin tarvitaan apua, ohjausta ja kehomielen toiminnan ymmärtämistä. 


Otsikon lausahduksen voi puuttua. Sairausloma on paikallaan vaikka olo on selkeämpikin. Silloinhan sitä palautumista sairauslomalla todella tapahtuu ja ihminen voi palata työn ääreen elpyneenä ja hyväntuulisena. Ei entistä enemmän jumissa.


Tarvitsemme ehkä hieman ajattelun muutosta laajemmassakin mittakaavassa. Onko oikein jäädä työstä vasta silloin kun on aivan loppu, vai ennaltaehkäistä loppuunpalaminen? Onko jo aika nähdä hyvinvointi laajemmin, huomata kuinka keho yrittää kannatella väsynyttä mieltä ja mieli piiskata väsynyttä kehoa? Opetella tämän kehän purkaminen ennemmin kuin myöhemmin?

Palautumisen ymmärtäminen laajemmassa mittakaavassa on erittäin tärkeää, siksipä luentomme Palautuminen ja kestävä hyvinvointi on alkamassa Tampereella 27.10.2018 ja laajentumassa muuallekin Suomeen. Toimintamme taustalla on vahva tiimi, tekemässä ennaltaehkäisevää työtä, ehkä juuri Sinunkin hyvinvointisi eteen. https://www.palautumiskoulupro.fi/tulevat-kurssit

Kommentoi kirjoitusta.

Kehokaveri

Tiistai 12.9.2017 klo 22:06

Kehokaveri

Työskentelen palautumisen parissa kouluttajana, ryhmänohjaajana ja yksilöllisesti  asiakastyössä psykofyysisenä fysioterapeuttina.
Keskustelu ystäväni psykoterapeutti Harri Peltomaan kanssa johti kysymykseen, moniko asiakkaistani tarvitsee palautumista. Pohdittuani tätä vielä tarkemmin vastaisin yli 90 % ehkä enemmänkin.
Mitä ihmisille sitten onkaan tapahtunut? 
Kehokaveri on unohdettu, alistettu, jätetty kuulematta, jätetty huomioimatta,  jopa tallottu. Keho yrittää herättää viesteillään eli oireillaan ja pysähdyttää ihmisen, koska mieli pystyy sairasvuoteellakin vielä kiipeämään vuorelle, mutta keho kertoo totuuden rajallisuudellaan.
Miten itse sitä kaveria huollat, kuuntelet, ymmärrät ja vaalit?
Oletko tietoinen, miten vuosien kuormittuminen näyttäytyy ja miten kauan palautuminen vaatii aikaa? Tiedätkö oikeasti mitä kaikkia asioita palautumisessasi on huomioitava.
Oletko ajatellut, että rentoutuminen voisi olla avainsana hyvinvointiin?
Rentoutuminen ei ole suoritus. Rentoutuminen on monelle tuttu sanana, käytännön toteutuksena sitten hieman enemmän harjoitusta vaativaa. Siksi se usein jää toteuttamatta. 
Rentoutuminen ei ole saavuttanut samaa suosiota kuin lihasharjoituksiin perustuvat lajit. Ehkä siksi, että sillä ei muokata ulkomuotoa, puristeta senttejä, kilpailla tai saada palkintoja. Vaikeus on siinä, että se ei toteudu suorittamalla. 
Rentoutusharjoittelun perusmerkitys on yhteyden  kehittyminen omaan kehoon. Kehollisen olotilan tunnistaminen, sekä kehon ja mielen viestinnän harjoitteleminen. Tältä pohjalta ihmisellä on mahdollisuus purkaa kertyneet stressikokemukset. Lisäksi vahvistaa terveyttä ja yleistä hyvinvointia.
Ajattele, jos rentoutumisesta alettaisiin puhua näin:
"Rentoudu, saat unelmavartalon kesään mennessä, rentoudu niin pakarat kiinteytyvät, rentoudu niin laihdut viisi kiloa kahdessa viikossa" 

Mitä rentoutumisella sitten oikeasti tavoitat?

Autonominen ja ääreishermosto rauhoittuvat
Ääreisverenkierto paranee ja verisuonet laajenevat
Kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea
Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat
Stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee
Mielihyvähormonien kuten beetaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy
Vastustuskyky paranee
Luovuus lisääntyy
Oppiminen parantuu
Keskittymiskyky parantuu
Lihasjännitys lievittyy
Kivut lievittyvät

Kehokaveri kiittää!


Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tapaelämä

Sunnuntai 3.9.2017 klo 11:10 - Ulla Ollikkala

IMG_1723.JPG

Tapaelämä

Aika usein törmäilen sanaan Lifestyle. Se tulee esiin blogeissa, koulutuksissa, kaupoissa ja se on mielestäni sanana virittynyt myönteisesti. Sen avulla ihmisiä ohjaillaan terveelliseen ja hyvään elämään. 

Asiakastyössäni fysioterapeuttina/ mielenvalmentajana kohtaan ihmisiä joiden  elämäntapa eli lifestyle on hukassa. Ei elämisen kepeyttä, ei eteenpäin löytyvää polkua kuljettajaksi. Ollaan jumissa vanhoissa toiminnoissa. 
Olisiko tämän elämisen lajin nimi sitten vaikka Tapaelämä?  Tapaelämä voi olla vuosikausien, ehkä kymmenien vuosien saatossa syntynyt malli, josta irrottautuminen aiheuttaa suuria ponnistuksia ja osa ei tätä ponnistelua jaksa lähteä toteuttamaan. Sivuhuomautuksena seuraava - Tapaelämä voi olla myös hyvinkin hyvää elämää, olo on sen mittarina, minkälaatuista elämää elää.


Tapaelämä, joka tuntuu huonona olonsa,  on ehkäpä kyvyttömyyttä, tietämättömyyttä, taitamattomuutta tai haluttomuutta muutokseen.  Tai jotain sellaista jota en osaa kuvata. Tapaelämä vetää omaan malliinsa mukaan tuttuudella, koska  uusi on pelottavaa.  Tapaelämä on turvallista, vaikka ei ehkä aina mielekästä. Jossain elämänsä vaiheessa, asiakkaistani yhä nuoremmat tiedostavat tämän, ihminen huomaa jonkin asian olevan elämää kuormittava. Kuormitus aiheuttaa sitten jännitystä ja stressiä. Kauan jatkuessaan myös epämääräisiä kipuja. Kehomme alkaa oireilla mielen tavoille. Keho yrittää viestiä ololla, että tämä ei voi jatkua. On tehtävä muutos. Muutos käynnistää ihmisen mielessä sopeutumistehtävän. Sopeutuminen edellyttää niin fyysisten kuin psyykkistenkin voimavarojen käyttöönottoa. Yleensä ihmisten voimavarat riittävät tähän. Aina ei käy niin, vaan ihminen sairastuu.
Tapaelämän mallin purkamiseen saatat tarvita ajatuksillesi ohjausta, joskus jopa terapiaa. Tärkeinä on havahtua siihen, että huomaa elävänsä epätyydyttävä mallin mukaan ja lähteä tarvittaviin muutoksiin. Kehon hyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Kehoa kuuntelemalla, sopivalla kuormituksella työn, vapaa-ajan, liikunnan ja yleensä tekemisen suhteen voidaan pitää yllä palautumisprosessia, joka tukee  kaikkea tekemistä, myös muutosta. Myös ajatuksia ja tunteita.Tästä syystä kehon ja mielen liike on merkittävässä osassa Palautumisohjelmissa. 
Tapaelämästä kohti omaa lifestyleä :)






Lähetetty iPadista


Lähetetty iPadista

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, lifestyle