Vielä vähän!

Keskiviikko 10.11.2021 klo 18:32 - Ulla Ollikkala

2605D0A3-0C42-4E4E-985B-947F552CDB19.jpeg

Olen pitänyt hieman taukoa blogin  kirjoittamisesta. Syynä on ollut työt ja se mistä on ollut helpoin luopua, että oma aika (palautuminen) toteutuu, on ollut tämä aihealue. Aihe tähän kirjoitukseen  ”Vielä vähän"  on löytynyt työstä ja ihmisten tarinoista, omastakin kokemuksesta. Toki on toisiakin, palautumista oivaltavia tarinoita, jotka ovat  niillä tahoilla, jotka ovat jo käyneet tämän vaiheen läpi. (Ehkä ala, jossa etätyö on jo muokkaantunut taukoineen).

Teen vielä vähän


Monella omalla asiakkaalla, ystävällä ja tuttavalla on ollut samansuuntainen tarina kerrottavanaan. Etätyöt ova tulleet jäädäkseen ja niiden mukana työnkuva, joka ei imartele palautumista. Ollaan luisuttu jälleen jonnekkin suorittamisen ja pinnistelyn maailmaan. Päivän lausahdus on: "Teen vielä vähän". 


Moni asiakas kertoo taukojen jääneen, jopa ruokatauolla tehdään töitä ja toivotaan, ettei mute on päällä ja syömisäänet sekoitu työnteon oheen.  Vessareissut tehdään kuulokkeet päässä, toivoen, ettei mute ole jäänyt päälle. Näin palautumisen näkökulmasta kuulostaa siltä, että etätyön tultua palautuminen on vedetty alas vessasta. Sen merkitys on nollatilassa. Muistatko ennen etäkokouksia, mitä teit ennen palaveria ja sen jälkeen? Aivan, nyt alkaa vain seuraava työ täydellä törinällä. Kalenteri ei tunne sanaa tauko, tai palautuminen, on vain seuraava suoritustunti. Teen vielä vähän.


Asiakkaat kertovat, että vielä vähän jatkuu pitkin päivää. Teen tuon vielä, vielä vähän. Päivän päättyessä, teen vielä vähän,. Teen vielä vähän, että ehdin huomenna enemmän. Teen vielä vähän, ettei tule ylitöitä huomenna. Tänään ylityötunteja on jo useampi kasassa. Teen vielä vähän, että pääsen ehkä perjantaina ajoissa pois koneelta ja töistä. 


Uuvahtaminen kolkuttelee ovella, keho särkee, päänsärky ja purenta ovat aktiivisia ja kipuilevia vieraita. Niska ja selkä huutavat puutuneina ja kehossa on  jokapaikan kiertävää kipua. Kun jaksat vielä vähän, on viikon loma. Teen vielä vähän, lepään kesälomalla.

Tässä seuraavaksi on kuunneltavaksi podcast aiheesta "Etähän uuvahda ystäväni", jolla pohdimme PalautumiskouluPROn työn näkökulmasta tätä herkkää aluetta, jonka toivomme ihmisten huomaavan. 

https://www.spreaker.com/user/13126334/ethaen-uuvahda-ystaevaeni

Oma kokemus 


Olen itsekin tehnyt etäpalavereja, kylläkin vain yhden asiakkaan kanssa kerrallaan. Huomaan, että tiivis tuijotus tauotta ruudulla väsyttää, kun normaalit vuorovaikutukseen kuuluvat katseen ja kehon harhailut jäävät pois. Olen intensiivisen ruudun vangitsema. Yritän tulkita liikettä ja kehon viestintää olemattoman kokoisesta näkymästä. Tuskastuttaa. Ajatus siitä että tekisin ”vielä vähän” tuntuu liialliselta.


Olin kouluttamassa, jossa oli etäyhteys. tapanani on olla täysillä läsnä kuulijakunnalle. Kaiuttimen ollessa auki ja kysymyksen tupsahtaessa  tietoisuutteeni, koko ajatus tekemisestä katosi. Kysyin  liveryhmältä mitä olin puhumassa, mieli ei saanut otetta, läsnäolo katosi. Päätin keskittyä pelkästään liveen. En pysty muuhun, olen rajallinen. Ajatus siitä, että antaisin itsestä "vielä vähän" johonkin suuntaan tuntuu iialliselta. Minä en suostu, suostutko sinä?



Mitä ollaan opittu palautumisesta? Mitä ollaan opittu menneiden vuosien työhön keskittyvästä elämästä? Mitä me ollaan opittu kuormituksen pitkäkestoisuudesta?


Vielä vähän vai tämä riittää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, vielä vähän, jaksaa, uupuminen, työ, työstä palautuminen, uuvahtaminen, työaika

Lomalla

Maanantai 19.7.2021 klo 11:41 - Ulla

2B09E880-08BE-4E93-8912-AA2B2235EEDB.jpeg

Kuva: Ilpo-koira istahti hetkeksi laudalle, ihan omaehtoisesti. Oli käynyt juuri vilvoittelemassa. Kuuma aurinko ei sovi koirille, joten sen vuoksi matka ei jatkunut laineille hänen kanssa.


Loma

Tämä aika on ollut toisille mitä parhainta ja toisille mitä vaikeinta aikaa. Siis loma-aika. Niille, joilla kuormitus on ollut jatkuvaa ja taidot päivittäiseen palautumiseen heikot, saattavat kokea, että on löydettävä ensin lomamoodi. Luen siitä usein kertomuksia, että ensimmäinen viikko lomasta meni nukkuen ja etsien aktiivisuutta tehdä mitään. Kuulostaako tutulta? Kysymys voi olla juuri siitä, että olet unohtanut arjessasi tuottaaa itsellesi hermostollisella ja mielen  tasolla rauhaa ja turvallisuutta. Ilman näitä asioitahan ei palautuminen toteudu.

Mainitsin aiemmin, että tämä liittyy palautumisen taitoihin. Ihminen, joka oivaltaa palautumisen osaksi jokaista elämänsä tuntia, voi paremmin läpi vuoden. Lomalle siirtyminen ei siten vaadi enää mitään erityisiä toimintoja. Ihminen vain toteuttaa siirtymisen vähemmän aikataulutettuun aikaan. Pohdimme tätä samaa aihetta yhteisessä palautumisen Podcastissamme, johon linkki tässä: https://www.spreaker.com/episode/45526634


Loman tarkoitus

Tarkoitus lomalla on se, että ihminen toimii lomalla omalla ajalla ja omilla ehdoillaan. Tai näin sen pitäisi olla. Usein vain käy niin, että oma itse jää perheen, lasten tai vanhempien hoitamisen ja huoltamisen  alle. Pohdin siirtolapuutarhalla ystäväni kanssa, juuri eilen, tätä asiaa. Kuinka elämässä on tartuttava aina hetkiin, kun mitään erityistä ei edellä mainituilla alueilla ole meneillään. Siis jälleen jokaiseen tuntiin, itsen palautumisessa. Elämästä tulee silloin arkisuudessaan hyvin merkityksellistä. Tässäkin hetkessä nautin juuri siitä, että olen juonut aamukahvin ja istun kirjoittamassa palautumisen blogia lomasta. Nauttien ilolla elämästä. Meneillään on tälläkin hetkellä henkilökohtaisessa elämässä monia kuormittavia ja raskaista  asioita, mutta hetket olla, ovat edelleen ainutlaatuisia. Niitä ei voi mikään tai kukaan viedä itseltä.


Energinen palautuminen

Energinen oleminen on itselle myös palautumista. Tällä tarkoitan sitä, että koen suunnattomasti mielihyvää siitä, että voin tehdä asioita, vaikka yhteisön hyväksi. Olen mukana siirtolapuutarhani huvitoiminnassa, joka irrottaa mielen loistavasti ajatuksissa askartelusta. Palkintona on mielihyvä. Toinen energinen oleminen on liittynyt liikuntaan eli suppailuun. Olla luonnon sisässä, lipuen ja liukuen siinä parhaiten palauttavassa  ympäristössä. 

Itsellä loma jatkuu edellen aikataulut unohtaen ja sitten tämä tila muuttuu jossain vaiheessa aikatauluihin ja työhön. Edelleen palautumisen ehdoilla. 

Miten sinulla?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Loma, palautuminen, omaaika, lepo, suppailu

Pysähtymisen harjoitus ja Palautumispäivä

Torstai 11.4.2019 klo 8:36 - Ulla

Palautuminen.jpeg

Palautumispäivä (perjantai)

Olen jo vuosia viettänyt palautumispäivää. Useimmiten se on perjantai. Lukiessani artikkelia siitä, kuinka jaksamista saisi tukea, kannatan juuri näitä pidennettyjä viikonloppuja. Tapahtuu se sitten kummasta päästä tahansa. Varsinkin silloin, kun olet sairastellut ja työ tuntuu raskaalta, harkitse! Se, minkä rahassa menettää, olossasi voitat! 
Moni on kysynyt mitä silloin teet? Olen, itseni kanssa. Joskus ystävien kanssa. Suurimmaksi osaksi itsekseni. Teen esimerkiksi kahta seuraavaa harjoitusta, joista kerron seuraavassa kappaleessa. Elämme täällä kukin vain yhden elämän. Mitä varhaisemmassa vaiheessa toteat elämäsi olevan se tärkein juttu, pohdi kuinka aikaasi käytät. Elätkö jokaista minuuttia vai odotatko jotain parempaa tulevan huomenna. 

Pysähtymisen harjoitus sinulle: 

Kokeile joskus tätä. Istahda sinne missä on kaikkein vilkkain ympäristö, kauppakeskus, kahvila, kauppa, löytyyhän näitä. Istu ja hengitä hetki, ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa hengittää. Sinun tapasi on oikein hyvä. Sitten asettaudut katselemaan ympärillä tapahtuvia asioita kuin olisit teatterissa. Tarkastele eri rooleja, joita huomaat. Tarkastele rytmiä, joka näyttäytyy, vältä itseäsi ajautumasta rytmin virtaan, vaan katsele. Ikäänkuin olisit ajassa aivan rauhassa, muiden kiirehtiessä, säntäillessä ja hätäillessä.
Huomaa itsesi erillisenä, olet itsenäsi omassa ajassasi. Huomaat, että aikaa on ympärillä. Sitä on vaikka kuinka paljon. Kello on keksintö, joka mukaan kuljemme, irrottaudu mitatusta ajasta ja ole ajassa. Olet laadukkaasti ajassa - olemalla sen sisällä.

Palautuminen on myös olemista

Palautumista et voi varastoida ennakkoon, se ei kerry kuten rasva ihon alle, vaan vaatii päivittäistä huomioita. Työteveyslaitoksen professori jakaa tämän ajatuksen. Tästä linkistä löytyy lisää aiheesta: https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000006065559.html?cs=email
 
 
Oikeastaan jalostin  tätä olemisen ajatusta mikrolomailulla 2017. Kirjoitin siitä ensimmäisen blogini nimellä Miniloma. Tarvitaan vain hieman luovuutta ja mielikuvitusta, matkata voit silloin mihin tahansa. ,https://www.palautumiskoulupro.fi/blogi/2017/06/23/19807
Tämä on se harjoitus kaksi, jonka lupasin aiemmin. Lue ensimmäisestä blogista ohjeet.
Mukavaa harjoittelua!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, aika, loma

Kun aika on....

Keskiviikko 27.9.2017 klo 9:11 - Ulla Ollikkala

IKelloGKun aika on.....


On aikoja, jolloin elämä vain kulkee omaan rytmiinsä, ruuhkavuosissa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Silloin, toivon mukaan, nauttimassa pienistä ihmeistä perheessä. Ehkä itsensä unohtaen, asettaen sen hetken kun lapset on pieniä, kaiken muun edelle, eli itsensä edelle. On niiden hetkien aika, joista muistot muodostuvat.  
Tähän aiheeseen törmäsin tanssiharrastukseni parissa lavatansseissa. Isäihminen oli virkistäytymässä  rakkaan lajin parissa ja tiemme kohtasivat. Hän kysyikin, miten palaudutaan pienten lasten kanssa. Vastasin, että nauttien lapsista. Hän kertoikin, että voi helposti olla samoilla linjoilla. Se oli mukava tanssi ja keskustelu.
On äärimmäisen tärkeää, että varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhemmat kohtaavat lapsensa turvallisuutta tuottavasti. Silloin ihmisen autonominen hermosto ja varsinkin se parasympaattinen eli lepohermoston vatsan puolen haara saa sitä palautetta mitä elimistö tarvitsee kasvaakseen. Eikä pelkästään kasvaakseen, vaan itsetunnon, itsetuntemuksen ja kehotietoisuuden kehittymiseen tarvittavia elementtejä. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea lisää vaikka tästä linkistä
http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12910

On aikoja, joilloin sitten aikuisuudessa tarve omaan hyvinvointiin nousee suuremmaksi kuin mikään muu asia. Silloin huomataan, että rytmi, jossa elää on ollut kuluttavaa tai tapa jolla elää on kuluttavaa. Kysymys voi olla siitä, että syöminen, liikunta, työ, ihmissuhteet, tai jopa kaikki ovat kuormittamasta kehoa ja mieltä. Tai, sitten juuri tuo varhainen kokemus kehossa alkaa virittäytyä tietoisuuteen. 
Kun aika on........




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autonominen hermosto, palautuminen, aika