Kehoa tuntemalla kohti terveyttä

Tiistai 31.8.2021 - Ulla ollikkala


36F87CCA-04F3-4C14-A633-716BD4045A37.jpeg

.

Saattaa olla, että kirjoitus jakaa mielipiteitä, mutta sekin on ihan hyvä. Molemmilla mittauksen näkökulmilla on varmasti aivan sama suunta ihmiselle - kohti terveyttä.

Oma valinta ja oma näkökulma

Minulta on kysytty, kuinka mittaan omaa terveyttä ja palautumista. Pohdittuani tätä, päätän nyt vastata tähän kysymykseen. Aina, silloin tällöin, mittaan sykkeeni ja mittaan verenpaineeni. Ne ovat pysyneet suositelluissa rajoissa. Aina toisinaan, mittaan myös askeleita. Tiedän, että niitä tulee töihin n. 6000, riippuen mutkista matkalla. 

Olen toki tutustunut sykevälivaihtelun mittareihin, silloin kun ne olivat vielä aika hankalia käyttää, vuosi oli 2009- 2010. Oivalsin silloin, mikä merkitys näillä on palautumisen tilan todentamisessa. Halusin mitata niillä palautumista omassa opinnäytetyössä AMK: ssa, mutta tekniikka oli vielä silloin hankala saada toimimaan. Sen vuoksi ne jäivät pois. Itselläni mittasin sykevälivaihtelua ajomatkalla opiskelemaan, noin 160 km matkalla, ja totesin palautuvani autoillessa. Tähän mittarit sitten kohdallani jäävätkin. Yhden palautumis mittauksen olen tehnyt eräällä työpaikallani 2 päivän ajan, jossa todettiin, että palaudun, kun teen terapiatyötä, mutta kuormitun kahvitauolla. Molemmat asiat tiedostin omassa kehotuntoisuudessani.

Mieluiten mittaan  terveyttäni kehoa kuuntelemalla. Aamulla ja päivällä, kun olen virkeä tiedän palautuneeni yön aikana ja kuorma on ollut oikeassa suhteessa lepoon arjessani. Jos on toisin, lepään ja teen kehoa purkavaa huomioimista enemmän. Jostain kohtaa kehoa kipeytyessä, tutkin mikä kohta kehossa ei liiku. Mittaan siis liikkuvuutta ja liikkeen laatua itsessäni. Usein kivut tulevat siitä, että kehon eri segmenteissä on liikkumattomuutta, joko tekemisen tai tekemättömyyden vuoksi. Haluan tukea terveyttäni olemalla itselleni herkkänä, kuuntelemalla, havaitsemalla, ymmärtämällä ja sitten päästämällä irti asioista, jotka kuormittavat.

Itseä tuntemalla kohti terveyttä

Ohjaan mielelläni ihmisiä tarkastelemaan itseään (ainakin välillä) ilman mittareita eli hieman toisin kuin markkinat meitä ohjaavat. Teen näin, koska tiedän, että se on meille kaikille aivan mahdollista ja taloudellisesti kestävää. Se vaatii vain hieman herkkyyttä omien aistimuksen ja  aistien kuulemisessa.

Meillä on valtava aistijärjestelmä kehossamme. Siihen tutustuminen on hyvin palkitsevaa. Nyt on tietysti kyse on eksteroseptio- ja interoseptiojärjestelmistämme. Nämä järjestelmät sisältävät kaikki aistisi ja sen lisäksi  asentotunnon ja tasapainon järjestelmät, kudokseen kohdistuvien tuntemusten aistimisen ja sisäelinten tilan aistimisen. Sisäinen tila taas kertoo perustarpeista, autonomisen  hermoston aistimisen tilasta, neuroseptioista ja tunteiden aiheuttamista tuntemuksista ja seurauksista kehossasi ja mielessäsi. Aivojen alueella (nykytiedon mukaan)  sellainen alue kuin insula, luo meille sitten perustan ”miltä kehossa tuntuu”. 

Yllätytikö sinä tästä omien sisäisten aistien määrästä?

Kehotuntoisuus

On tärkeää huomata ne viestit, joita tämä järjestelmä lähettää. Puhunkin kehotuntoisuudesta, joka on nykyisin käyttämämme sana palautumisohjaajakoulutuksessa. Luit aivan oikein, kehotietoisuus on mielestäni  vielä kehon pinnallisemmalla tasolla ja kehotuntoisuus on kehossa oman toiminnan tuntemista. Luin  juuri artikkelin kehon kuudennesta aisteista, ja voin hyvin sisällyttää kehotuntoisuuden juuri siihen alueeseen. Kehotuntoisuus viestii ihmiselle sitä tilaa jonka ihminen kokee kehosssaan. Tai oppii kuuntelemaan kehostaan. Tätä huomioin kehossani pävittäin. Pieni esimerkki:  ”rentouden soljuessa kehoon vatsa ääntelee, tai jännitysten purkautuessa lihaksistosta, kehon  äänet ovat hyvin erilaisia, oletko näistä tietoinen”. (Kehoterapiassa käytettävä työskentely) 

Tunnistatko näitä viestejä?


Opettele kuuntelmaan

Opetellessaan kuuntelemaan näitä kaikkia aistijärjestelmiään ja siten myös sisäisen järjestelmän yhtä tärkeää osaa eli autonomisen hermojärjestelmän viestejä, on tunnistettava mitä itsessä tapahtuu vireystilojen tasolla. Miten reagoi erilaisiin tilanteisiin ja ennen kaikkea niihin muihin ihmisiin. Sen jälkeen on sitten mahdollista lähteä muuttamaan opittuja toimintamalleja ja taipumuksiaan. Meidän toimintamme perustuuu omaan toimintahistoriaan, lapsuuteen ja aina kiintymyssuhteen pohjalle. Tämä kaikki paljastuu käyttäytymisessä. Näihin järjestelmiin sitten  liittyy opitut tavat käyttää kehoasi muidenkin aistijärjestelmien tasolla.

Näitä asioita minä "mittaan" itsessäni

Mittaatko sinä?



Avainsanat: Kehotuntoisuus, aistit, käyttäytyminen, pysähtyminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini