Normaali toiminta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 7:54 - Ulla Ollikkala

PalautumiskouluPRO-stressi-palautuminen-jaksaminen-stressinhallinta00034.jpg

🍀

Viime aikoina olen törmännyt usein  tähän asiaan, ”minun normaali toimintamalli”.  Toimintamalli muodostuu ihmiselle hänen elämänsä varrella. Toimintamalli voi muuttua tai olla niin vakiintunut, ettei sitä edes huomaa toteuttavansa. Joskus kutsun tätä kaavaksi, joka voi olla käyttäjälleen, joko  hyödyllinen tai haitallinen. Hyödylliset johtavat kohti myönteistä ajatusta ja toimintaa, haitalliset taas rajoittavat ja näyttäytyvät melko negatiivisina. Pohjaan ajattelua ja kirjoitustani  mm. aikoinaan käymääni CWD-ohjaajakoulutukseen. ( coping with depression).  
Lausahdus, että en voi käyttää normaalia toimintamallina selviytymisessä tarkoittaa, että jokin estää totutun toimintamallin toteuttamisen. Totutun mallin pois sulkeminen saattaa aiheuttaa ihmiselle erilaisia oloja; hämmennystä, ahdistusta, turhatumista, ärtymystä, pelkoa jne. 
Haitallinen toimintamalli on saattanut johtaa ihmistä harhaan ja auttanut pakenemaan kokemuksia itsessä.  Haitallinen toimintamalli on saattanut olle keino pelastautua harmittavilta ja kestämättömiä tunteita aiheuttavilta tilanteilta. Toimintamalli on aikanaan johtanut kohti turvallisuutta, jota ihminen niin kovasti itselleen haluaa. Toisen toiminta voi näyttää haitalliselta, mutta perusoletus on omasta mallista turvan löytäminen.
Tavat ja tottumukset liittyvät toimintamallin  käyttöön. Lausahdukset, olen aina toiminut näin, johtavat toimintamallisi jäljille. Omat toimintamallit voivat olla mm. seuraavanlaisia ajatusmalleja ja siten itselle  haitallisia.
Alla kirjattuna muutamia haitallisia ja rajoittavia malleja,  joihin voit havahtua itsen tai toisen toiminnassa;
  • Mustavalkoinen ajatusten toimintamalli ei näe muuta kuin ääripäät, ajatuksen joko huonona tai hyvänä, kaikki tai ei mitään ajatteluna. Välimuotoja ei löydy. Olet ehkä huomannut ihmisissä tämän jyrkkyyden heidän kanssa toimiessa tai heitä kuunnellessa. Joustavuus ja ajatusten suunnan vaihtaminen ei ole mahdollista. Vaatii paljon elämässä kasvamista harmaan alueen ja värien löytymiseksi. Joskus niitä värejä ei halua löytääkkään.

  • Myönteisten asioiden huomaamatta jättäminen ja keskittyminen negatiivisuuteen ja pessimismiin.  Vaikka ympärillä tapahtuisi kuinka  mukavia asioita negatiivisuus löytyy näkökulmaksi. Tunnistat tämän mallin, ehkä paremmin toisesta kuin itsestä. Negatiivisuus ja usko huonoon on johtavana ajatuksena. 

  • Yleistämisen tunnistaa mm. sanoista; kaikki, aina, ei kukaan. Olet ehkä kuullut joskus tähän liittyvän lauseen ”kukaan ei välitä”. 

  • Valikoivassa havaitsemisessa ihminen keskittyy kielteiseen näkemykseensä, eikä suostu näkemään asioiden kokonaiskuvaa. Suhde kielteiseen näkemykseen kasvaa suhteettoman suureksi kokonaiskuvassa. 

  • Mielenkiintoinen on mielestäni  tämä eli , toisten ajatusten lukeminen. Ihminen kokee tietävänsä mitä toinen ajattelee tai haluaa. Toiminta tapahtuu tämän itseä johtavan toimintamallin mukaisesti. 

  • Jne. 



Normaali toiminta 

Normaali toiminta on siis opittu malli toimia. Normaalin pohdinnassa voi sitten hyödyntää aiempaa ja miettiä onko oma toiminta normaalia vai onko sitä tullut jumiuduttua  vanhoihin tapoihinsa. Mitä tapahtuisi ja miltä tuntuisi, jos aiemmin mainittuja toimintamalleja lähtisi muuttamaan? Varsinkin silloin, kun oma normaali toiminta alkaa tuntumaan ahdistavalta, kannattaa pysähtyä ja miettiä mitä on tekemässä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Joskus opittu toimintamalli, se normaali, tuo hetken mielihyvän ja jopa innostuksen/ jännityksen tunteen. Tämä tuo tietysti ensin mielihyvää. Jos seurauksena on kuitenkin jossain vaiheessa toimintaa huono ”olo”, kannattaa omaa toimintaa lähteä  tarkastella hieman syvemmin.

Lohduttavaa on se, että toimintamallejaan  voi tarpeen mukaan muuttaa. Et ole syntynyt tietyllä mallilla koodattuna. Työssäni olen huomannut, tämänkin asian parissa työskennellessä, kuinka vapauttavaa ihmiselle, jotka sitä haluavat, on luopua haitallisista toimintamalleistaan. Tilalle tulee vapautta, rentoutta ja tietysti palautumista siihen tilaan, jossa on mukava olla ja elää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimintamalli, tavat, tottumukset, palautuminen, myönteinen toimintamlli, normaali

Muutos on nykyhetken voitto menneisyydestä

Sunnuntai 9.5.2021 klo 14:54 - Ulla Ollikkala

FD60650F-97B0-4CBE-854A-1664FC98BDA6.jpeg

"Muutos on nykyhetken voitto menneisyydestä"



Tässä ajassa tyypillistä on muutos. Tai taitaa olla kaikessa ajassa, jos vain suostuu näkemään muutokseen. Muutos on joillekin lähes katastrofaalinen tila ja toiselle mahdollisuus uusiin näkökulmiin. Osa sijoittuu ajatuksissaan johonkin välimaastoon.
Olet varmasti kohdannut muutosvastarinta sanan ja ehkä kokenutkin sen. Se liittyy kuitenkin  ihan kaikkeen muutokseen. 
Muutosvastarinta, mitä se tarkoittaa? Sitä, että vastustaa uusia asioita ja näkemyksiä? Tarkoittaako se varovaisuutta? Tarkoittaako se ehkä pelkoa? Muutosvastarinta selitetään sillä, että ihminen on kiintynyt tapoihinsa. Ihminen ei välttämättä vastusta itse muutosta, vaan sen vaikutusta yksilön tai yhteisön asemaan. 

Ajatus, tunne ja muutos

Käydään hetki ajatuksissa ja tunteissa ja palataan sitten takaisin muutokseen. Meitä  ihmisiä  johtaa toiminnassa vahvasti myös tunne. Ajatukset täysin irrallaan tunteesta on mielenkiintoinen ajatus. Pohditaanpa tunnejohtoisuutta esimerkin avulla: Mieti vaikka sitä, kun menet jääkaapille. Onko sinua ohjaava ajatus nälän tunne, vai ajatus nälästä. Syöminen aktivoituu myös johonkin tunnetilaan  ja koitat sitä syömällä taltuttaa. Voit olla jopa kuormittunut eli ylivirittynyt ja siten hieman ärtynyt ja päädyt tekemään rauhoittavan ruokatoiminnon. Tai sitten alivireä  ja alakuloinen ja päädyt piristävään ruokatoimintoon. Tunnetilaan. 
Paataan muutokseen. Sitä siis voi johtaa ja estää jokin tunne. Muutos uutta ja outoa kohtaan onkin myös  tunnesidonnaista. Luonnollinen reaktio on pelon tunne, uuden ja arvaamattoman asian kohtaamisessa. Se mikä on tuttua, ei siis pelota. Ollaanko yhden perustunteen äärellä, joka on voinut naamioitua muutoksessa  epäluottamukseen, epäuskoon, epävarmuuteen, epäluuloon, epätoivoon, epätietoisuuteen ja epäilyksen tunteeseen yleensä. Sitten kuvaan astuu kaikista mielenkiintoisin ilmiö. Suhteesi pelkoon. Pelon kuuluessa suoja- ja puolustusreaktioihin, se toimii automaattisesti, mutta pelon kohteen muuttuessa turvallisemmaksi puolustusjärjestelmä laskeutuu alas. Tila aivokuoren ”järkiosaston” toiminnalle on  mahdollista, siten siis syntyy tila ajatuksille. 
Pelko on voinut olla elämässäsi hyvin määräävässä osassa, olet ehkä kokenut kehoon kohdistuvaa uhkaa, menetyksen uhkaa, hylätyksi tulemisen pelkoa, eli fyysistä ja psyykkistä uhkaa. Rankimpana pelon kokemuksena olet saattanut olla tekemisssä kuolemanpelon kanssa, sitä vielä ymmärtämättä. Pelkosi voi olla aktiivisemmin reagoiva kuin sellaisen, jolla vakaus ja turvallisuus on ollut kasvun perusta. Turvallisuusuhan tuo ihmiselle luottamuksen, uskon ja toivon tunteen. Pelon tunne voi olla menneisyyden viesti tulevaisuuteen juuri muutoksen kohdalla. Pelon tunteen kautta on opittu olemaan varovaisia, joka on aivan järkevää, mutta pelko estää myöski tekemästä muutoksia. Pelko estää tekemästä ratkaisuja, jotka veisivät tilannetta kohti turvallisuutta. Pelko estää tekemästä muutoksia, jotka olisivat itselle ehkä parempia, mutta vanhan pelon kokemuksen näkökulmasta uusia. Uusihan oli pelottavaaa, kun se ei ole tuttua.

Muutos on nykyhetkessä elämistä

Muutos on nykyhetken voitto menneisyydestä silloin, kun pelko ei enää ohjaa toimintaa. Pelon tunnistaminen ja tiedostaminen, niin kehon kuin mielenkin toiminnassa, tuo mahdollisuuden ajatuksille, jossa lähdetäänkin punnitsemaan erilaisia uusia vaihtoehtoja. Ilman, että ne ovat uhkia. Pohditaan seuraavaa: Onko muutos matka parempaan olotilaan? Onko muutos hyvästä?  Onko muutos, tie ulos vanhasta tavasta, kohti rakentavia tapoja?  Menneisyyden pelon ollessa oman historian kokemuksia, se ei voi olla elämää määrittävä tekijä rakennettaessa nykyhetkeä ja unelmoidessa tulevasta.
Muutos on mukana monessa asiassa, myös elämäntapamuutoksessa. Vanhojen toimintamallien tunnistamattomuus, on silloin oman hyvinvoinnin suurin este myös palautumisen asioissa. Mielenkiintoista, mutta totta.


Kommentoi kirjoitusta.

Mene Pois!

Sunnuntai 2.5.2021 klo 9:46 - Ulla Ollikkala

6B6AB8FC-F662-4A58-9394-E4F701D21583.jpeg

❤️


Tämä blogin kirjoitus  pohjautuu viimeiselle käymälleni koulutukselle. Aihe on nimeltään Mene pois. Se, mihin tämä liittyy, on kesken ja toteutumatta  jäänyt kehon puolustusjärjestelmän tila. Puolustusjärjestelmä voi jumittaa jossain kohdassa ja siten koko kehon palautuminen ja aivojen eri tasojen yhdistyminen jää toteutumatta. Tähän ihmisen arkaan kohtaan osuvat triggerit eli ärsykkeet, sitten laukaisevat toimintamalleja. Laukaisevia tekijöitä voi tulla yhä uudelleen elämän matkan varrella; työn, ihmisten, asioiden ja ympäristön kautta. Koko ajan, arki ja elämä tarjoilevat kohtia, joissa on mahdollisuus käsittelemättömän tilansa kohtaamiseen. 


Mene Pois- tilan jäädessä toteutumatta, on syy sitten ollut mikä tahansa, kehon tila jää puolustamaan sinua. Ikäänkuin voimasi  kertyisi  sisälle päin. Voimalla estetään tunteita ja reaktioita, mutta myös kehon purkautumisen ja palautumisen  tilaa.

Kehon ja mielen muiston loppuunsaattaminen on vapauttavaa, palauttavaa ja voimavaroja aidosti lisäävää. Tätä asiaa tarkoitan, kun puhun palautumisen syvästä tilasta. Tilasta, joka tuottaa voitonriemuisen vapautumisen kokemuksen itselle. Koko olemus muuttuu, keho muuttuu, kehon toimintamallit ja tavat muuttuvat, mieli muuttuu ja vapautuu.


Pako itsestä


Työssäni näen sitä, kuinka näitä järjestelmän tuottamia tiloja paetaan itsessä. Kyseessä voi olla jatkuva tekeminen ja pysähtymisen vaikeus, palautumisen vaikeus, jatkuva liike, pakonomainen urheilu, kilpailu, massan kasvattaminen, massan ollessa sitten lihasta tai rasvaa, nautintoaineisiin tukeutuminen, ruoan kanssa toimimisen vaikeudet, kehon kipuilut, jatkuva itsensä mittaaminen, jatkuva some-elämä  jne. Meistä kukaan ei ole vapaa itsestään ja matkansa varrella rakentuneista malleista. Toiset kieltävät tämän osan itsessään, juuri edellä mainituilla keinoilla, toiset taas uteliaasti tutkivat itseään ja mahdollisuuksiaan voida hyvin. Aihe on aika arka, joten toiset vesittävät asian olemassaolon. Hyvin usein kuulee lausahduksen, minulla ei ole mitään tällaista. Väistämättä, meillä kaikilla on joitain järjestelmiä, jotka ovat olleet koetuksella, olemmehan aina olleet jonkun ihmisen lapsia, jonkun kasvattamia, kohdanneet joitain ihmisiä ja tapahtumia elämässämme. Emme kukaan elä umpiossa.


Tähän samaan puolustujärjestelmäasiaan olen havahtunut segmenttiajattelun kautta aiemmisssa koulutuksissa aikoinaan. Eri segmentit ja niihin kohdistuvat liikkeen, hengityksen ja oivalluksen keinot ovat lempeitä jännityksen purkamisen keinoja. Keinoja näiden tilanteiden purkamiseen on sitten ollut  laidasta - laitaan. Varhaisemmassa vaiheessa nämä keinot ovat olleet hyvinkin rankkoja malleja, nyt onneksi mallit ovat muuttuneet lempeän tutkivaksi ja kohtaaviksi, ymmärryksen kulkiessa kaiken aikaan mukana. Enää puolustusjärjestelmän ”purkamista” ei  pusketa  ulos ylihengittämisellä, kehon äärimmäisen jännityksen hakemisella ja pitämisellä,  tms. toiminnalla.


Mene Pois


Mene Pois On vain yksi tarina puolustusjärjestelmien kirjossa. Me Pois voi olla rakentunut lapsuudessa, silloin kun puolustusta ei ole voinut tehdä suhteessa vanhempaan, aikuiseen tai arvoltaan auktoriteettiin. Mene Pois toiminta voi olla myös jäänyt kesken, kun puolustusta ei ole pystynyt toteuttamaan pelon estäessä sitä. Mene Pois on voinut jäädä sanomatta, koska se on ollut omana valinta, liian uhkaava tilaneetta kohtaan  tai sen toteuttamisen seurausten suhteeen. Mene Pois - puolustuksen jäädessä toteutumatta, se rakentuu osaksi kehon ja mielen toimintaan. Mene Pois puolustuksen toteutumatta jääminen mahdollistaa toiselle ja toisille  ihmisille tilan, niin fyysiseen, kuin henkiseen toisen alistamiseen ja hyödyntämiseen. Mene Pois puolustuksen käyttämättä jääminen, ei ole heikkoutta, vaan se voi olla oman voiman käyttämättä jättämistä. 


Puolustusjärjestelmät ovat  mielenkiintoisia juuri tästä syystä. Mene Pois on aktiivinen tila kehossa, se on hermoston aktiivinen  puolustustila, joka leijuu ihmisen ympärillä varautuneisuutena. Mene Pois- mallin purkaminen tarkoittaa palautumista ja vapautumista. Vapautuminen heijastuu hermostoon ja siihen viestiin, jota välittää ympäristöönsä. Vapautuminen ja palautuminen on niin kehon lihasjännitysten, toimintamallien kuin mielenkin muutosta. 


”Muutos on nykyhetken voitto menneisyydestä.”

2 kommenttia .