Hiljaisuus!

Torstai 19.8.2021 klo 14:35 - Ulla




Teimme Palautumisen podcastia aiheesta Luonto ja hiljaisuus. Lisäksi meidän viimeiset Palautumisohjaajan kolme koulutusjaksoa keväällä ja nyt alakusyksystä on liittynyt luontoon ja hiljaisuuteen.

Hiljaisuudesta jäi monia asioita vielä mietittäväksi. Esimerkiksi se,  mikä on riittävää hiljaisuutta, ollakseen laadukasta. Mikä sitä mittaa?


”Hiljaa Suu”


Etsin hyllyyni ajautuneen kirjasen, Hiljaisuuden voima. Se on vuodelta 1935. Kirja opettaa hiljentymistä rukouksen* keinoin. Tässä kohdassa mikään ei yllätä, rukouksessakin hiljentyä voi vain yhdellä tavalla, oma suu on hiljaa! 

Tästä tuskin on kiistoja ja eri näkemyksiä maailmallisessakaan mittakaavassa. 


”Hiljaa Suu” on Ninan oivallus hänen omasta tyynynliinasta, jossa luki Hiljaisuus! Hieno oivallus jo vuosia sitten, sitähän se hiljaisuus yksinkertaisuudessaan onkin. Nämä suomenkieliset sanat ovat toisinaan hyvin kuvaavia.


Laadukas hiljaisuus


Puhumme yleensä liikaa ja liian paljon. Olemme puheellamme jättäneet kuuntelemisen alisteiseen asemaan. Laatua on vaikea hiljaisuudesta mitata, mutta tässä on siihen yksi näkökulma. Laadukasta hiljaa olemisesta tuleekin silloin, kun kuulet toista. Toinen saattaa jopa puhua paremmin kuin sinä. Sekin voi olla pelottavaa huomata. Hiljentyessä jätät omat ajatuksesi ja mielesi tyhjenee. Se on laadukkaan hiljentymisen edellytys ja kuulemisen ehto.


Hiljaisuus toiveissa (rukouksessa)


Hiljentyminen tapahtuu ennen rukousta, hiljentyminen on rukous ja hiljentyminen tapahtuu rukouksen jälkeen. Tässä kohtaa jokainen voi mieltää sanan rukous itselleen sopivaksi. (* Toivoa, pyytää hartaasti, anoa, kutsua avuksi jne.)

”Kierkegaard kirjoittaa näin; mitä hartaammaksi ja syvemmäksi rukous* tuli, sitä vähemmän hänellä oli sanottavaa. Viimein hän vaikeni kokonaan ja hänestä tuli kuulija. Hän ajatteli, että rukous on puhumista, mutta hän oppi, että se ei ole sitä, eikä myöskään vaikenemista, vaan kuuntelemista. Se on hiljentymistä, hiljaa olemista ja odottamista.”


Hiljaisuuden jälkeen saattaa tapahtua suuria asioita. Hiljaisuudessa kun antaudutaan elämälle. Oletko huomannut? Yksinäisyydessä kerätään itselle uutta  voimavirtaa. Yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa lataudutaan uudelleen. Hiljaisuudesta nousee sisimmästä uusia ohjeita omaa elämää varten, oivalluksiksia ja luovuudeksikin sitä kutsutaan. Hiljaisuudessa on mahdollisuus päästää irti jännittyneisyydestä ja avautua jälleen vastaanottavaksi. Ja vaikka emme saisi mitään oivallusta, hiljaisuus on joka tapauksessa meille hyödyllistä.


Hiljaisuudessa ollessa  luovutaan hermostuneisuudesta, sillä hermostuneisuus on malttamattomuutta ja pelkoa. Hiljaisuudessa loppuu kiire ja touhuaminen. Ympärillä oleva toiminta ei enää riipu itsestä, koska hiljaisuudessa vain olet.

Hiljaisuus kuuluu jokaiseen päivään, säännöllisesti. Aivan kuten ruokakin. Hiljaisuus on sisimmän ravintoa. 


”Hiljaisuusjuttujen” ja ympäristön merkitys 


Hiljaisuudesta käytetään usein nimeä retriitti. Me käytämme sanaa  ”Hiljaisuus” kuvaamaan sitä, mitä tapahtuu. Nykyihmisen elämä on aika hektistä  ja sen vuoksi puitteet on hyvä luoda hiljaisuuden kokemisen ympärille. (Koulutuksessa*) me kouluttajat johdamme opiskelijamme monin jutuin, juuri opetuksen vuoksi,  hiljaisuuteen. Normaalisti hiljaisuuden päivässä, vähempikin  riittäisi. Autamme luonto-, ääni-, keho-, ja hiljaisuusjuttujen avulla laskeutumaan olemisen tilaa kohti,  yhdessä muiden kanssa.)  Hiljaisuudessa nonverbaalinen kieli meissä aktivoituu ja hiljaisuudessa saattaa kokea hyvinkin varhaisia tunteita. Nämä ”jutut” ovat keino asettua olemaan ja kuulemaan itseään syvemmin. 

Eikä aika omassa hiljaisuudessa tarvitse olla aluksi  mitenkään mittava. Näitä näin alustettuja tiloja ei välttämättä kotiharjoittelussa aivan tavoita. Hiljaisuuteen hakeudutaan tilassa, joka on aivan muu kuin arkitila, suoden ruokailun ja nukkumisen järjestetysti, se tuokin hiljaisuuteen aivan oman elementin. 


Ympäristö on se, joka saa aikaan hieman normista poiketen epävarmuutta, jopa turvan muuttumista suhteessa ympäristön muihin vieraisiin ihmisiin. Hiljaisuudessakin muut ihmiset aktivoitvat ihmisessä eri ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Ympäristön ei siis tarvitse olla hiljainen, eristetty paikka, jossa ei ole muuta elämää. 

Hiljaisuus tuodaan elämän sykkeen keskelle.

*) Palautumisohjaajakoulutus Luonto ja hiljaisuus jakso




Viimeisimmän Hiljaisuuden päivän palautetta, ryhmän luvalla, teille näkyväksi.


Ihana

Voimaannutttava

Sykkeenlaskija

Levännyt

Oivaltanut

Luonnollinen ja ihana olotila

Latautuminen tehokkaasti tulevaan työpäivään hiljaisuuden keinoin

Lahja itselle

Sijoitus itseen, näin vähällä rahalla (kontra etelänloma)

Nautin olosta, ei tarvitse olla sosiaalinen

Huomasin, kuinka kaipasin puhumalla asioiden jakamista, kaikesta kauniista ympärillä

Paljastuu, kuinka sinut on itsensä kanssa

Alustus ihana hiljaisuuteen laskeutuminen

Sauna ihana, samoin kuin yhdessä hiljaa uinti

Aamujuttu ulkona ihana, jatkan tätä kotonakin

Tätä olen kaivannut, vaikka hiljennyn kotona säännöllisesti

Sointukypy aivan ihana

Ymmärsin nuorten voimakkaita ääniä ympäristössä

Uni hyvää, nukuin päiväunetkin

Yllätyin kuinka hyvää uneni oli, vaikka nukuin useasti päivässä

Olon koko ajan nälkäinen, söin enemmän kuin normaalisti

Annoin aikaa nähdä ruoka

Haluaisin saada nämä luonnonäänet säilöttyä

Hidastuin

Verkkainen rytmi

Rentoutuminen helpompaa

Tunteet olivat tasapainoiset

Levollisuus itselle yllättävää

Kiitollisuuden tunne

Onnellisuus ja tyytyväisyys

Tyytyväisyys ja ilo 

Oivallus addiktoitumisesta puhelimeen, automaattiselle käden liikkeellä - ärtymys huomatessa.

Oivlasin itsestäni merkityksellisiä asioita, joita olin jättänyt kertomatta

Avainsanat: Hiljaisuus, hiljaa, suu, luonto, kokemuksellisuus, rukous


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini