Mitä kohtaaminen tarkoittaa?

Torstai 2.12.2021 klo 13:08 - Ulla Ollikkala

C52FB699-AFB9-4B02-8EC8-4848AAF0A8DC.jpeg




.

Työssäni yksilö- ja rymätapaamisissa, toiminnan perustana on kohtaaminen. Työssäni psykofyysisen fysioterapian yksilötyön tekijänä ja kouluttajana, sekä Palautumisohjaajien kouluttajana, tämä on itselle tärkeä arvo. Arvohan on asia, joka johtaa toimintaa ja näyttäytyy käyttäytymisenä. Myös se, että nämä kaksi asiaa ovat ristiriidassa, ilmenee käyttäytymisenä eli tekoina.  Omat arvonsa ylittäessään, ihminen tietää tekevänsä jotain väärällä tavalla. (Toki eivät kaikki, varsinkin kun itsekeskeisyys johtaa toimintaa. Silloin kysymyksessä on jo vakavampi vääristynyt toimintamalli.) 

Mitä kohtaaminen tarkoittaa?

Kohtaaminen on kahden tai useamman ihmisen, kehon ja sanallisen viestin kuulemista, havainnoimista ja ymmärtämistä. Se on myös irtipäästämistä niistä viesteistä, joita ei halua ja tarvitse ottaa vastaan. Viestit kulkeva aistijärjestelmien eli kehon järjestelmien kautta kohti mielen tietoisuuttasi. Kuten ehkä huomaat, kirjoitan näistä asioista kehoterapian viitekehyksen kautta. 

Tietoisuuten välittyvät viestit voivat olla erilaisia tunnetiloja, joiden kokeminen kuuluu aina ihmiselle itselleen. Tunteet on erotettava siten, mitkä on omia tunteita  ja mitkä niistä toisen. Heijastumat toisesta voivat kohtaamisessa triggeröidä omat tunteesi ja silloin kohtaamisen kaaos on käynnissä. Olemmehan me kaikki ihmiset haavoittuneita, jollakin tasolla, toisista ihmisistä. Haavoittuneita lapsuudessa, koulussa, opiskelussa ja vuorovaikutuksessa  eli  ihmissuhteissa yleensä. On hyvä tietää, että sellaista ihmistä ei vielä ole syntynyt, joka ei näin kokisi  elämässään. 

Läsnäolo, kohtaamisen taitoa

Kohtaamisessa, kuulijana ja havainnoijana,  ei itse olla pääosassa, vaan kohtaamisessa ollaan olemassa toista varten. Mielestäni silloin toteutuu läsnäolo. Oman kuuntelemisen taidon ja läsnäolon tason voi huomata siitä, aktivoituuko oma mieli antamaan vastauksia toisen puhuessa. Aktivoituuko vastauksen  valmius siitä, mitä itsellä on, tai mitä itse on kokenut. Aktivoituuko tarve esitellä omaa erinomaisuuttaan, tietoaan ja taitojaan vastauksella toiselle. Kohtaaminen on mielestäni juurikin läsnäoloa, jossa ihminen on  tyhjän mielen tilassa, läsnäollen toiselle. Silloin kuuleminen tapahtuu  ja se välittyy toiselle turvallisuuden, luottamuksen ja ymmärryksen kokemuksena. 

Kohtaaminen ei ole koskaan kilpailua. Tunnistatko kilpailuksi  sen, miten toinen on valmiina näissä tilanteissa neuvomaan, ohjaamaan, opettamaan tai olemaan aina astetta toista parempi? Pahimmassa tapauksessa tapahtuu toisen alentaminen, vähättely ja virheillä herkuttelu. Olet varmaan kohdannut tätäkin elämässäsi. 

Näissä tapauksissa kohtaaminen vie energiaasi ja väsähdät, et voimistu. Joudut tilaan, jossa aktivoituu puolustautumisjärjestelmäsi. Puolustautuminen taas tapahtuu automaattisen valinnan mukaan, siirtyen joko ylivireän tai alivireän, hermoston toiminnan  suuntaan.

Kehollinen kohtaaminen

Kohtaamisen malli rakentuu ihmiselle varhaisessa vaiheessa elämää, aivan tiedostamatta.  Niiden omien mallien pohjalta toimintamalli sitten käynnistyy arjen vuorovaikutuksessa. Kerron seuraavaksi kehollisen kohtaamisen ilmiöitä, joita työssäni asiakkaiden kanssa pohditaan.

Vuorovaikutusta tutkittaessa kaksi ihmistä reagoi toisen kehon viestintään, sanattomasti. Oivalletaan pienistä vihjeistä, mitä toinen ihminen viestii. Ollaan varuillaan, tunnistetaan itsessä sydämen syke ja  paineen tunteen nousu toisen kanssa toimiessa. Tutkitaan ilmeitä, mihin suuntaan ne vuorovaikutusta ohjaavat. Vastaavasti keho voi olla rento ja rauha vallitsee kohtaamisessa. ’Ensin mainitussa toiselle heijastuu jokin uhka tai vaatimus ja toisessa välittyy turva ja rauha.  Asiakastyössä on nämä aina huomattava, ettei riko toisen ihmisen rajoja. On kysymyksessä sitten yksilö- tai ryhmätyöskentely.

Turvallisuuden tunteen kokemuksen kautta kohtaamisessa ei tarvitse olla varuillaan. Kohtaamisen tilan voi tunnistaa myös etäyhteyden kautta, sekä puhelimitse. Huomaat, että sama varautumisen tila käynnistyy pelkän toisen puhelun kuuntelemisesta. Kurkunpään lihakset puhujalla kun kiristyvät, kuulet sen äänestä,  reagoit tähän ja varautumisen tila  käynnistyy.

Joskus voi myös käydä niin, että suurempi määrä ihmisiä vie läsnäolon tilan kohtaamisessa. Suuri vuorovaikutusten määrä aiheuttaa kuormituksen tilan ja otteesi kohtaamisen hetkestä herpaantuu. 

Kohtaamisessa lepääminen

Silloin, kun kohtaaminen on luonnollista ja helppoa, siinä ikäänkuin kellutaan. Toinen kannattelee toistaan. Molemmat tulevat kohdatuksi eli kuulluksi, havaituksi ja ymmärretyksi. Olo kevenee ja voima virtaa. Oletko kokenut tämän joskus? Se tapahtuu silloin, kun sinun ei tarvitse varoja sanoja, virheitä ja keskeneräisyyttä, vaan kohtaava läsnäolo kietoo sinut syleilyynsä. Silloin,  juuri sinä olet osa ympäröivää kaikkeutta.

Terveisin Ulla





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kohtaaminen, arvo, palautuminen , palautuminen

Energiat

Sunnuntai 12.4.2020

Kehon_kuuntelu4C2C-830C-BAE2B5BD9071.jpeg

Itse



Ihminen, tuo itseäään arvostava, kunnioittava ja rakastava olento. Se voisit olla juuri sinä. Kaikki on valmiina odottamassa tähänkin suuntaan. Tarvitset vain kyvyn toimia ja tiedon, jolla ymmärtää omaa;  käyttäytymistä, tapoja, kehon reagtioita ja aivojesi toimintaa.  Elämäsi aikana, sinä itse olet se henkilö, joka on toistuvasti toteuttanut malleja, joiden seuraukset näkyvät  tässä päivässä. Esimerkiksi vaikka Keho - Tunteesi- Sinä-akseli. Tunteesi eli emootio on se joka, joko antaa sinulle energiaa, tai sitten vie sitä. Armollisuus olisi juuri se energiaa sinulle tuova suunta.


Ulkonäkö



Palatakseni takaisin entiseen aikaan, ennen koronaa, ulkonäkö oli olemisessa melkoinen keskipiste. Monen itsensä arvostus tuli juuri ulkonäön kautta. Nyt monelle, sen tilalle on tullutkin terveys. Etätyöstä julkaistaan kuvia lötkövaatteissa ja meikittömyys loistaa poissaolollaan. Enää hyvin harvoin näkyy somevirrassa kuvia eri ruumiinosien tai osan korostamisesta. Muutos on tapahtunut hyvin nopeasti. Ulkonäkö ja siitä huolehtiminen on hyvä asia, älä tässä kohdassa erehdy reagoimaan ulkonäkö - tunteesi - sinä -akselillasi energiaasi vievästi. Näin voit pohtia asiaa rauhallisesti omasta näkökulmastasi. Onko tämä ollut energiaa vievä alueesi?


Touhuaminen/oleilu



Elämäsi  muodostuu tekemisestä ja olemisesta. Esihistoriamme velvottaa sinua kuuntelemaan vahvemmin juuri olemisen tilaa. Kysymys kuuluukin haluatko elpyä, toipua, parantua, ehkä jopa dna ja solutasolla saakka? 
Ennen koronaa työn painopiste oli  ihmistyön 100% tuotossa. Tähän yrityksiä ja yksilöitä ohjasivat erilaiset konsultit, kuinka saat kaiken itsestäsi irti, olet tehokas ja ennenkaikkea tuottava. Muistatko?
Toivottavasti tämä aika, valmennus, ja opetus jäävät epäonnistuneiden kokeilujen historiaan. Eräänlaiseksi työpaikkojen ihmiskokeeksi, jota ei voi enää jatkaa. Uskon, että tilalle tulee itseään kuunteleva ja arvostava ihminen niin työnantajan, kuin työntekijän roolissa. Työ onkin tulevaisuudessa iloa ja arvostusta tuottavaa. Usko sinäkin, koska ajatukset tuppaavat vahvistumaan siinä mitä ajattelet. Ajatuksen tasolla, sinä - tunteesi - työ. Voit luoda  jotain aivan uutta itseäsi arvostamalla. Näin energiasi kohoaa!



Liikunta


Niin, nyt luonnollinen liikunta on aktivoitunut.  Tämä aika on saanut ihmiset, pariskunnat ja  yksinäiset liikkeelle. Ja mihin ihmiset suuntaavat? Luontoon, järven rannoille, metsään ja luontopoluille. Harvemmin keskustassa liikkuu väkeä. Tässä kohtaa itsen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen lisäksi ihmisessä käynnistyy elämää suojeleva malli. Tämän toivoisin olevan aktiivinen myös, kun palaamme takaisin vapaampaan arjen käyttöön. Elämä meissä ohjaa toimintaamme, tai vielä paremmin meidän energiamme kohonnut tilanne. Silloin, kun aivomme kuormittuvat kehollamme on taito johtaa meidät sinne, missä on rauha. Akselilla jälleen se menisi näin sinä - tunteesi- mielikuorma.


Olen mielenkiinnolla muutenkin seurannut liikkumista. Onhan se myös yksi osa ammattinani. Olen jo vuosikymmeniä ohjannut, opastanut ja neuvonut liikkumaan. Myös lääkinnällisen kuntoutuksesta näkökulmasta. Niin ryhmiä kuin yksilöitä. Yksi yhteinen piirre tähän  toimintaan on liittynyt, ihminen ei oikein helposti toteuta annettuja ohjeita, kirjallisesti, kuuntelemalla tai näkemällä. Jos näin olisi moni kipuongelma tai liikkumisongelma olisi  poistunut aikoja sitten. Käsi sydämelle, oletko toteuttanut kirjallista ohjeita tai nettivideoissa tapahtuvaa neuvontaa. Vaikka kysymyksessä olisi ollut oma terveys ja hyvinvointi. ( on olemassa pieni toteuttava ryhmä, ne valmiiksi liikunnasta innostuneet).  Siksi pitääkin huomioida jälleen akseli sinä - tunteesi- liikunta. Onko tunteesi energiaasi vievää vai tuovaa? Voisiko nyt käynnissä oleva luonnollinen liikunta olla sitä itselle tärkeää ja arvostettua myös tulevisuudessa? Se voisi olla itselleen armollista.

Armo

Suhteesi itseesi sanelee voimasi. Voimasi on sinun armollisuutesi itseään kohtaan. Armoton kohtelu vie energiasi ja voimasi. Tähän kohtaan akselisi menisi näin, sinä- tunteesi- armo. Onko sana armo sinulle sanahelinää? Näkyykö se toiminnassa itsen ja toisten kohteluna.

Voisitko luvata itsellesi ”Hyvin tässä käy!”

Kuva muistojen kuvastosta, aiheesta Armo.
187CEB0A-4F0E-4908-AADC-F5311A06B622.jpeg





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Armo, luonto, palautuminen, arvostus, itse, energia

Työ, hyvinvointi ja palautuminen

Torstai 24.1.2019 klo 7:18

 

Minulla oli mielenkiintoinen ajatustenvaihto, erään isommilla areenoilla luennoivan henkilön kanssa. Ison yrityksen johdossa jo vuosia toiminut ja menestyksellisesti sitä johtanut ihminen, kertoi ajatuksiaan ja minä omiani.

Hän kertoi, että työhyvinvointi on hänen näkökulmastaan sanana ja tekoina passiivinen ja kevyt. Näin ainakin ymmärsin. Työhyvinvointi ei ole päiviä, jolloin yhdessä syödään ja juodaan hyvin. Se ei ole kevyttä arvojen pohtimista, niitä kuitenkaan kohdallaan sisäistämättä ja niiden mukaan toimimatta. Se ei ole jonkin pinnalla olevan metodin palvomista ja sen kaavamaista toteuttamista.

Hän kertoi: ”työhyvinvoinnin ydin on hyvä johtajuus ja sen jäljessä seuraa hyvä työ”.

Sekavuus luo sekavuutta

Tässä on minunkin mielestäni kaiken pohja. Silloin jos johto on sekavaa, eikä se oikein pohjaa mihinkään arvoihin, kuinka siitä voi seurata hyvää työtä? Siitä seuraa sekasotkua, jossa kukaan ei tiedä miten työ tehdään. Tai pahimpana on ehkä ne, jotka puhuvat arvoista, mutta toteutus jää sanoiksi. Arvoja voi ja pitää pohtia, nähdä miten arvot aktivoituvat arjessa ja se vaatii hieman enemmän kuin sanahelinää.

Sekava johtaminen syö luottamuksen, jolle hyvä työ perustuu. Se kuormittaa työntekijöitä ja aikaansaa tekijöissä väsymyksen ja kyllästymisen kokemuksen. Aika usein tähän liittyy uupumuksen ja ahdistuksen tuntemukset ja sairastumiset, jotka johtavat sairauslomien lisääntymiseen. Työpaikkaa olisi siis johdettava, kuin hoitaisi perhettä. Jos annat perheessä vain yhdelle etuja, seurauksena on ongelmia. Tai jos perheessä on salaisuuksia, luottamus katoaa. Tai jos jatkuvasti lupaat ja petät lupauksen perheellesi, saatat jäädä yksin. Hyvinvoinnin tila vaarantuu ja työpaikalla tästä seuraa ongelmia. Tästä aiheesta muuten kirjoittaa loistavasti Ari Rämö, kirjassaan Yksinkertaista johtamista.

Palautumisen prosessi

Työhön liittyen keskustelimme aiheesta palautuminen. Palautuminen on läsnä työssä ja vapaa-ajalla koko ajan, ei temppuna tai menetelmänä. Palautumisajattelussa hyvinvointi on prosessi, jota pidetään yllä, kun ensin ymmärretään itseä ja omaa toimintaa. Palautuminen  on myös asia, josta keskustelukumppanini puhuu kuulijoilleen. Olimme päätyneet tässä hyvin samankaltaiseen ajatteluun. Mitä kauemmas me menemme itsen kuulemisesta, tuntemisesta ja kehosta, sitä kauemmas tietoisuus itsestä katoaa. On se asia mikä tahansa, joka sen saa aikaan, sitä enemmän ihminen on hukassa omasta kokemisesta ja siitä omasta prosessista.

On hyvä pohtia sitä, mikä vie sinua poispäin itsen kuulemisesta? Tukeeko työpaikkasi hyvän työn toteuttamista eli johtaako se selkeästi, arvostaen, arvojaan toteuttaen, luottamuksella eli hyvin?



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, arvot, palautuminen