Palautuminen on tekoja

Keskiviikko 29.8.2018 klo 7:58 - Ulla

Jalat

Olemme havahtuneet siihen, kuinka tämä sana Palautuminen on nyt jokaisen käytössä, joka hyvinvoinnista vähänkin puhuu. Hieman ihmettelyähän tämä aiheuttaa palautumisen parissa yli vuosikymmen toimineena. Miten näin tärkeän asian aika on olla esillä vasta nyt? Miten vasta nyt nähdään kokonaisuus? Olemmeko painottaneet nämä reilut 50 vuotta tutkimukseen niin stressipainotteisesti, että se, miten siitä selvitään ulos, on jäänyt jalkoihin.  Toki on hyvä, että nyt alueella tapahtuu ratkaisevia muutoksia.
Tässä hieman koottuja palautumiseen liittyviä asioita, siis vielä vuodelta 2016-2017 kommentit palautumisesta ovat tätä luokkaa: 
”Kropasta on tarkoitus palautumisella tehdä lähtötasoa nopeampi, kestävämpi ja tehokkaampi. Tai palautuminen on ratkaisevaa tuloksellisuuden kannalta. Tai syö heti treenin jälkeen, proteiinipatukat tai palautumisjuoma eivät korvaa kunnon ateriaa. Tai käytä palautumiseen jäätä, vihreätä teetä, saunaa, hierontaa, kompressiota, vaatetta, syö ennen harjoitusta ja kun treenin suhde on tietynlainen, palautuminen pysyy järjestyksessä.”
Alamme viimein näkemään asian toisin päin, palautuminen onkin meidän kehon toiminnan edellytys. Meidän mahdollisuutemme liikkua ja harrastaa liikuntaa, on myös palautumisen ansioita. Yleensä se, että pysymme terveinä ja mielemme virkeinä riippuu suurelta osin palautumisesta. Rauhoittumsjärjestelmämme kaipaa kohtaamista. Rauhoittumisjärjestelämän toiminnan tarve on luontaisesti isommassa osassa kuin tekemisen puolen hermoston. Seuraavaksi katse palautumisen tärkeimpään luonnolliseen keinoon eli uneen.

Uni ja sen suuri merkitys

Luonnollinen palautuminen tapahtuu unen aikana. Unen aikaan tapahtuu myös muuta hyvin merkityksellistä kokonaishyvinvoinnille. Siitä löydät lisää seuraavasta linkistä. Aivojemme toiminta ja terveyteemme tarvitsee glymfaattisen  järjestelmän saumattoman toimimisen tilan. Tämä järjestelmä on puolet  aktiivisempi yöunen, kuin päivän aikana. Palautumisen merkitys unessa saa uusia ajattelemisen ulottuvuuksia.

Kuinka tuet valveilla palauttavaa unta?

Valveilla ollessa tätä kokonaishyvinvoinnin tärkää järjestelmää voidaan tutkimuksen mukaan aktivoida hengityksellä. Silloin kun tämä toiminta on tasapainoinen, hoidamme myös aivojamme. Rauhoittuminen on toinen keino, jonka me suomalaisetkin olemme  ”miettimättömyydellämme” hyvin osanneet. Keskittymällä nuotiolla, rauhoittumassa luonnon ääressä, liikkumalla luonnossa, kukin omien mieltymystensä mukaan. Kutsutaanhan meitä mökkikansaksi edelleen. Olemme kuulleet korpien kutsun vuosikymmeniä. Onkohan kutsu ollutkin aivojen kutsu palautumaan? Joka tapauksessa,  palautumiseen ja aivojen kannalta tärkeän järjestelmän toimintaan nämä toiminnat kehossa ja mielessä johtavat.
Olemme vastanneet tahoillamme tähän palautumisen kutsuun ja olemme  luoneet vuosien kokemuksemme pohjalta suomalaisen mallin palautumiselle. Mallin, jonka avulla palautuminen on mahdollista kehollisuuden, hengityksen, liikkeen, rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoin. Siten voi lähestyä sisintään. Ajatuksella sisin rentoutuu, sinä palaudut. 
Tiedämme, että palautuminen on käytännön tuntevia tekoja, joten mukaan pääset vaikka Tampereen kesäyliopiston kanssa toteuttavassa ryhmässä, joka aloittaa helmikuussa teemalla Palautuminen ja kehollisuus. Alkaa muuten 9.2.2019.
Terveisin Ulla ja Nina

Kommentoi kirjoitusta.

Ohi katsottu

Torstai 23.8.2018 klo 9:02 - Ulla


5F7F45E3-99BD-4459-88A8-3C296C180FEE.jpeg

Ohi katsottu!

Elämämme muodostuu suhteista. Ilman suhteita me emme olisi muotoutuneet, kasvaneet, oppineet toimimaan, puhumaan ja selviytymään yhteisössä. Mielenkiintoista on se kuinka aikuisuuden suhteet paljastavat lapsuuden aikaista elämää. Niin, jos uskallat kokea ja katsoa.

Synnyt, sitten elät ja koet asioita jatkuvasti. Saatat olla perheessä se lapsista vanhin, jolloin osaksesi lankeaa ihaillut ja myös velvollisuudet. Jos sinulla on sisaruksia, nämä katsovat sinua aina lapsena ylöspäin. Myös vanhemmat kokevat vanhimman lapsen vahvasti, onhan tämä tehnyt heistä jotain muuta, kuin he ovat aiemmin olleet, vanhempia. Joko toivotusti  tai toivomatta. Kuin  huomaamatta nämä  toiveet, velvollisuudet ja ihailun säikeet  kietoutuvat ympärillesi. Onneksi et lapsena sitä vielä ymmärrä. Kompastusit  näihin säikeisiin ja et pystyisi etenemään. Näihin vaateisiin ja säikeisiin saatat törmätä myöhemmin aikuisuudessa, etsiessäsi palautumista ja kasvaessasi omaksi itseksesi.

Saatat olla ainoa lapsi, johon liittyy paljon ensimmäisen lapsen mallia. Ainoaa lasta ei kohtaa sisaruskilpalu, mutta kilvoittelu olla sitä mitä toivotaan kylläkin. Aivan kuin kaikilla muillakin lapsilla. Sisaruskataraassa olet saattanut olla se keskimmäinen tai jopa viimeinen. Se joka on se vanhemmuudessa ”totuttu” lapsi, niin raskauden aikana, kuin synnytyksessä, kuin ensimmäisissä hiuskiehkuroissa ja hampaissa. Syntymäpäivät ovat jo rutiinia ja koulujen aloitus menee siinä samassa kuin muutkin toiminnat. Syy asetelmaan saattaa olla suurin viimeisimpänä sisarsarjassa. 

No niin. Saattaapa olla, että olet jopa unohdettu lapsi suuressa lapsiparvessa. Ikäänkuin vahingossa kaiken totutun,  touhun, kiireen, velvollisuuksien, sairauksien ja väsymyksen vuoksi unohdettu ja ohikatsottu. Ohikatsottu saatat olla myös ensimmäisenä tai viimeisenä tai keskimmäisen tai ainoana lapsena. Ohikatsottu lapsi on olemassa, jopa pidetty ja rakastettu. Ohikatsottu tarkoittaa tässä sitä, että kaikki riittävä on lapselle tarjolla. Näin ei vain tunnu lapsesta. Lapsessa kehittyy lukuisten ohikatsomisten ja unohdukseen tai välinpitämättömyyden myötä agressiivinen ”Minulle myös ajattelu” tai luovuttanut ”Minä en tarvitse” ajattelu. Ohi katsominen on vuorovaikutuksen, katseiden, kosketuksen, puhumisen, sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen puutetta. Ohi katsominen vaikuttaa autonomisen hermostoon ja siten kasvuun ja kehitykseen. Keho reagoi.

Sitten suhteet koulivat tätä mallia koulussa, opiskelussa, urheilussa, työssä ja parisuhteissa. Jossain vaiheessa ”Minä en tarvitse ajatus” voi muuttua ”Minulle myös” ajatteluksi. Tästä alkaa taiteilu uuden ja vanhan mallin välillä. Onko minulla oikeutta? Lupaa? Kuka antaa minulle oikeuden ja luvan tarvita myös? 
Kunnes huomaat, että ihan itse sinä teet valintoja. Uskallat olla rohkea ja tarvitseva, uskallat vaatia tarvitsemasi, asetat rajasi, vaadit hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua. Sydän hakkaa, suu kuivuu ja hartiat reagoivat jähmettymisellä, keho astuu puolustustilaan, leuka työntyy ja puristuu tiukaksi. Kunnes huomaat, että näitä vanhoja tuntemuksia kehossa ei tarvita. Olet korjannut kohtaamasi ja käyttämäsi kehonmallin. Mielesi uskaltaa myös toimia aikuisen järjen äänellä.

Voit sanoa Minulle!


P.S. Kirjoittaja Ulla pohtii elämää työn, tarinoiden ja kokemuksen näkökulmasta. Totuutta etsien. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, vuorovaikutus, autonominen hermosto

Irtipäästäminen 2/2

Keskiviikko 22.8.2018 klo 20:23 - Ulla

6368B8C9-BD6C-47F3-AC66-4F828CBC8F7E.jpeg

IRTIPÄÄSTÄMINEN

osa 2/2

Oletko ajatellut mitä sanat tarkoittavat? Irti ja päästää, tarkoittaako se  sitä, että pitää jostain mitä ilmeisemmin kiinni. Irrottaminen on jostain luopumista ja päästäminen sitä, että antaa sen mennä. Nyt on myös trendikästä opettaa irti päästämistä. Silloin on hienoa, jos alkaa ymmärtämään sanoja hieman syvemmältä tasolla. Tältä ajattelun pohjalta pureudun jälleen aiheeseen astetta syvemmin, jälleen palautumisen näkökulmasta näihin sanoihin.

Irrottaessaan ja päästäessään luopuu jostain sellaisesta, joka on vanhaa mallia toimia. Vanha malli on mahdollisesti silloin syntynyt siitä tarrautumisen tarpeesta. Tarrautuminen  voi liittyä ihmissuhteisiin, asioihin, tapoihin, tunteisiin ja/tai opittuun kehon käyttöön. Tutuin ajattelumalli irti päästämiseen  on itselle, jo työnkin  puolesta,  tietynlainen kehon käyttö. Oman kehon käytön pitämistä, litistämistä, täyttymistä, supistamista, puskemista, jännittämistä, pakottamista  ja suorittamista,  voi siis miettiä myös irti päästämisen kautta. Niin, ja kehossa se mielikin on!

Edellinen blogi päättyi maaliskuussa irti päästämisen ajatteluihin ja tekoihin käsien alueelta, joten matka jatkuu, siirtyen rintakehälle, vatsan alueelle, lantiolle ja alaraajoihin.


Rintakehän alueella saatat tunnistaa tunnetta ahdistuksesta, tunnetta supistumisesta pieneksi ja näkymättömäksi. Pienentynyt  ja supistunut rintakehä on liikkumaton ja  hengitys ei mahdu kulkemaan, et ehkä uskalla kunnolla hengittää. Ilma ei riitä tai uloshengitystä ei saa toteutumaan helposti. Hengitys kertoo kuka sinä olet ja kuinka elät elämääsi. Irtipäästäminen hengityksessä tarkoittaa sen vapaata virtausta, pidättämättä, puskematta, haukkomatta, antaen sen luonnollisen vaihtelun kehossa vain tapahtua. Hengittäessä ilma riittää ponnistelusta huolimatta. Hengityksessä on voima, rohkeus, elämisen usko. Olisiko jo aika vapaaseen virtaukseen? 

Sitten vatsan alue. Vatsan alue saattaa olla kauttaaltaan pingottunut ja viedä asentoa etukumaraan, ikäänkuin suojaksi koko maailmaa vastaan. Vatsasi alue on jännittyneisyydessään kahlittu ja hallittu pitämään sisällään kaikki tunteesi. Ennen kaikkea, pitämään sisällään pelon ja turvattomuuden muistot ja kokemukset. Vain siten voit tuntea olevasi järjissäsi ja pitävästi elämän tilanteet hallinnassa. Vatsan alue liittyy myös hengitykseen. Suljetko hengityksen, koska et uskalla elää elämässäsi. Olisiko jo aika päästää irti? Olisiko aika luoda yhteys kehon ylä- ja alaosan välille? Antaa tunteille vapaa kokemus ja virtaus kehossasi ylös ja alas. 

Seuraavana lantio ja alaraajat. Lantion alueella saatat tunnistaa lukkiutumisen ja liikkumattomuutta, liikkeissä kulmikkuutta ja joustamattomuutta. Lantion alue saattaa olla eteentyöntynyt kuin uhmaten tai työnnetty taaksepäin pyrkien olemaan poissa, pienempi ja etuosastaan suojattu. Lantion alueella saatat tunnistaa riittämättömyyttä naisena, äitinä tai juuri äidittömyyden kokemuksen. Lantion alueella saatat tuntea juuri ne loukkaukset, jotka olet kokenut kasvaessasi ja kehittyessäsi aikuiseksi. Saatat kokea lantion alueella kaikki ne seksuaalisten muutosten muutoksien tuomat häpeän tuntemukset, joita et ole ymmärtänyt tai kukaan ei ole selittänyt. Saatat  olla sulkenut tälle alueelle ne sopimattomat muistot kosketuksista, läheisyyksistä, joita et ole voinut ymmärtää. 

Lantion alueella on alkukantainen voima, perimän voima, meillä kaikilla. Se on olemassa. Sitä kutsutaan elämäksi. Sitä ei mikään tai kukaan pysty muuttamaan huonoksi kokemukseksi. Onko mahdollista päästä irti tämä elämän voiman luonnollinen kulku? Voima olla nainen. Voima olla mies. Olla molempia, itsessä. Päästää se tietoisuus irti, maskuliinisuus ja feminiinisyys itsessä.

Lopuksi alaraajat. Jalkojen alueella saatat tunnistaa myötäilyyn ja jatkuvan kyllä-joustamisen. Jaloissasi ei tunnu olevan voimaa, ei pitoa. Et uskalla seistä omilla jaloillasi ja puolustaa paikkaasi. Saatat myös tuntea jalkojen avulla tarvetta paeta, uskaltamatta puolustaa paikkaasi, myös turvattomuus tiivistyy jäädessäni paikallesi. Et tiedä mitä uskoa; paeta, taistella vai liittyä muihin? Olisiko aika päästää irti vanhasta mallista? Kokeilla liittymistä muihin, olla rauhassa paikallaan ja puolustaa itseään ja olemassaoloaan?

Saatat huomata, kuinka monisäikeinen asia irti päästäminen onkaan. Se ei ole villitys tai trendi. Se on uskallusta Kuunnella itseään, Havaita asioita itsestään, Ymmärtää itseään. Sitten olet valmis. Tekemään valintasi. Päästää irti.

Terveisin Ulla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen