Palautuminen on valinta!

Maanantai 10.1.2022 klo 8:32 - Ulla

494B4280-A2F8-45D7-9B37-F24ADC152289.jpeg

.

PALAUTUMISEN PERUSASIAT

Näin vuoden alussa ajattelin koostaa pienen kertauksen. Palautuminen on valinta, johon suuntaan kuljetaan tietoisesti. Tuetko tätä ikiaikasta suuntaa, jossa voit hyvin?

Hermoston toiminnasta on hyvä tietää kuormituksen, mutta myös palautumisen alueen ääripää. Tunnistatko sen vaikutuksen  itsessäsi?

Ole ja lepää, tee ja nauti!

Toimintamme perustuu tekemiseen ja lepoon. Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että parasympaattinen eli lepotila on meille aikojen alusta ollut vallitseva. Voisi hieman kärjistetysti sanoa, että olemme luotuja olemaan. Luin juuri artikkelin ihmisten, aikojen alusta lähtien, keksimistä laitteista. Niiden aikainen tarkoitus on ollut koneellistaa toimintaa ja antaa ihmiselle mahdollisuus olla enemmän levossa. Lopputoteamus oli, ihminen kun on luonteeltaan laiska ja haluaa olla. Tästäkin voi olla sitten eri mieltä.

Painopiste tieteellisessä  tutkimuksessa on keskittynyt vuosikymmeniä sympaattisen eli tekemiseen liittyvään  toimintaan. Vasta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onkin levon tarpeemme eli parasympaattinen hermosto noussut esille kaikessa tärkeydessään. Esimerkiksi rauhoittumisjärjestelmän tuominen tutkimuksen näkökulmaksi. (Uvnäs-Moberg, 2007.)

Muistan 90- luvun alussa, kun tätä aluetta pidettiin melko vähäpätöisenä. Hoidollisesti vein parasympaattisen hermoston rauhoittamisen työtapaa eteenpäin poliklinikan fysioterapiatyössä vuonna-96. Minulle ohjattiin lääkärin toimesta asiakkaat, joita ei perinteisen fysioterapian lähestymistapa auttanut. Niinpä parasympaattisen hermoston toimintaa rauhoittavat/aktivoivat  menetelmät ja niiden tulokset olivat nähtävissä jo silloin. ( jännitys, kipukierre, päänsärky, migreeni, väsymys, uupumus, masennus, burnout, vatsaoireet, levottomuus, masennus ryhmät) Ei siis ihme, että olen näin kauan puhunut palautumis asian puolesta.

Toimintamme ääripäät on hyvä tiedostaa

Näiden parasympaattisen ja sympaattisen toiminnan ääripääthän ovat niitä vakavasti haitallisia, eli silloin seurauksena ovat vagotonia tai sympatikotonia. 

Vagotoniahan on tila, jossa syke on vaarallisen  alhainen ja voi johtaa tajuttomuustilaan ja jopa kuolemaan. Tässä hieman oireluetteloa: hikoilu, kylmänkostea iho, rytmihäiriöt, pyörtyminen, lisääntynyt syljeneritys, hengityshäiriöt, flegmaattisuus ja hitaus. Sympatikotonia on sitten päinvastainen ilmiö, tämä on sitä tuttua oirekuvien aluetta lähes kaikille. Tunnistat ne kuormittuessa. Siinäkin sydän kuormittuu, nyt  liiallisesta sykkeestä ja ääripäässä on sydänkohtaus. Nyt kun ääripäät on selviä, niin ihmiselle parasta olisi tasapainon tila näiden toimintojen välimaastossa. Nämä tilat vaihtelevat luonnollisesti ja sitä kutsutaan sympatovagaaliseksi toiminnaksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna kaiken ollessa vallan mainiosti elimistö toimii, elpyy, toimii, elpyy, toimii, elpyy!

Nostan seuraavaksi esille kaksi tärkeää asiaa, hengityksen ja mielihyvän. Nämä asiat ovat niitä, joita kohti kuljemme tässä elpyy- toimii tilassa aivan automaattisesti. Välillä kyllä saattaa tuntua, että toisen mielihyvään pyrkiminen näyttäytyy mielipahana. 



Hengitys tasapainottajana

Hengityksellä pyritään, aivan luonnollisesti, autonomisen hermoston toiminnan tasapainoon. Hengitys rauhoittaa sen vuoksi, koska vagus eli kiertäjä-, eli lepo-, eli vaeltajahermoksi kutsuttu parasypaattinen hermo kulkee myös vatsan alueella. Luonnollinen palleahengitys hieroo pumppaavalla ja aaltoimaisella liikkeellä vagushermoa ja saa siten aikaan rauhoittumisen  ja tasapainon ilmiön koko kehoon. Tämä on nyt hyvin yksinkertainen  versio hengityksen merkityksestä hermostoon. Hengityksen pumpaavalla liikkeellä on suuri merkitys myös suoliston ja sisäelinten toimintaan.

Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  pallea jännityksen eikä siten kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.” ( W.Reich 1935-40.) Huomaa, kuinka varhainen näkemys hengitykseen onkaan. Tämä länsimainen näkemys perustuu autonomisen hermoston toiminnan ymmärtämiseen, anatomisiin rakenteisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Tärkeä asia, joka on hyvä tiedostaa, että hengityksessäkin on tarjolla  eri menetelmiä, varmasti kaikki vallan hyviä. Tässä kohdassa on tärkeintä tiedostaa se, mikä ”menetelmä” milloinkin on parasta olla käytössä ja missä vaiheessa. Lukkiutuneen, jännityyneen ja mahdollisesti vahvan suojareaktion alaisuudessa olevaa kehoa ei vain pusketa hengittämään.  Kaiken perustahan oli tuo aiempi, luonnollisen hengityksen palauttaminen ja sen jälkeen moni menetelmä on mahdollisempi toteuttaa. (Menetelmiä esim. Buteyko , WimHof, Rebirthing, Transformational).

Emootoiden tasapaino

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, jonka seurauksena on ahdistus. (muut tuntemukset) Miellyttävän tuntemuksen suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä. (W.Reich 1935-40.)

Parasympaattien toiminta siis kulkee kohti mielihyvää. Se liittää ihmisiä turvallisuuden kokemuksen kautta toisiinsa ja vuorovaikutukseen. Solumme reagoivat kasvusuuntaan, ravintoon ja turvaan, ja soluja ne hermosolutkin ovat. Tämä tapahtuu hienosti, kun kaikki on hyvin eli ihminen  on tasapainoisessa turvallisuuden  tilassa. Mielihyvän tilassa.

Nykytiedon ja myös vanhan anatomisen tiedon mukaan,  parasympaattiset hermot kuitenkin haarautuvat eri osiin ja myös parasympaattisessa hermostossa on kaksi haaraa. Lisäksi eri hermoihin liittyviä parasympaattisia säikeitä. Myös parasympaattinen reaktio voi reagoida mielipahaan. Parasympaattinenkin toiminta johtaa silloin sisäiseen vetäytymiseen, sulkeutumiseen ja supistumiseen. Mielipahan tilassa.

Tässäkin kohtaa on hyvä tiedostaa, mikä ”menetelmä” milloinkin on käytössä. Onneksemme keho on viisas ja ratkoo näitä tilanteita aivan luonnollisesti. Kulkiessamme kohti mainittuja ääripäitä hermoston toiminnassa, tärkeäksi muodostuu tieto ja ymmärrys ihmisen toiminnasta. Varsinkin, jos olet ohjaavassa roolissa toisen ihmisen kanssa toimiessa.

Hengitys tasapainossa  ja mielihyvä vallitsevana kokemuksena ovat palautumista!



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, hermosto, hengitys, lepo , sympatikotonia, voagotonia, sympatovagaalinen,

Palautuminen

Maanantai 13.12.2021 klo 10:08 - Ulla Ollikkala

3934FABE-4964-4317-9CBF-BDCD95F250CF.jpeg

Kuva: Ulla 

Tämän ensimmäisen palautumisen blogini kirjoitin 20.6.2017 palautumisesta. Onko kaikki ennallaan, vai mikä on muuttunut? 

Palautuminen

Oletko palautumisen tarpeessa? Mikä on palautumisen tarpeen käsite?

Palautumisen tarve on emotionaalinen tila, jolle ominaista on ärtymyksen ja ylikuormittumisen tuntemukset. Se on tuntemusta siitä, että haluaa vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Se on tunnetta energian puutteesta. Palautumisen tunteen tarvetta pidetään pitkäaikaisen väsymyksen ja stressin ennakoijana. Lisäksi se on merkki liian vähäisestä fysiologisesta ja psykologisesta palautumisesta.

Meiltä kouluttajilta kysytään usein, mitä vinkkejä annat palautumiseen?

Emme voi vinkittää palautumista viidestä kymmeneen kohtaan, koska kysymyksessä on aina yksilöllinen kokeminen. Se, onko ihminen yli-tai alikuormittunut, vaikuttaa siihen mitä palautumisen suhteen on tehtävä. Se, mikä on yksilön kokonaiskuormitus vaikuttaa päivittäisen palautumisen tarpeeseen. Lisäksi se, mikä on ihmisen suhde ympäristöön, luonnon palauttavaan käyttöön, on merkittävää. Siksipä ihmisen, sen yksilön on itse opittava kuuntelemaan omia tarpeitaan.

Vuosikausia meitä on opetettu liikkumaan ohjatusti, ammattilaisten avustuksella ja opastuksella. Hyvä niinSitä samaa siis kannattaa tehdä myös palautumisen suhteen, silloin kun omat keinot ja taidot eivät aivan riitä ja tarvitset apua palautumiseen. Tämä ollaan onneksi hiljalleen huomaamassa.

Palautumisesi ON - tilassa😀

1. Nukut hyvin ja nautinnollisesti.

Yöaikaan kehosi ja aivosi latautuvat, elimistösi rentoutuu. Yöunesi on levollista ja rauhallista. Saatat herätä, mutta nukahdat uudelleen rauhalliseen uneen. Mitä vanhempi olet sitä useammin saatat olla hereillä ja tarkastaa ympäristön turvallisuuden, se on aivan luonnollista.

Kortisolin eritys alkaa aamulla ja sen on tarkoitus herättää sinut seuraavaan päivään.

Olet virkeä, kun olet herännyt. Aamuvirkut varsinkin ja illantorkutkin hieman myöhemmin.

2. Painosi pysyy tasapainossa, koska et syö väsymykseen, vaan paremminkin nälän tunteeseen. On helpompi tehdä ruokahuoltoa ja hyviä valintoja ruoan suhteen aktiivisena ja virkeänä.

3. Immuunipuolustuksesi on vankalla pohjalla, et sairastu virustauteihin, koska kehosi jaksaa puolustautua tauteja vastaan.

4. Olo on kivuttomampi, koska palautumisen/ yön levon aikaan kehosi rentoutuu ja lihaksiston jännitykset purkautuvat. Syynä on parasympaattisen hermoston, sen palauttavan hermoston, aktiivinen toiminta.

5. Vatsan toiminta on normaalia. Sama parasympaattinen hermosto aktivoi ruuoansulatusjärjestelmäsi.

6. Olet aivan rauhassa.

Terkuin Ulla 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, kokonaiskuormitus, ylivireys, alivireys, uni, luonto, rentoutuminen, mieli, aktiivinen palautuminen, ravinto

Jännitysrakennelmat, onko sinulla niitä?

Maanantai 9.8.2021 - Ulla Ollikkala



D0242648-8AA6-4512-BD56-C1EEB19F62E8.jpeg

KUVA: pixapay

Käsittelen tässä tekstissä sitä tapahtumaa, joka on palautumisen vaikeus jännitystilasta, jonka rakennelmat ovat syvemmällä,  kuin liikuntaharjoittelun tai muun fyysisen rasituksen  aikaansaama jännitystila. Pohditaan miellyttämisen, jähmettymisen ja  lamaantumisen kehollista ilmentymää sitten toisella kertaa.

Mitä jännittyessä tapahtuu?



Jännittyessä  tapahtuu hermostossa vireystilan kohoaminen eli   sympaattisen hermoston aktivoituminen. Tämän seurauksena tapahtuu  lihasten jännittäminen, hengityksen kiihtyminen, sydämen sykkeen nopeutuminen, tarkkaavaisuuden ja huomion kiinnittyminen hyvin  kapealle alueelle, pupillien supistuminen, kuulon herkistyminen, kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen aistien valpastuminen. Mielesi ei ratko tässä kohdassa muuta, kuin miten selviytyminen tilanteessa onnistuu. Hyvin kehollista toimintaa siis suurelta osalta. Tämä tapahtuma  on myös puolustautumisjärjestelmän käynnistymisen prosessi, aina ihmisen suojaksi.

Tämä järjestelmä on käytössä aina lapsuudesta saakka. Muistatko hetken, jolloin se tapahtui sinulla ensimmäisen kerran? Puolustuksesi käynnistyi, ehkä kerta toisensa jälkeen. Toisella jännitys saattoi purkautua hetkessä, keho palautui. Sitten olet sinä, jolla tämä palauttava järjestelmä ei pääse tapahtumaan, eli et onnistu palautumaan. Syntyy kehollinen jännitysrakennelma. Esteet palautumiselle saattaavat olla lapsen ympäristön turvattomuudessa, turvattomuuden hetkissä, sosiaalisten suhteiden turvattomuudesta, genetiikassa, ehkä myös temperamentissa. Nykytiedon mukaan jopa epigenetiikassa. Olet  ehkä siinä n. 5- 7 % joukossa, joka sitten myös kipuilee geenivirheen vuoksi,  jännityksen aihuttamista kipuoireista enemmän, kuin se toinen. 


Kuva: Mitä tapahtuu jännittäessä?

Silloin kun tarkastellaan syvempiä rakennelmia, tarkastelemme näitä varhaisessa kehityksen vaiheessa toteutuneita kehon reaktioita. Keho reakoi supistumalla, lyhentymällä ja tiukkuudella. Kasvot, leuka, kaula, hartiat, vatsa, selkä, lantio ja jalat, koko ihminen on supistunut. Voit kokeilla omalla kohdallasi, mikä kohta on sinulla se joka kiristää, saatat olla juuri tämän jännitysrakennelman äärellä. 

Kyvyttömyys viedä kehossa luonnollista jänntyksestä palautumisvaihetta päätökseen, saa aikaan tapahtuman ja  asian eristäminen itsestään, kehon ja mielen muistoista. Palautumisen toteutuessa kokemus viedään yhdistämisvaiheeseen, joka on huomattavasti palautumisvaihetta pidempi.

Palauttavan liikkeen merkitys

Tämän vuoksi liikkeen merkitys on suuri. Vielä sellaisen liikkeen merkitys, jonka ideana on vaikuttaa koko kehon jännitysrakennelmiin. Nyt saatat huomata, ettei hengitysharjoitukset, salitreeni tai liikunta olekkaan se laji, jolla tähän paneudutaan. 

Kehoterapiassa (Reich, W. ym.) puhutaan sellaisista liikkeistä, jotka ovat ilme- ja ilmaisuliikkeitä. Liikkeitä, joilla ilmennetään kehon tilaa, kuvaillaan tunnetta, ja luodaan tarinaa itsestä. Tämä tapa vapauttaa kehoa, tukee sen uudelleen järjestäytymistä. Tämä on hyvä alku oman kehon vapautumiselle ja hengityksen vapautumiselle. Ohjatusti nämä löytyvät suunnittelemistani Palautumisohjemista ((2003-2020).

Pelkästään liike ei aina riitä. Toisiaan tarvitaan kehon ja mielen, sekä ohjauksen tarve sen oivaltamiseen, mitä tapahtumia on sisimpäänsä eristänyt eli sulkenut muistoistaan. Voin lohduttaa, näitä on aivan jokaisella.

Johtavatko nämä lapsuuden tapahtumat aikuisuudessa kehon jännityksiin?

Kyllä vain, sellaiseen, joka ei helpolla purkaudu. Kehoon, eli jollekin segmenntialueelle, jäänyt jännitys on altis äkillisestikin reagoimaan arjessa jokaiseen turvattomaan hetkeen, vuorovaikutukseen ja tapahtumaan. Jännitys on herännyt kehossasi. Elämmme ihmisten täyttämässä ympäristössä, joka tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia kohtaamisiin, jotka eivät ole palauttavia. Niitä voi olla lähisuhteissa, työpaikoilla, ystävyyssuhteissa ja mitä mieleesi tuleekaan. Tunnustele sitä, mikä hetki on sinun hyvä hetkesi, sellainen jossa olet rento ja vapaa. Se on ihmisen luonnollinen tila olla ja elää. Tätä kutsutaan rauhoittumisjärjestelmän aktivoitumiseksi rekä rentoutumisreaktioksi. 😀




Terveisin Ulla

8DE6C8DE-1AAD-474A-BC17-3D80310EE65C.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautumisjärjesjeselmä, rentoutumisreaktio, segmentti, kehoterapia, jännitys, keho, mieli, lapsi, kiintymyssyhde , turvallisuus

Ahdistus, paniikki ja sanat kehollisessa järjestelmässä

Maanantai 6.1.2020 klo 17:57 - Ulla Ollikkala

B53EEF8C-10FD-4CAC-B6C4-51BA899C2A65.jpeg

Asiakkaiden kanssa tulee usein esille kokemukset ahdistuksesta, paniikista, hengityksen vaikeudesta, epämiellyttävistä tunteista ja kyvyttömyydestä sanoittaa kokemustaan. Ihmiset ovat hädissään näiden tuntemusten kanssa. Avaan heille aina tietoa ahdistuksen fysiologiasta. Ahdistuksen kehollisen perustan ymmärtämisen jälkeen teemme kehollista ahdistuksen purkua. Hengityksen vapaa virtaus on oleellinen osa kehon ja mielen vapautta. Lisäksi sanojen purkava merkitys kehollisessa järjestelmässä on saatava ihmisen tietoisuuteen. Näihin käytän apuna ”minä tarvitsen” - korttimallejani. Koska nämä asiat ovat niin tärkeitä nostan ne uudelleen esiin myös täällä blogissa. 


Olen tehnyt kehoterapiaa eli kehon kautta työskentelyä vuodesta -94 lähtien. Kehoterapiahan on työskentelyä kehon toimintaa tutkien, havainnoiden ja ymmärtäen. Kehoterapiaan liittyy myös ymmärrys hermoston toiminnasta, hengityksestä ja nykytiedon mukaan ymmärrys sellaisesta kuin kehon järjestäytymisestä.  Tähän liittyy myös ne segmentit, joista puhumme Palautumisohjaajakoulutuksessa. Siksi tämä kuvakin on kirjoituksen alussa. 



AHDISTUKSEN SELVENTÄMINEN FYSIOLOGISESTI



”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisverisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” ( W.Reich)


Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä ja turvallinen kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme silloin  poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio. Kosketuksen lisäksi tai sijasta voidaan tarvita liikettä. Liikettä joka lempeästi purkaa ja tuo kehon sisäisen paineen sisältä ulospäin. Siten sen on mahdollista purkautua turvallisesti.



HENGITYKSEN KEINOTEKOISET HARJOITUKSET


”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen. Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”(W.Reich 1935-40.)


Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen tilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia. Hengityksen ja kehon yhteys on löydettävä laajemmin kuin esimerkiksi uloshengitystä pidentämällä. On tunnistettava koko kehon liike yhteydessä hengitykseen ja oivallettava mitkä kehon segmentit ovat lukkiutuneet. Niille on kehon järjestäytymisessä syynsä, joita ei ole tarkoituskaan hetkessä purkaa. 



EMOOTIOIDEN SYKE


”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”( W. Reich)


Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä purkava liike.


SANOJEN MERKITYS KEHOLLISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ


”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.

Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”(W. Reich)


Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin kehoterapian lisäksi psykofyysisen psykoterapian koulutuksessa. Syvään keholliseen tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja siten tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

 










Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hermosto, tunne, hengitys, palautuminen, ahdistus, paniikki, keho, kehoterapia

Mittarien ja teknologian maailma

Tiistai 5.2.2019

F10A828A-8C53-497B-A8C0-EB8EE8B48DBD.jpeg

Vietin lauantaina aikaa hyvinvointipäivällä Tampereen Ratinassa. Pidän tällaisista elävän vuorovaikutuksen tapahtumista, kuljeskelen yksikseni ja rytmitän olemiseni kiinnostukseni mukaan. Tapasin Pirten fysioterapeutteja, jossa vaihdoimme työajatuksia ja verkostoiduimme keskenämme. Ihmettelimme siinä myös omaa alaamme, ja sen näkymättömyyttä. Keskustelin  luujauhojen myyjän kanssa, kävin kasvojen hoidossa, sekä kuuntelin luentoja.

Yhdelle luennolle jopa istahdin. Jaakko Halmetoja puhui teknologiasta viimeisen kymmen vuoden ajalta, kuinka huimaa kehitys onkaan ollut ja tulee olemaan. Oli teknologiaa, joka liitettiin masennuslääkeisiin ja diabeteslääkitykseen. Oli genetiikkaan liittyvää tietoutta, jota tulevaisuudessa voimme terveyden tukemiseksi hyödyntää. Teknologiaa voi hyödyntää myös ravintotietoisuudessa, siitä mitä kehomme tarvitsee ja mitä ei.

Käyttäytymisen mittarit


Luento tuli ja meni, ja kävin etsimässä Jaakon lavan takaa. Koska itseä kiinnostaa mittareista uniasiat, kyselin tietysti mitä unelle kuuluu. Havaitsin hänellä olevan tietyn toiminnan unen seurantalaitteen. Niin siihen uneen, mittarit mittaavat kehon lämpötilaa, sydämen sykettä, hermoston rauhoittumista. Tutkimukset osoittavat, että nämä toiminnat liitettynä aivosähkökäyrään ovat sen pitkän aikavälin seurannalla ja mittauksella yhteneväisiä unen kanssa. Virhemarginaali on tietysti kaikessa olemassa. Tämä vaatii sitä laitteen käyttöä ja pitkän ajan seurantaa, sitoutumista ja sitten tietysti niitä muutoksia.

Ongelmaksi koituu sitten ne henkilöt, jotka ovat persoonaltaan tietynlaisia. Silloin, kun kysymyksessä on suorittaja tyyppinen perfektionisti, joka on kiltisti oppinut tekemään käsketyn, takertumisen vaara ja riippuvuus mittauksiin on ongelma. Teknologian tuoma riski kasvaa. Tässä suhteessa tulee olla tarkkana, ettei stressaa itseään täydellisellä suorituksella, ja siten ala asettumaan mittarin sisään. Tätä sivusi artikkeli, jonka linkkaan tähän:

 https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005986221.html

Toista näkymää edustaa sitten tämä näkökulma: 

https://www.marmai.fi/uutiset/business-finland-kaynnistaa-smart-life-finland-ohjelman-terveyden-ja-hyvinvoinnin-toimikentassa-on-kaynnissa-merkittava-muutos-6757171


Unen geneettiseen perimään siirtyi sitten seuraava keskustelu hetken aihe. Olihan luentokin  genetiikaan perustuva. Genetiikkaan sitten taas vaikuttaisi vahvasti tutut eli asuinympäristö, lämpötila ja yhteisö. Näitä tuttuja asioita hermoston rakentumiselle. Lämpötila oli mielenkiintoinen asia. Skandinaviassa olisi keho jäätynyt ilman heräilyä, joten herääminen ja havahtuminen oli erikoisen  tärkeää. Hieman eri asia kuin lämpimässä maissa. Nukummeko siis täällä herkempää unta geenienkin pohjalta?

Mitä sitten osaamme ilman mittareita? Mitä tietoisuuteemme tulee lisäarvoksi uudella teknologialla?




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: teknologia, mittarit, uni, biohakkeri

PALAUTUMISEN SYKE

Keskiviikko 5.12.2018 klo 7:21 - Ulla Ollikkala

Siisn_rentoutuu.png
Ahdistuksen selventäminen fysiologisesti
”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” 
( W.Reich)
Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio.

Hengitysen keinotekoiset harjoitukset

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”
( W.Reich 1935-40.)
Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen viritystilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia.

Emootioiden syke

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”
( W. Reich)
Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä liike.

Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.
Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”
( W. Reich)
Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin vahvasti myös nykyisessä koulutuksessa. Syvään tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten elollisen ja sykkivän ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

Unen palautuminen ja tasapainoinen hengitys 

Tämähän tarkoittaa edellä mainittua rauhallista supistuvaa ja laajentuvaa kehoa, joka nukkuu sitä levollista ja palauttavaa unta. Lisäksi tämä tarkoittaa levollista ja rauhallista virtaavaa hengitystä, joka luontaisesti reagoi eri tilanteisiin, sen enempää miettimättä. Se, aivan oikein ja luonnollisesti purkaa kehon paineen tilaisuuden tullessa. Emootioiden vapaassa virtauksessa keho ei  lukkiudu niitä estämään, vaan tunne ja keho toimivat yhteydessä toisiinsa. Mieli on aktiivinen ja säädeltävissä. Palaudutaan siis omaan luonnolliseen tilaan.
Kaiken lisäksi tämä on hyvin totta ja mahdollista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, hengitys, tunne, reich, uni, autonominen hermosto, vagus

Ääni ja palautuminen

Sunnuntai 4.11.2018 klo 18:12 - Ulla

9C4F656E-E0DA-4545-A2DC-9035A81879FD.jpeg



”Äänen ilmaisussa ei ole mitään kahlittua ja kontrolloitua”. Suora lainaus Pian materiaalista äänikurssilla. Siis millä?

 
Järjestin itselleni ja siinä sivussa kollegoilleni äänikurssipäivän viikonlopuksi. Ihana palauttava päivä oli jo ennalta tiedossa, koska Pia Skibdhal  http://www.viriditas.fi/ oli reippaat kymmenen vuotta sitten ohjaamassa keho- ja rentoutusterapian koulutusryhmääni. Olin kuitenkin paljon unohtanut, joten kertaus tuli tarpeeseen. 


Käytän ääntä harjoituksissa psykofyysisessä fysioterapiassa, hoidossa ja sitten ihan omissa palautumisen koulutusryhmissäni. Ääni on hieno väline itselle eli tällaiselle, joka ei  äänellä osaa laulaen loistaa. Äänen syvyyden ymmärtämiseen itsessään kannattaa paneutua. Sen avulla voi irrottautua esimerkiksi hengityksen suorittamisesta ja hengityksen tarkkailusta. Siitä tämän päivän vitsauksesta. Tässä kirjoituksessa  paneudun äänen merkitykseen hengityksessä ja kehtaamisessa.


Keho on hengityksen ja äänen koti



Keho on äänen koti. Kehomme väreilee eli resonoi äänen sitä soittaessa. Teet sitä silloin kun puhut. Ääntä voi myös käyttää kehon hoitamiseen,  sekä itseensä tutustumiseen. Otetaanpa tuo hengitys tarkemmin esille, siitä kun mainitsin. Suoritamme hyvin helposti hengitystä. Nyt on muodikasta ohjata ja valmentaa hengitystä eri metodein. Siinä on ansaan astumisen mahdollisuus. Ymmärryksen puuttuessa, joko ohjaajalta tai kuulijalta, seurauksena voi olla hengityksen suorittaminen, apuhengityslihasten aktivoituminen ja koko kehon supistuminen. Myös niska- ja hartialihasten, sekä selkälihasten kiputilat saadaan aktiiviseksi näillä keinoin.


Parhaimmillaan hengityksen  avulla  rentoudutaan, rauhoitutaan ja keskitytään, se vain soljuu sisään ja ulos. Ääni auttaa hengitystä suorittavaa ihmistä purkamaan vanhaa mallia ja auttaa kulkemaan kohti hengityksen soljuvuutta. Ne äänteet, joita siihen voi käyttää ovat monenlaisia. Hyvässä ohjauksessa oivallat, kuinka olet toiminut itsesi kanssa. Äänteillä voit auttaa supistuneessa tilassa olevia apuhengityslihaksia ja koko kehoa rentoutumaan. Se on niin Aaahhh!


Ääni ja kehtaaminen


Oletko huomannut, että äänen käyttö  ei olekaan ihan automaattista?Jos annat äänesi kuulua muiden joukossa, siihen liittyy kehtaamis-ilmiö. Vaikka vain sillä äänellä, joka  purkaa hengitystä, sinusta tuleekin yllättäen näkyvä ja kuuluva. Oletko mahdollisesti ollut se takarivin ja hiljaaolemisen oppinut kehosi asukki? 

Vaatii runsaasti uskallusta muuttaa tätä vuosien rakennelmaa. Tässä on usein se syy miksi tämä ääntely ei ole helppoa. Valinta on se vanha malli. Ääni ei nouse kuuluviin, koska sille ei voi antaa lupaa. Lupa tulee vasta kun olet oivaltanut.

Jälleen palaudutaan, siksi mikä pohjimmiltaan ollaan oltu. Hengitys ja ääni on soljunut ilman kontrollia ja kahlintaa. Ihminen on ääniolento, vastasyntyneen parkaisussa on kaikki. Ääni, hengitys, keho ja sellaisenaan olemassa oleminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, ääni, hengitys

Helppo apu

Maanantai 15.10.2018 klo 9:12 - Ulla

1BA59281-7C38-4382-A59B-4B3F85A9E19E.jpeg

 

 



AamuTV tarjosi jälleen kerran pohtimisen  aiheita, tällä kertaa aiheena ruoka ja uni, joihin on helppoa ottaa kantaa ja ajatella hieman toisesta näkökulmasta. Se miten meihin vaikutetaan on mielikuvat, julkisuus ja tiede. Mielikuvat ja julkisuus taitavat mennä tieteen ohi aika reippaasti.

Ruoka

Aiheena ensin ruokailun näkökulma. Tohtoriksi aiheesta väittelevä nuori nainen oli aamutv-haastattelussa. Ruokailun monimutkaistuminen oli teemana ja se, että ruokailusta on kadonnut ilo. Olemme ajautuneet hankkimaan ravintoaineet helpon avun kautta, erilaisista purkeista ja patukoista. Mielikuvat on luotu siten, että saamme tästä kaiken tarvitsemamme helposti ja näitä tuotteita mainostavat tuntemamme henkilöt vakuuttavasti. 

Olen itse yrittänyt toimia tässä ruokailussa jotenkin kotimaalähtöisesti.  Ajattelen, että meidän elimistömme ymmärtää näitä kotimaan marjoja ja ruokia paremmin. Pakasteessa onkin talven varalle marjatuotteita pakastettuna ja puristettuna, poimittuna vielä itse. Lisäksi olen siirtynyt yhä tarkemmin lukemaan kaupassa, mitä ostan. Onko tuote läheltä vai merten takaa.  

 
Olen siirtynyt helposta avusta yhä enemmän ajattelevaan apuun vitamiinien ja hivenaineiden saannissa. Kaiken lisäksi syöminen on kivaa, eri värit lautasella nautinto. Eli ruoka on ILO. Vilkasehan Palautumispiirakkaa, mikä on sana pikkukehällä. https://www.palautumiskoulupro.fi/palautumispiirakka/
 

Eli olen siis palautunut yhä enemmän takaisin lapsuuden ruokailun malliin. Läheltä, maasta, kausiruokaa, aika yksinkertaisesti. Pohdin usein, että äitini oli hyvin luontaisesti viisas, piilotellessan nokkosia leipiin ja lättyihin. Laittaessaan leipään punajuuret ja porkkanat. 

Uni

Toinen mihin aamun ajattelu kohdistui oli uni. Unesta on tullut monelle iso yöllinen peikko ja päivän ajan puheenaihe.
Mielikuvia hyvin olevasta tyynystä ja kauniista makuuhuoneesta luodaan mieliimme. Se olisikin tosi helppo uniratkasu. Toki molemmat asiat ovat hyviä, ne eivät vain muuta sitä perusasiaa eli mikä on unen muodostumisen kokonaisuus. Seuraava uneen liittyvä mainoksen luoma mielikuva oli jokin helppo tuote, tietysti nieltävä, jolla voi korjata unitilanteen. 

Helppoa niksipirkkaa näihin uniasioihin ei ole. Olemme vain oppineet siihen, että asioiden tulisi ratketa hetkessä, emme malta syventyä ja antaa itselle aikaa palautua. Silloin kun mielessä on liian paljon kuormaavia asioita, ne pitäisi selvittää. Silloin mieli antaisi kehon rauhoittua ja uniaika rauhoittuisi.
 
On siirryttävä ajattelevaan apuun, kohdattava ehkä kipeitäkin asioita itsestään.
 
 
 
 



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, uni, ruoka

Palautuminen

Tiistai 20.6.2017 klo 22:06 - Ulla Ollikkala

PALAUTUMINEN

Oletko palautumisen tarpeessa? Mikä on palautumisen tarpeen käsite?

Palautumisen tarve on emotionaalinen tila, jolle omainaista on ärtymyksen ja ylikuormittumisen tuntemukset. Se on tuntemusta siitä, että haluaa vetäytyä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Se on tunnetta energian puutteesta. Palautumisen tunteen tarvetta pidetään pitkäaikaisen väsymyksen ja stressin ennakoijana. Lisäksi se on merkki liian vähäisestä fysiologisesta ja psykologisesta palautumisesta.

Meiltä kouluttajilta kysytään usein, mitä vinkkejä annat palautumiseen?

Emme voi vinkittää palautumista viidestä kymmeneen kohtaan, koska kysymyksessä on aina yksilöllinen kokeminen. Se, onko ihminen yli-tai alikuormittunut, vaikuttaa siihen mitä palautumisen suhteen on tehtävä. Se, mikä on yksilön kokonaiskuormitus vaikuttaa päivittäisen palautumisen tarpeeseen. Lisäksi se, mikä on ihmisen suhde ympäristöön, luonnon palauttavaan käyttöön, on merkittävää. Siksipä ihmisen, sen yksilön on itse opittava kuuntelemaan omia tarpeitaan.

Vuosikausia meitä on opetettu liikkumaan ohjatusti, ammattilaisten avustuksella ja opastuksella. Hyvä niin!
Sitä samaa siis kannattaa tehdä myös palautumisen suhteen, silloin kun omat keinot ja taidot eivät aivan riitä ja tarvitset apua palautumiseen. Tämä ollaan onneksi hiljalleen huomaamassa.

Palautumisesi on-tilassa😀

1. Nukut hyvin ja nautinnollisesti

Yöaikaan kehosi ja aivosi latautuvat, elimistösi rentoutuu. Yöunesi on levollista ja rauhallista. Saatat herätä, mutta nukahdat uudelleen rauhalliseen uneen. Mitä vanhempi olet sitä useammin saatat olla hereillä ja tarkastaa ympäristön turvallisuuden, se on aivan luonnollista.
Kortisolin eritys alkaa aamulla ja sen on tarkoitus herättää sinut seuraavaan päivään.
Olet virkeä, kun olet herännyt. Aamuvirkut varsinkin ja illantorkutkin hieman myöhemmin.

2. Painosi pysyy tasapainossa, koska et syö väsymykseen, vaan paremminkin nälän tunteeseen. On helpompi tehdä ruokahuoltoa ja hyviä valintoja ruoan suhteen aktiivisena ja virkeänä.

3. Immuunipuolustuksesi on vankalla pohjalla, et sairastu virustauteihin, koska kehosi jaksaa puolustautua tauteja vastaan.

4. Olo on kivuttomampi, koska palautumisen/ yön levon aikaan kehosi rentoutuu ja lihaksiston jännitykset purkautuvat. Syynä on parasympaattisen hermoston, sen palauttavan hermoston, aktiivinen toiminta.

5. Vatsan toiminta on normaalia. Sama parasympaattinen hermosto aktivoi ruuoansulatusjärjestelmäsi.

6. Olet aivan rauhassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, uni, luonto, ravinto, aktiivinen palautuminen, mielenvalmennus, rentoutuminen