Mikä on kehon tilasi?

Keskiviikko 8.5.2019 - Ulla

Tunnekuvakirja

Kuva: Camilla Tuominen, kirjasta Tunnekuvakirja
Kuva on Camillan luvalla käytössäni. 
Ostin Camillan Tunnekuvakirjan sen ilmestyessä. Kuvat puhuvat ja puhuttelevat. Tätä itsen puhuttelua teemme myös palautumisohjaajakoulutuksessa. Koulutuksessa pohdimme sitä tilaa, joka meillä on, kun olemme kotona kehossamme eli hyvän olon tilassa. ( vireystilasi) Mielestäni tämä yllä oleva kuva kertoo meille hyvin asioista. Mikään asia itsesssän ei ole huono. Silloin kun lähdetään kovin kauaksi - My homebase-  ja sinne ei palata, tilanteesta tulee ongelmallinen. Seurauksena  on ongelmia tuottava vireystila.

Alipalautuminen

Nykyisin puhutaan palautumisesta monen muunkin puhumana kuin meidän työssämme. Alipalautumisesta kuulin ensimmäisen kerran fysiatri Timo Ruusilan käyttämänä, hän oli meillä luennoitsijana  Palautumisen ja kestävän hyvinvoinnin luentotapahtumassa Tampereella 10/ 2017. Timo korvasi ylikunto sanan alipalautumisella ja sai siitä innostuneen vastaanoton kuulijoilta. Ylikunto ei ole se ihannoitava tila,  vaan kertoo että ihminen kuormittaa itseään liikaa ja mahdollisesti suorittaa tekemistään. Ei siis huomaa itseään.

Yli- ja alivireys

Ylivireydessä - I’m superior- ihmisen toiminta on sekin aivan tervettä toimintaa, kunhan se ei ole jatkuvaa. Ihminen on onnistumisen ja pystymisen vireystilassa. Ylivireässä tilassa pitkään oleminen on sitten se ongelma. Silloin kun tunnistat seuraavaa toimintaa itsessäni,  ole tarkasti itsesi kanssa. Yliviressä tilassa seuraavat asiat ovat löydettävissä:

  • Aistit terävänä
  • Hikoilu, kiihtyminen, huonovointisuus,huimaus, ripuli, suun kuivuminen,nopea puhe, syke koholla ( voimakkaat kehon reaktiot)

  • Tärinä, hermostuneisuus, levottomuus, tahattomat liikkeet

  • Tunteiden nouseminen pintaan

  • Nopea puhe, taukoamaton puhe

  • Jatkuva tekeminen ja sen tarve

  • Ylivalppaus

  • Katseen harhailu

  • Muistihäiriöt

  • Jähmettyminen
  • Sympaattinen hermosto on aktiivinen, turvattomuus aktivoituu
  • ( kooste Palautumisohjaajakoulutuksen 3- jaksosta)

Alivireäkin tila - I’m inferior- on ihmisen luonnollinen tila. Alivireässä tilassa kehon ja mielen toiminnat hidastuvat, tämäkin tila on siis hyvin tarpeellinen. Tässäkin tilassa hyvin pitkään oleminen sairastuttaa:

  • Tyhjyyden kokemus

  • Tunteiden turtuminen, tai tunnistamisen vaikeus

  • Monotoninen puhe

  • Vuorovaikutuksen välttäminen

  • Vähentynyt fyysinen aktiivisuus

  • Pieni hengitys

  • Hidas syke

  • Toimintakyvyttömyys, kömpelyys

  • Rytmihäiriöt, pyörtymiset, oksentaminen

  • Dorsaalinen eli selänpuoleinen vagaalinen hermo ( lamaantumisen tila)

  • ( kooste Palautumisohjaajakoulutuksen 3- jaksosta)

Kotikehossa oloa

Sitten tila, jota tavoitellaan on juurikin tuo kuvan ”olen kotona kehossani olo”. Kotikehon hermosto on rauhallinen, mieli on tyyni ja toimii realistisuuden pohjalta. Keho on rentoutunut, vapaa ja elävän liikkuva. Kotikeho on paikka jossa on yksinkertaisesti on se hyvän olon tila, mielihyvän tila, johon ihminen luontaisesti pyrkii. 
Hermosto on sosiaalisen liittymisen tilassa, joka on ihmisen evoluution aikaansaama ja sisäänrakentuneen tarpeen tila. Sitä kohti ihminen väistämättä pyrkii suhteessa toisiin ihmisiin. Silloin kun tämä tarve ei täyty, ollaan aina tekemisessä autonomisen hermoston reaktioissa. 

Suojele, rajaa ja rakasta

Suojele siis sisintäsi ja sitä omaa Kotikehoa. Opettele rajaamisen jalo taito. Vältä jatkuvaa kuormittumista, on sitten kysymys työstä, harrastuksista, ystävistä tai liikunnasta. Huomaa myös, että kaiken kuormituksen ei tule olla edes negatiivista vaan, myönteisten asioiden ahnehtiminen, saa saman ilmiön aikaiseksi. Tunnustele myös sitä tilaa, joka väistämättä tapahtuu, kun olet kuorman jälkeen uupunut. Kaikki nämä kehon ja mielen kertomat asiat ovat olemassa siksi, että ne tulevat kuulluksi. Rakasta siis omaa tilaasi, omaa aikaasi ja itsen vaalimista.
Silloin myös palautumisesi mahdollistuu. 
Herääkö sinulle ajatuksia? Kuinka rajaat ja rakastat?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ylivireys, alivireys, autonominen hermosto

Millainen juuri sinä olet?

Torstai 2.5.2019

Persoonallisuustesti.jpeg

Mittarit ja testit, joilla kuvataan persoonaa,  voivat olla monimutkaisia, aikaa vieviä, tieteellisisä ja tutkimukseen perustuvaa.  Siten todella tärkeitä ja tarpeellisia. Tästä voit tehdä halutessasi yhden kattavan persoonallisuustestin:
Tämä seuraava teksti ei ole tieteeseen perustuvaa. Eikä missään nimessä ole tärkeä. Vain vappupäivän  aamun kävelylenkillä saatu oivallus, mitä asia voisi olla yksinkertaisuudessaan. Olemmehan kaiken lisäksi onnellisten persoonien kansa, ihan tutkitusti.



Ylämäkionnellinen



Oletko sinä se, jota kutsutaan aikaansaajaksi, suorittajaksi ja puurtajaksi? Omaat periksiantamattomuuden taidon ja suomalainen sisu kuvaa sinua oikein hyvin. 
Voit hyvinkin olla ylämäkionnellinen. Nautit siitä, että matkallasi on ylämäkeä, puserrat sitä sinnikkäästi ylös ja huipulla huomaat nauttivasi tästä matkasta.  Tiedät, että mäen päältä näkee niin kauas. Olet myös parhaimmillasi juuri siinä pusertamisen ja puskemisen kohdassa. Tunnet olevasi elossa joka solullasi.  
Mielesi on vilkas ja mielikuvituksesi on valloillaan. Muutokset ovat sinulle aina mahdollisuuksia, uuteen ylämäkeen. Hiljaa mielessä pelkääkin sitä, että ylämäki loppuu ja tyhjyyden tunne alkaa. Täytät siis elämäsi useilla ylämäillä ja koetat jopa kulkea niitä yhtäaikaa. Tässä kaikessa on paljon hyvää, sen sinä teidät oikein hyvin. Olet saanut paljon aikaan, uudistukset ovat mahdollisuuksia ja tekeminen on lajisi. 

Joskus tai oikeastaan aika usein, katselet  haikeasti alamäki tai tasamaaonnellisuuteen.  Sitä rullaamisen ja tasaisuuden leppoisuutta. Ehkä löydät senkin puolen hienon maailman ja myös siitä tulee osa sinun ylämäkionnellisuutta. Tai ehkä olet sen jo löytänytkin?
Ylämäkionnellinen voisi kuvata itseään punaiseksi, mustaksi, oranssiksi, siniseksi, vihreäksi, valkoiseksi, oikeastaan miksi vaan. Kaikissa väreissä on jotain ylämäkionnellisuuta kuvaavaa.
 

Tunnistatko itsesi?



Alamäkionnellinen



Oletko sinä se, jota kutsutaan pohdiskelijaksi, harkitsijaksi ja hitaaksi? Alamäkionnellinen tarkastelee maailmaa helposti rullaavan etenemisen kautta. Miksi ihmeessä puskea, kun voi päästellä vapaasti rullaten. Suuresti ihmetellen tietysti ylämäkionnellista ja sitä vauhtia. Vapaalla rullaten ei tarvitse miettiä etenemistä, voimaa voi säästää. Mielikuvituksesi voi sitten ollakin salaisen vilkasta. Se, mitä tuleva tuo ei merkitse tässä kohdassa. Mitään suuria tavoitteita ei elämässä tarvita, kunhan eletään. Tässä hetkessä mennään hiljakseen eteenpäin. Eihän kukaan tiedä huomisesta. Eihän?

Alamäkionnellinen katselee kuitenkin joskus haikeasti ylämäkionnellista. Sitä energiaa, kun joskus tuntuisi tarvitsevan itsekin lisää. Varsinkin silloin, kun rullaus loppuu ja tasamaa alkaa. Silloin alamäkionnellinen tarvitsee tuuppausapuja muita onnellisia enemmän. 
Alamäkionnellinen voisi kuvata itseään värillä haalea keltainen. Kaikki pastelli värit käyvät. Elämä mennä jollottaa valossa, joskaan ei kirkkailla räikeillä väreillä, vaan vaaleilla sävyillä.
Tunnistatko itsesi?



Tasamaaonnellinen



Tasamaaonnellinen on tyytyväinen, kun kaikki on balanssissa. Kunhan kaikki muutkin ymmärtäisivät olla keikuttamatta tätä elämän venettä. Tasamaaonnellinen kulkee tuttua tietään kohti näkyvää päämäärää, toki se näkyy, kun ei ole ylä-ja alamäkiä. Suuresti ihmettelee jotain pääsyä huipulle, mitä siltä voi enemmän nähdä kuin tasaiselta. Mielikuvitus on sekin tasaisen vakaata. Muuttumaton vakaa kulku  on ehdoton ykkönen. Sillä tavoin voimaa säästyy kohti omia asioita. 
Joskus salaa tasamaaonnellinen kuitenkin haluaisi kokeilla ylämaaonnellisen palavaa intoa ja alamäkionnellisen rentoa rullailua. Tasamaalla kun joutuu koko ajan tarpomaan, apuja ei tule edes alamäestä. 

Tasamaaonnellista voisi kuvata värillä vihreä, onhan se ruohikkoväri. Mielellään sellainen syvä tumman vihreä. Se rauhoittaa oikein mukavasti.



Tunnistatko itsesi? 

Kommentoi kirjoitusta.