Päivän purenta

Lauantai 24.10.2020 klo 21:16 - Ulla

C08E43AC-0263-43EF-A335-FE51A3277855.jpeg

.




Kuormitus, suorittaminen, päteminen ja puskeminen, sekä tunteiden sulkeminen,  missä tämä sinussa tuntuu? Vastaanotollani kohtaan yhä enemmän ihmisiä, joilla on kasvojen, leuan, poskien ja kaulan alueen kestojännitystila. Tilaa purkaessa tulee sitten esille huonosti nukuttuja  öitä, paineita töissä ja etätöissä. Perhehuolet ja huoliajattelu yleensäkin ovat aktiivisena. 

Yleiselläkin tasolla on tiedossa, että tämän alueen oireilu on lisääntynyt. Leuka työntyy eteen ja hampaat puristuvat toisiaan vasten ja eteenpäin menemisen voima haetaan tästä kehon osasta. Tätä jatkuu sitten myös yöllä, oli hammaskiskot suussa tai ei.

Alan ammattilaiset (leikkaava kirurgi) kertovat tämän purentaongelman johtuvan siitä, että suomalaisella rodulla on liian pieni leuan rakenne. Toisilla se aiheuttaa tuskallisuuteen asti meneviä kiputiloja. Nämä tilat tutkitaan ja tilaa muokataan ja  operoidaan sitten leukaleikkauksilla. Siis, jos niihin tahtoo lähteä. Osa elää tämän pienileukaisuuden kanssa sopusoinnussa koko elämänsä ja toiset taas eivät. Mistä sitten tämän tiedän? En useinkaan kerro itsestäni, mutta tässä kohdassa voin kertoa tämän diagnoosin koskevan juuri minua itseäni. Rakenne tai ei, tunnistan myös tuon leualla reagointimallin  omallakin kohdalla. 


Paljon on tehtävissä


Paljon joutuu/saa tehdä ihan itse ja parasta se on toteuttaa säännöllisesti. Aika tärkeä asia on sen tiedostaminen, mikä on oma reaktiomallisi. Löytyykö se juuri kehon tästä osasta. Hyvin usein oma tila löytyy asiaa havainnoimalla ja siten tiedostamalla. Se mitä voit tehdä päivänaikana on merkityksellistä, sillä se vaikuttaa yöhösi. Yöllä tapahtuva purenta kun vaikuttaa uneen heikentävällä tavalla. Aktiivinen jännitystila ei ole se rentouttavan tila unelle.


Aloitetaan vaikka tästä seuraavasta. Kutsun niitä nimellä  miettimättömyysharjoitukset. Miettimättömyys on tila, joka antaa itselle luvan olla. Olet turvassa ja rauhassa itsesi kanssa. Annat itsesi löytää hiljalleen tässä kehotuntoisuuden tilassa  niitä hetkiä,  jossa miettiminen ei olekkaan aktiivista, vaan miettimättömyys valtaa tilaa. Voit valita ihan minkä kehon asennon tahansa ja voit olla missä vaatteissa tahansa. 
Puskeminen, kuormitus ja pyrkiminen väistyy. Tilan siirtyessä suorituksesta lepoon, voit antaa periksi, aina leuan kärkeen saakka.

Jatketaan seuraavalla ajatuksella.  Jännitys purentalihaksilla ja kasvoilla on tila, jota koetaan myös  hermoston tasolla, hyvinkin  laajasti. Rentoutumalla se rauhoittuu, koska silloin hermosto rauhoittuu ja asettuu palautumisen tilaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toimii aktiivisen ja säännöllisen harjoittelun myötä. Voit aina valita rentoutumisen, pudota siis leuka vapaaksi. Harrasta rentoutta aina kun muistat. 

Sitten on tietysti apu, jota tehdään ammattilaisen toimesta. Joskus vain on niin, että liike, liikkumattomuus, miettimättömyys ja rentouden löytäminen ei aina aivan riitä. Pitkittynytkin tila helpottuu, kun huomioidaan kokonaisuus. Myös manuaalinen käsittely ja mm. akupunktio helpottaa tiukaksi purtuja leukoja. 

Tämä aika

En tiedä, onko elämän rytmi se, joka meidät on leukojemme ja purentamme kanssa tähän tilaan ajanut. Vai onko evoluutio muokannut rotuamme leuasta tähän suuntaan. Tai sitten olemme purkaneet kehoomme ne asiat, jotka olisi tunteina ja sanoina pitänyt aikoinaan ilmaista. Osansa saattaa olla elämän aikana syntyneillä haavoilla (traumat). 
Mitä itse ajattelet?
Meidät purennan kanssa työskentelevät löydät halutessasi täältä:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Purenta, suorittaminen, stressi, palautuminen

Aloita jo varhain palautumisen taidot!

Perjantai 9.10.2020 - Ulla

40D4C613-4130-41E4-BF68-4CD555E40882.jpeg

.

Runsaasti ja varhain levollisuuden tekoja!

Aikani luettuani useita tekstejä ihmisen vanhenemisen aiheuttavista asioista iholle, hiuksille, limakalvoille ja hormoneille, ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta minäkin. Ihminen, niin mies kuin nainenkin, vanhenee vääjäämättä. Vanheneminen tuo kangistumisen liikkumiseen, kipuja niveliin, hormonitoimintaan muutoksia, kaiken kaikkiaan haurastumista. Nämä oireet alkavat jo melko varhaisessa vaiheessa ja usein se 40-vuotias alkaa näitä asioita itsessään tunnistamaan. 

Moni asia kertaantuu, kun niihin kiinnittää huomion, mekanismi toimii samoin kuin kipuun keskittyessä. Se mitä tarkastelet vahvistuu, jos tarkastelet sitä ongelman näkökulmasta saat siitä itsellesi ongelman.

Monet lehdet, ihmiset ja aiheet koskettavat naisten ongelmaa - vaihdevuosia. Luonnollinen vanhenemisprosessi, haurastuminen, unettomuus, kehon lämmön vaihtelut asetetaan ongelmaksi. On ongelmia mielessä, kehossa, ihmissuhteissa, työssä ja vapaa-ajalla.

Olen usein pohtinut sitä, mitä jatkuva ongelma-asettelu  ja siten kuormittuminen saa meissä aikaan. Olisiko nyt hyvä aika asettaa ajatuksensa myönteiseksi ja kohdata sitä luonnollista elämää. Tiedän toki, että toisilla meistä naisista elämänlaatu heikkenee hormonitoiminnan muuttuessa niin paljon, että  tarvitsee tuekseen lääkityksen. Lähipiirissäni on ollut useitakin piinkovia  sinnittelijöitä, joille olisi mielestään tärkeää elää ilman hormonilääkitystä, joille on sanottava;  hae apua kun sellainen on kerran keksitty. Sellainen keskitie on hyväksi keholle ja mielelle.

Oma valinta 



Palaan sitten tähän omaan valintaan. Muistan  kuinka ensimmäisen kerran vähän yli 40-vuotiaana sain kehoituksen vaihdevuosilääkitykseen. No, en sitä kokenut tarvitsevani, kuten en ole tarvinnut vieläkään. Valitsin jo vuosikymmeniä sitten elämäntavan, jossa rauha ja levollisuus ovat arkipäivässä läsnä. Se mekanismi käynnistyy aina, kun sen haluan kehossani ja  mielessä käynnistyvän. Minulla on myös  useita ystäviä, joilla on tämä tapa suhtautua elämään, nuoresta lähtien. Tiedämme kaikki, kuinka se vaikuttaa hermoston toimintaan. Autonomisen hermoston tila tasapainottuu, mieli tyyntyy ja rauha vallitsee. Mieli ei lähde laukalle ja järjen ääni saa jutella, silloinkin kun vaikeata. Kysymys on tietysti siitä, että tämä tapa elää ei kehity hetkessä. 

Tässä kohdassa on tarkasteltava myös  perimää. Minun ja siskoni elämäntapa on ollut täysin erilainen. Toisella on vaihdevuosiin liittyvät oireet, toisella ei. Olisko tässä toiselta perimä jättänyt oireet ja antanut ne vain toiselle? Emme osaa kumpikaan vastata, mutta olen  edelleen sitä mieltä, että omilla tasapainoiselle elämän valinnoillaan voi olemisen tilaansa vaikuttaa. 

 Hyvin moni asiakas, lähi-ihminen kertoo sopusoinnun itsensä kanssa auttavan. Hyväksyvän ja lempeän suhtautumisen itseen auttavan.

Voisimmeko alkaakin puhumaan tästä puolesta? Kuinka moni kokee elävänsä hyvää elämää vaihdevuosissaan? Millä tavoin sen toteuttaa? Mikä siihen on kohdallasi johtanut? Miten siihen vaikuttaa palautumisen  varhainen oivaltaminen? 

Kommentoi kirjoitusta.

Sinussa on voima, minussa on voima!

Keskiviikko 7.10.2020 klo 9:26 - Ulla


D0978182-5928-4066-B7DA-4C7BCFA49D7C.jpeg


Minä

Minä on historiallisen jaon mukaan tarkoittanut sielua ja myöhemmin mieltä. Länsimaisessa filosofiassa minä on nimetty yhdeksi olioksi, joka liittyisi yksilölle ominaislaatuiseen tietoisuuteen. Kuvaukset minästä esitetään ensimmäisessä persoonassa ja muille minä ilmenee käytöksen ja itseilmaisun kautta ( esim. puhe).
Minän olemasssaoloon on historian saatossa suhtauduttu skeptisesti. Empiiristen tutkimusten valossa  kehitysbiologisesti, kehityspsykologisesti  ja neurotieteellisesti vaikuttaisi järkevältä, että se olisi muuttuva, aineellinen ydin, joka muodostuu vaihtuvista synapsisista yhteyksistä.

Pystyvyys

Pystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen  kykyä tuottaa tietynlaista toimintaa. Pystyvyys ei mittaa ihmisen taitoja, vaan uskoa kykyynsä käyttää taitojaan  elämänsä tärkeissä tapahtumissa. Se motivoi meissä kaikkea oppimista. Ihmisellä on pyrkimys sisäiseen eheyteen ja itsemääräytymisen eli itseohjautuvuuden tunteeseen.

Minän pysyvyys 

Minän pystyvyyttä voidaan pitää ihmisen tekojen pohjana. Tekojen merkitys tuo kannustimien toimimiseen.  Siihen vaikuttavat ihmisen aiemmat kokemukset, tunnekokemuksiin reagoiminen, fyysisen tila, muiden ihmisten vakuuttelut ja vertaiskokemukset.
Pystyvyys  on meillä ihmisillä hyvin erilainen. Pystyvyys liittyy selviytymiseen. Selviytymisen pohja luodaan nykytiedon perusteella jo varhaisessa turvallisessa vuorovaikutuksessa. Turvallinen sosiaalinen ympäristö tukee pystyvyyden tunteen kehittymistä. Perimän vaikutusta on vielä vaikea määrittää, mutta sen arvioidaan olevan perimän säätelemää.
Myös pystyvyys voi myös vääristyä. Vääristyneessä  pystyvyydessä tunteet, joiden olisi tultava esille peitetään ja suljetaan. Ympäristössä, joka on viestinyt ihmiselle sinusta ei ole mihinkään, kehityy vääristynyt tunne omasta pystyvyydestä. 

Kuka pystyy?

Minän pysyvyyttä mitataan elämän vastoinkäymisissä. Silloin tehdään valintoja. Valinnat riippuvat tavasta reagoida uusissa ja kuormittavissa tilanteissa. Myös temperamentilla olisi osuutensa näihin reagointimalleihin. Rohkea temperamentti näyttäytyy aktiivisena toimintana.
Pystyvyys  ei tarkoita sitä, että tällainen ihminen sulkisi pois tunteita( surua, pelkoa jne.) vaan tunteiden kokemien ei johtaisi lamaantumiseen ja toimintakyvyttömyyteen. On myös todettu, että aivojen palkitsemisjärjestelmä on näillä ihmisillä herkistynyt reagoimaan myönteisiin ajatus-ja toimintamalleihin vaikeissa tilanteissa. (coping-keinot).
Pystyvyyttä  tarvitaan arjen elämässä. Sitä tarvitaan tilanteissa, jossa kuorma alkaa olla suurempi kuin omat voimat. Silloin alkaa valintojen tekeminen. Mihin suuntaan mieli ohjaa toimintaa on merkityksensä. Pystyvyydessä tiedosteut ajatus-ja toimintamallit ovat rakentavia, myönteisiä ja tarpeellisia. Myös tiedostamattomat mallit ovat tarpeellisia, niiden tarkoitus on torjua psyykkistä painetta tuovia asioita (defenssit).

Mitä elämäsi on sinulle opettanut?

Elämä on näyttänyt sinulle mikä on sinun kykysi selviytyä. Se on näyttänyt sinulle oman pystyvyytesi. Kykysi nousta kerta kerran jälkeen vaikeista ja kuormittavista tilanteista. Nousta tilanteista, joissa rankimmillaan olet vastakkain elämän ja kuoleman kanssa. Ihmissuhteissa selviydyt alistamisen ja väkivallan alta. Työssä nouset  jaloillesi kiusaamisen ja ryhmästä poissulkemisen kokemuksista huolimatta. Pystyt jälleen rakentamaan elämää vakavan sairauden koskettaessa itseäsi tai perhettäsi.
Tässä kohtaa on hyvä huomata seuraava. Tämä ei ole kovuutta. Tämä ei ole vahvuutta, joka sulkee pois herkkyyden. Tämä ei ole vahvuutta, joka estää avun pyytämisen ja sosiaalisen liittymisen  muihin. Tämä ei ole vahvuutta, joka peittää heikkouden. Tämä on oman heikkouden tunnistamista, josta vahvuus rakentuu!


Sinä pystyt, sinussa on voima. Minä pystyn, minussa on voima!  


Yt.
Ulla Ollikkala
Psykofyysinen fysioterapeutti, kouluttaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: minä, pystyvyys, selviytymiskyky, voima, palautuminen,

Osaatko kuulla?

Tiistai 6.10.2020 - Ulla

989FF420-6795-4ED9-94CB-D12510D16D2C.jpeg


Havahduin aiheeseen ensin ihan ammattinimikkeenä (Puhuja). Sitten ajatus lähti lentoon ja pohdinta puhujasta ja kuuntelijasta syntyi. Enää merkitys ei ole ammattinimikkeenssä, vaan puhumisen ja kuulemisen tapahtumassa.

Miten on, mitkä ovat sinun taitosi olla sekä puhuja, että kuuntelija?

Silloin, kun menee hienosti!

Kuuntelevan puhujan ei tarvitse päteä omilla taidoillaan, jos joku muukin haluaa puhua. Kuunteleva puhuja antaa tilaa toiselle, ilman oman mielen aktivaatiota. Ilman omien taitojen ja tekojen korostamista, saati sitten niiden esille tuomista. Puhujasta nouseekin esille kuuntelija. Silloin, kun puhujan oma mieli ei aktivoidu, mieli ei askartele vastausten parissa, eikä mieli ohjaa esittämään omia taitoja, vaan etusijalla onkin toinen ihminen. Kuuntelija ei myöskään puhu toisen sanojen päälle.



Silloin, kun ei mennyt niin hienosti!



Innostus omasta asiasta saattaa nousta esteeksi kuulemiselle. Tarkoitus ei välttämättä ole tallustella toisen sanojen päällä, vaan oman asian tärkeys asettuu toisen yläpuolelle. Minäkin tahdon sanoa, minäkin tahdon tulla kuulluksi, minäkin osaan. Toinen unohtuu itsen kuulluksi tulemisen tärkeyden alle.



Inhimillistä



Näinhän me ihmiset toimimme. Väitän, että joskus jokainen. Mitä tutummaksi ihmiset toisilleen tulevat sitä helpommin luisutaan pois kuulemisesta. Tässä on varmasti yksi syy terapioiden, ohjausten tai valmennusten suosioon. 

Ihmiset maksavat siitä, että kuuntelu toteutuu, vai toteutuuko aina sielläkään?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuuntelija, puhuja, taidot