Ohi katsottu

Torstai 23.8.2018 klo 9:02 - Ulla



5F7F45E3-99BD-4459-88A8-3C296C180FEE.jpeg

Ohi katsottu!

Elämämme muodostuu suhteista. Ilman suhteita me emme olisi muotoutuneet, kasvaneet, oppineet toimimaan, puhumaan ja selviytymään yhteisössä. Mielenkiintoista on se kuinka aikuisuuden suhteet paljastavat lapsuuden aikaista elämää. Niin, jos uskallat kokea ja katsoa.

Synnyt, sitten elät ja koet asioita jatkuvasti. Saatat olla perheessä se lapsista vanhin, jolloin osaksesi lankeaa ihaillut ja myös velvollisuudet. Jos sinulla on sisaruksia, nämä katsovat sinua aina lapsena ylöspäin. Myös vanhemmat kokevat vanhimman lapsen vahvasti, onhan tämä tehnyt heistä jotain muuta, kuin he ovat aiemmin olleet, vanhempia. Joko toivotusti  tai toivomatta. Kuin  huomaamatta nämä  toiveet, velvollisuudet ja ihailun säikeet  kietoutuvat ympärillesi. Onneksi et lapsena sitä vielä ymmärrä. Kompastusit  näihin säikeisiin ja et pystyisi etenemään. Näihin vaateisiin ja säikeisiin saatat törmätä myöhemmin aikuisuudessa, etsiessäsi palautumista ja kasvaessasi omaksi itseksesi.

Saatat olla ainoa lapsi, johon liittyy paljon ensimmäisen lapsen mallia. Ainoaa lasta ei kohtaa sisaruskilpalu, mutta kilvoittelu olla sitä mitä toivotaan kylläkin. Aivan kuin kaikilla muillakin lapsilla. Sisaruskataraassa olet saattanut olla se keskimmäinen tai jopa viimeinen. Se joka on se vanhemmuudessa ”totuttu” lapsi, niin raskauden aikana, kuin synnytyksessä, kuin ensimmäisissä hiuskiehkuroissa ja hampaissa. Syntymäpäivät ovat jo rutiinia ja koulujen aloitus menee siinä samassa kuin muutkin toiminnat. Syy asetelmaan saattaa olla suurin viimeisimpänä sisarsarjassa. 

No niin. Saattaapa olla, että olet jopa unohdettu lapsi suuressa lapsiparvessa. Ikäänkuin vahingossa kaiken totutun,  touhun, kiireen, velvollisuuksien, sairauksien ja väsymyksen vuoksi unohdettu ja ohikatsottu. Ohikatsottu saatat olla myös ensimmäisenä tai viimeisenä tai keskimmäisen tai ainoana lapsena. Ohikatsottu lapsi on olemassa, jopa pidetty ja rakastettu. Ohikatsottu tarkoittaa tässä sitä, että kaikki riittävä on lapselle tarjolla. Näin ei vain tunnu lapsesta. Lapsessa kehittyy lukuisten ohikatsomisten ja unohdukseen tai välinpitämättömyyden myötä agressiivinen ”Minulle myös ajattelu” tai luovuttanut ”Minä en tarvitse” ajattelu. Ohi katsominen on vuorovaikutuksen, katseiden, kosketuksen, puhumisen, sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen puutetta. Ohi katsominen vaikuttaa autonomisen hermostoon ja siten kasvuun ja kehitykseen. Keho reagoi.

Sitten suhteet koulivat tätä mallia koulussa, opiskelussa, urheilussa, työssä ja parisuhteissa. Jossain vaiheessa ”Minä en tarvitse ajatus” voi muuttua ”Minulle myös” ajatteluksi. Tästä alkaa taiteilu uuden ja vanhan mallin välillä. Onko minulla oikeutta? Lupaa? Kuka antaa minulle oikeuden ja luvan tarvita myös? 
Kunnes huomaat, että ihan itse sinä teet valintoja. Uskallat olla rohkea ja tarvitseva, uskallat vaatia tarvitsemasi, asetat rajasi, vaadit hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua. Sydän hakkaa, suu kuivuu ja hartiat reagoivat jähmettymisellä, keho astuu puolustustilaan, leuka työntyy ja puristuu tiukaksi. Kunnes huomaat, että näitä vanhoja tuntemuksia kehossa ei tarvita. Olet korjannut kohtaamasi ja käyttämäsi kehonmallin. Mielesi uskaltaa myös toimia aikuisen järjen äänellä.

Voit sanoa Minulle!


P.S. Kirjoittaja Ulla pohtii elämää työn, tarinoiden ja kokemuksen näkökulmasta. Totuutta etsien. 

Avainsanat: Palautuminen, vuorovaikutus, autonominen hermosto


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini