Autonominen hermosto ja hermoston herkkyys

Sunnuntai 5.12.2021 - Ulla Ollikkala


.19B4F3CA-FE58-493C-8639-075A691809C0.jpeg

.

Keskusteluhetki asiakkaan kanssa

Keskustelin pitkään aiheesta hermoston herkkyys. Olen nimennyt ”hermoston herkkyys” tapahtumaksi niitä asioita, joilla ihminen reagoi ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Kutsun myös monia työssäni tehtyjä harjoituksia (lue ihmisen kohtaaminen) hermoston  herkkyyden oivaltamiseksi. Olen kollegani Karita Palomäen  kanssa tehnyt,  viimeisen puolen vuoden  aikana,  koosteen näistä eri herkkyystilojen oivaltamisen keinoista. 

Autonominen hermosto ei ole mikään uusi asia terveydenhuollon alueella. Terveydenhuollon peruskoulutuksessa on ymmärrettävä sen toiminta ja merkitys. Nyt on vain tullut lisää tietoa, tutkimusta ja käyttöteorioita tällekin alueelle. Ihan vanhat terveydenhoitoalan, 80-luvun opiskelijan, opit eivät enää päde joka asiassa:)

Keskustelua

Palataanpa keskusteluun. Aiheesta puhuessamme kuului kysymys, ”Miksi tätä asiaa ei hoideta ihmisten titetoisuuteen, että he ymmärtäisivät”. Kerroin, että toki sen eteen  tehdään töitä mm. psykofyysisen fysioterapian alueella ja hiljalleen ollaan oivaltamassa monessa muussakin yhteydessä, jossa uskalletaan puhua traumasta tai haavoittumisesta näin arkikielellä. Asiakas jatkoi: ”Niin, mutta ihan jokaiselle telluksella tallaajalle tämä olisi tärkeätä.” Sitä taas koetamme välittää palautumisohjaajakoulutuksessa. 

Asiakas sanoi: ”Voisin kuunnella ja oivaltaa tätä asiaa vaikka kuinka kauan. Niin, mielenkiintoista ja viimeinkin niin ymmärrettävää, mitä minulle itselleni tapahtuu”. Kyseessä tässä kohdassa on ihminen, jonka hermosto oli ollut jo hyvin varhaisesta vaiheesta herkästi kuormittuva, temperamentti ja persoona tukivat vielä pinnistelyä ja selviytymistä, jotka taas olivat lapsuuden kodin ja ympäristön opittuja toimintamalleja. 

Me kaikkihan tiedämme jo SAS- järjestelmän ( aktiivinen sympaattinen hermostoreaktio). Tiedämme lisäksi HPA-akselin (hypotalamus-aivolisäke-lisämunaisen kuori) merkityksen ja sen rakentumisen ensimmäisenä elinvuotena ja hermosto tietysti kehittyy jo ihmisalkion hermosolujen kypsyessä odotusaikana. Mitä silloin saamme lahjaksi vanhemmiltamme ja ympäristön tuomana viestinä kasvavalle ihmiselle. Rakkautta ja rauhaa vai selviämisen pakkoa? 

Sympatovagaalinen  vuorovaikutus elimistön autonomisessa hermostossa rakentuu, joko  rauhaan ja tasapainoon tai niiden vastakohdaksi. Kuten huomaat, jos nämä ymmärrettäisiin jo odotusaikana, mitä tapahtuisi kasvaville soluille? Laitan alle linkin, joka saattaa havahduttaa vanhemmuutta pohtivia.

Keskustelua

Asiakas oivalsi; ”Olen ollut koko elämäni kierroksilla ja olen vain lisännyt kierroksia urheilemalla ja kokenut sen helpottavana.”  Niin, se tapahtuu hetkellisesti. Sitten se vaihe loppuu. Tapahtuu väsyminen ja joissain tapauksissa, ihan  jokin pieni asia saa aikaan romahtamisen. Romahduksessa sitten mieli ei enää jaksa ja se antaa periksi. Toipuminen sitten tästä tilasta saattaa kestää todella kauan aikaa. 

Asiakas avasi elämäänsä: ”Olen aina ollut se joka jaksoi fyysisesti, jollain ihme boostilla, kun muut  väsyivät”. Sitten jossain vaiheessa tämä loppui ja väsymys valtasi kehon ja mielen , oli päästävä pois ihmisten ja ärsykkeiden ääreltä. Luontoon ja hiljaisuuteen.” Tämähän kertoo yliaktiivisesta energiasta ja sympaattisen hermoston tilasta. Elimistö on sitten viimein pakottanut kohti parasympaattista rauhan ja levon tilaa. 

Asiakas avasti tapaamisessa vielä yhden asian: ”Olen aina käynyt kehollisesti ylikuumana. Kuormitustilanteessa, on se sitten fyysistä tai psyykkistä, keho on kuuma ja pirisee kummasti. Kuormittavaa elimistölle, ja jaksamista kuluttavaa. Tämä tila oli sattumoisin päällä keskustelumme aikana. 

Kuulostaa jälleen sympaattisen eli aktiivisen hermoston energian tilalta. Hieman pohdimme rytmiä, tilanteen tasaamista ja niinpä nämä oireet alkoivat keskutelun edetessä vähentymään. Tapahtui rytmin muutos, puheessa, liikkeissä, asennossa. 

Mihin päädyimme

Kävimme läpi energian säätelyn keinoja arjen eri tilanteisiin, huoliajatteluun, päivän rytmitykseen, jopa puheen rytmitykseen. Pohdimme myös yhteenvetona ja asian tutkimisessa,  asiakkaan ehdottamana, sykevälivaihtelun mittausta ja ehdotin tietysti Livtec sykevälivaihtelumittausta, koska olen siihen itse  tutustunut ja kokenut hyväksi. Tähän ratkaisuun päädyimme, että saadaan selville palautumisen eli sykevälivaihtelun tila. Näillä tiedoilla asiakas saa itselleen faktaa tietoa, jonka väitän tukevan keskusteluamme. Sitä odotellessa ja sen jälkeen jatkamme muutoksen tiellä, joka kulkee kohti palautumista, kasvua, toipumista ja terveyttä. (En tee markkinointi tai mainos yhteistyötä Livtecin  kanssa)



Autonomisen hermoston häiriöt

Tähän alle koostan toiminnallisten häiriöiden listaa, joka on aina autonomisen hermoston toiminnan häiriötila. Nämä ovat koostetta HUS:n toiminnallisten häiriöiden materiaalista. Toiminnallisia häiriöitä hoidetaan mm. psykofyysisessä fysioterapiassa. Liittyy todella moneen asiaan kehossa, mielessä, tunteissa jne. 

➡️ Keskushermoston reaktiot uhkaan ja haasteisiin

Sydämentykytys, hengenahdistus, tiheä hengitys, syvien hengenvetojen tarve, palan tunne kurkussa.

Vatsakipu, turvotus, ilmavaivat, pahoinvointi, ripuli, ummetus.

Lihaskipu, selkäkipu, ääriosien pistely, raajaheikkous.

Päänsärky, huimaus, väsymys, heikkous, unihäiriö, ihon punoitus, limakalvojen kuivuminen.

Itkuisuus, mielihyvän kokemuksen vähentyminen, toivottomuus.

Aistiherkkyys, ärtyisyys, ahdistuneisuus, lihasjännitys, huolestuneisuus.

Keskittymisvaikeudet, energian puute, vaikeus ajatella selkeästi, arjen toimintakyvyen heikkous.



8DE6C8DE-1AAD-474A-BC17-3D80310EE65C.jpeg

Terveisin Ulla 

Linkki alla:

https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/lapsiperheiden-materiaalit/



Avainsanat: Autonominen hermosto, hermosto, hermoston herkkyys, toiminnalliset häiriöt, vireytila, energia, palautuminen, toipuminen, asiakas


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini