Tunteet tässä ajassa!

Keskiviikko 12.1.2022 klo 16:55 - Ulla

96AE08A4-09DB-4E08-86ED-1BC924781B23.jpeg
Kuva: " Älä anna auringon laskea vihasi ylle"

Pohdin ja kirjoitin aiemmin siitä, kuinka meitä yhdistää tässä ajassa tietyt tunteet. Emme ole niin kaukana toisistamme, kuin olemme ehkä ajatelleetkaan. Pieni kertaus asiasta tässä alla. Muistathan taas, että nämä ovat niitä ajatuksia, joita kirjoittajalla syntyy elämää tarkkaillessa. Mikään totuus tämä teksti ei ole, vaan pohdinta. Joka tapauksessa, tämä ilmiö ja  tapahtuma (puolesta/vastaan asettelu terveydenhoidossa) on ihmistä erittäin kuormittava, vie voimavaroja ja rauhan tilaa. Lue ja pohdi, mitä tämä juuri sinussa herättää.

Ensimmäinen esiin nouseva tunne on pelko

”Me ihmiset ”kipuilemme” nyt maailmanlaajuisesti, eri ratkaisumallien ja päätösten parissa. Katseet onkin tässä kohtaa hyvä suunnata yksilöön ja yksilön toimintaan. Toimintaamme  määrittää meidän jokaisen omat selviytymiskeinot. 

Olen kuunnellut ihmisiä tässä hetkessä. Ihmiset ovat asettuneet puolesta/vastaan asetelmiin. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä nostanut esiin sitä näkökulmaa, joka tässä sairastumisen uhkatilassa,  johtaa meidän molempien suuntien käytännön toimintaa, tunteita ja ajatuksia. Mielestäni tässä ohjaudutaan vahvasti tunne edellä. Pelko ohjaa toimintaa. Pelko on se tunne, joka pitää meidät hengissä. Se ohjaa meitä toimimaan itseen kohdistuvassa uhkatilanteessa. Pelon aktivoituessa turvallisuuden tunne ja kokemus väistyy tai ainakin muuttuu. 

Meillä jokaisella ihmisellä  on omanlaiset toimintajärjestelmät ja toimintataipumukset, jotka määrittävät tätä olemisen tilaa arjessa, ihan automaattisesti. Pelko tässä kohtaa on mielestäni molempia puolia, (puolesta/vastaan) yhdistävä tekijä. Molemmilla tahoilla on pelko sairastumisesta. Pelko, jopa kuolemaan johtavista omista ratkaisuista tai  kuolemaa ehkäisevistä ratkaisusta. Aivan, molemmat tahot pelkäävät, itsen sairastuvan, sillä yksilötasolla. Yhteinen ja yhdistävä asia on sairastumisen pelko, suunta josta sitä lähestytään on vain erilainen. Tässä kohdassa tarvitaan siis ymmärrystä näkökulmiin. Näkökulmia voi tarkastella kummasta suunnasta tahansa ja kyseessä on sama lopputulos, sairastumisen pelko.  Olemmeko sittenkään niin erilaisia ja niin kaukana toisistamme näissä yksilöllisissä valinnoissamme? ”

Toinen esiin nouseva tunne on viha 

Asioiden vanhetessa ja kehittyessä pelon tunteille tulee muutos. Taistelun käynnistyessä pelon tunne saadaan jollain tasolla hallintaan. Mielestäni sen seurauksena tässä vallitsevassa globaalissa tilanteessa on viha. Molempia osapuolia ohjaa vihan tunne. Viha voi olla se itseä  positiivisesti puolustava, jota kutsun myönteiseksi vihan ilmaisuksi. Sitten on viha, jonka kohde saa suuret mittasuhteet.

Mitä viha tässä kohtaa mielestäni on? Vihan kohde on niin mittava ja hallitsematon, että sitä kohtaan voi ilmaista jopa raivokasta  vihaa. On lupa olla vihainen. On kysymys sitten puolesta tai vastaan ajattelusta. Oletko huomannut lähi-, tuttava-, työ- tai ystäväpiirissä tätä vihan  ilmapiiriä? Tahoilta, jotka yllättävät sinut. Ehkäpä juuri niiltä ihmisiltä, jotka ovat aiemmin olleet kovin leppoisia, myönteisiä, jopa henkisesti kasvun suunnassa. Toimintamalliltaan joustavia ja miellyttävyyden suuntaan toimivia.  Havahduin itse tähän kuunnellessani, niin työssä, kuin vapaalla ihmisten tarinoita omasta suhtautumisestaan. Hämmennyin kovasti, kunnes pohdin sitä tästä tunnenäkökulmasta tarkemmin. Vihapuhehan syntyy yksilön tarpeesta purkaa vihaa. Ehkäpä palaamme tasapainon tilaan ajan saatossa. Oppineena jotain itsestä.ja ympäristöstä. Tunteista.

Terveisin, ihan rakkaudella❤️
Ulla

Ulla42E-4A15-AFAA-9C25C1FB1AB6.jpeg




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tunteet, kuormitus, pelko, viha, toiminta

Palautuminen on valinta!

Maanantai 10.1.2022 klo 8:32 - Ulla

494B4280-A2F8-45D7-9B37-F24ADC152289.jpeg

.

PALAUTUMISEN PERUSASIAT

Näin vuoden alussa ajattelin koostaa pienen kertauksen. Palautuminen on valinta, johon suuntaan kuljetaan tietoisesti. Tuetko tätä ikiaikasta suuntaa, jossa voit hyvin?

Hermoston toiminnasta on hyvä tietää kuormituksen, mutta myös palautumisen alueen ääripää. Tunnistatko sen vaikutuksen  itsessäsi?

Ole ja lepää, tee ja nauti!

Toimintamme perustuu tekemiseen ja lepoon. Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että parasympaattinen eli lepotila on meille aikojen alusta ollut vallitseva. Voisi hieman kärjistetysti sanoa, että olemme luotuja olemaan. Luin juuri artikkelin ihmisten, aikojen alusta lähtien, keksimistä laitteista. Niiden aikainen tarkoitus on ollut koneellistaa toimintaa ja antaa ihmiselle mahdollisuus olla enemmän levossa. Lopputoteamus oli, ihminen kun on luonteeltaan laiska ja haluaa olla. Tästäkin voi olla sitten eri mieltä.

Painopiste tieteellisessä  tutkimuksessa on keskittynyt vuosikymmeniä sympaattisen eli tekemiseen liittyvään  toimintaan. Vasta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onkin levon tarpeemme eli parasympaattinen hermosto noussut esille kaikessa tärkeydessään. Esimerkiksi rauhoittumisjärjestelmän tuominen tutkimuksen näkökulmaksi. (Uvnäs-Moberg, 2007.)

Muistan 90- luvun alussa, kun tätä aluetta pidettiin melko vähäpätöisenä. Hoidollisesti vein parasympaattisen hermoston rauhoittamisen työtapaa eteenpäin poliklinikan fysioterapiatyössä vuonna-96. Minulle ohjattiin lääkärin toimesta asiakkaat, joita ei perinteisen fysioterapian lähestymistapa auttanut. Niinpä parasympaattisen hermoston toimintaa rauhoittavat/aktivoivat  menetelmät ja niiden tulokset olivat nähtävissä jo silloin. ( jännitys, kipukierre, päänsärky, migreeni, väsymys, uupumus, masennus, burnout, vatsaoireet, levottomuus, masennus ryhmät) Ei siis ihme, että olen näin kauan puhunut palautumis asian puolesta.

Toimintamme ääripäät on hyvä tiedostaa

Näiden parasympaattisen ja sympaattisen toiminnan ääripääthän ovat niitä vakavasti haitallisia, eli silloin seurauksena ovat vagotonia tai sympatikotonia. 

Vagotoniahan on tila, jossa syke on vaarallisen  alhainen ja voi johtaa tajuttomuustilaan ja jopa kuolemaan. Tässä hieman oireluetteloa: hikoilu, kylmänkostea iho, rytmihäiriöt, pyörtyminen, lisääntynyt syljeneritys, hengityshäiriöt, flegmaattisuus ja hitaus. Sympatikotonia on sitten päinvastainen ilmiö, tämä on sitä tuttua oirekuvien aluetta lähes kaikille. Tunnistat ne kuormittuessa. Siinäkin sydän kuormittuu, nyt  liiallisesta sykkeestä ja ääripäässä on sydänkohtaus. Nyt kun ääripäät on selviä, niin ihmiselle parasta olisi tasapainon tila näiden toimintojen välimaastossa. Nämä tilat vaihtelevat luonnollisesti ja sitä kutsutaan sympatovagaaliseksi toiminnaksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna kaiken ollessa vallan mainiosti elimistö toimii, elpyy, toimii, elpyy, toimii, elpyy!

Nostan seuraavaksi esille kaksi tärkeää asiaa, hengityksen ja mielihyvän. Nämä asiat ovat niitä, joita kohti kuljemme tässä elpyy- toimii tilassa aivan automaattisesti. Välillä kyllä saattaa tuntua, että toisen mielihyvään pyrkiminen näyttäytyy mielipahana. 



Hengitys tasapainottajana

Hengityksellä pyritään, aivan luonnollisesti, autonomisen hermoston toiminnan tasapainoon. Hengitys rauhoittaa sen vuoksi, koska vagus eli kiertäjä-, eli lepo-, eli vaeltajahermoksi kutsuttu parasypaattinen hermo kulkee myös vatsan alueella. Luonnollinen palleahengitys hieroo pumppaavalla ja aaltoimaisella liikkeellä vagushermoa ja saa siten aikaan rauhoittumisen  ja tasapainon ilmiön koko kehoon. Tämä on nyt hyvin yksinkertainen  versio hengityksen merkityksestä hermostoon. Hengityksen pumpaavalla liikkeellä on suuri merkitys myös suoliston ja sisäelinten toimintaan.

Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  pallea jännityksen eikä siten kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.” ( W.Reich 1935-40.) Huomaa, kuinka varhainen näkemys hengitykseen onkaan. Tämä länsimainen näkemys perustuu autonomisen hermoston toiminnan ymmärtämiseen, anatomisiin rakenteisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Tärkeä asia, joka on hyvä tiedostaa, että hengityksessäkin on tarjolla  eri menetelmiä, varmasti kaikki vallan hyviä. Tässä kohdassa on tärkeintä tiedostaa se, mikä ”menetelmä” milloinkin on parasta olla käytössä ja missä vaiheessa. Lukkiutuneen, jännityyneen ja mahdollisesti vahvan suojareaktion alaisuudessa olevaa kehoa ei vain pusketa hengittämään.  Kaiken perustahan oli tuo aiempi, luonnollisen hengityksen palauttaminen ja sen jälkeen moni menetelmä on mahdollisempi toteuttaa. (Menetelmiä esim. Buteyko , WimHof, Rebirthing, Transformational).

Emootoiden tasapaino

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, jonka seurauksena on ahdistus. (muut tuntemukset) Miellyttävän tuntemuksen suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä. (W.Reich 1935-40.)

Parasympaattien toiminta siis kulkee kohti mielihyvää. Se liittää ihmisiä turvallisuuden kokemuksen kautta toisiinsa ja vuorovaikutukseen. Solumme reagoivat kasvusuuntaan, ravintoon ja turvaan, ja soluja ne hermosolutkin ovat. Tämä tapahtuu hienosti, kun kaikki on hyvin eli ihminen  on tasapainoisessa turvallisuuden  tilassa. Mielihyvän tilassa.

Nykytiedon ja myös vanhan anatomisen tiedon mukaan,  parasympaattiset hermot kuitenkin haarautuvat eri osiin ja myös parasympaattisessa hermostossa on kaksi haaraa. Lisäksi eri hermoihin liittyviä parasympaattisia säikeitä. Myös parasympaattinen reaktio voi reagoida mielipahaan. Parasympaattinenkin toiminta johtaa silloin sisäiseen vetäytymiseen, sulkeutumiseen ja supistumiseen. Mielipahan tilassa.

Tässäkin kohtaa on hyvä tiedostaa, mikä ”menetelmä” milloinkin on käytössä. Onneksemme keho on viisas ja ratkoo näitä tilanteita aivan luonnollisesti. Kulkiessamme kohti mainittuja ääripäitä hermoston toiminnassa, tärkeäksi muodostuu tieto ja ymmärrys ihmisen toiminnasta. Varsinkin, jos olet ohjaavassa roolissa toisen ihmisen kanssa toimiessa.

Hengitys tasapainossa  ja mielihyvä vallitsevana kokemuksena ovat palautumista!



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, hermosto, hengitys, lepo , sympatikotonia, voagotonia, sympatovagaalinen,