Olemme luotuja olemaan!

Sunnuntai 14.3.2021 klo 10:27 - Ulla

2D668352-0C6B-466C-8A79-F9011832B52A.jpeg

Ole ja lepää, tee ja nauti!

Toimintamme perustuu tekemiseen ja lepoon. Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että parasympaattinen eli lepotila on meille aikojen alusta ollut vallitseva. Voisi hieman kärjistetysti sanoa, että olemme luotuja olemaan. Luin juuri artikkelin ihmisten, aikojemme alusta lähtien, keksimistä laitteista. Niiden aikainen tarkoitus on ollut koneellistaa toimintaa ja antaa ihmiselle mahdollisuus olla enemmän levossa. Lopputoteamus oli, ihminen kun on luonteeltaan laiska ja haluaa olla. Tästäkin voi olla sitten eri mieltä.

Painopiste tieteellisessä  tutkimuksessa on keskittynyt vuosikymmeniä sympaattisen eli tekohermoston toimintaan. Vasta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onkin levon tarpeemme eli parasympaattinen hermosto noussut esille kaikessa tärkeydessään. Esimerkiksi rauhoittumisjärjestelmän tuominen tutkimuksen näkökulmaksi. (Uvnäs-Moberg, 2007.)

Muistan 90- luvun alussa, kun tätä aluetta pidettiin melko vähäpätöisenä. Hoidollisesti vein parasympaattisen hermoston rauhoittamisen työtapaa eteenpäin polikliinisessä fysioterapiatyössä vuonna-96. Minulle ohjattiin lääkärin toimesta asiakkaat, joita ei perinteisen fysioterapian lähestymistapa auttanut. Niinpä parasympaattisen hermoston toimintaa rauhoittavat/aktivoivat  menetelmät ja niiden tulokset olivat nähtävissä jo silloin. ( jännitys, kipukierre, päänsärky, migreeni, väsymys, uupumus, masennus, burnout, vatsaoireet, levottomuus, masennusryhmät) Ei siis ihme, että olen näin kauan puhunut palautumisasian puolesta.

Toimintamme ääripäät on hyvä tiedostaa

Näiden parasympaattisen ja sympaattisen toiminnan ääripääthän ovat niitä vakavasti haitallisia, eli silloin seurauksena ovat vagotonia tai sympatikotonia. 

Vagotoniahan on tila, jossa syke on vaarallisen  alhainen ja voi johtaa tajuttomuustilaan ja jopa kuolemaan. Tässä hieman oireluetteloa: hikoilu, kylmänkostea iho, rytmihäiriöt, pyörtyminen, lisääntynyt syljeneritys, hengityshäiriöt, flegmaattisuus ja hitaus. Sympatikotonia on sitten päinvastainen ilmiö, tämä on sitä tuttua oirekuvien aluetta lähes kaikille. Tunnistat ne kuormittuessa. Siinäkin sydän kuormittuu, nyt  liiallisesta sykkeestä ja ääripäässä on sydänkohtaus. Nyt kun ääripäät on selviä, niin ihmiselle parasta olisi tasapainon tila näiden toimintojen välimaastossa. Nämä tilat vaihtelevat luonnollisesti ja sitä kutsutaan sympatovagaaliseksi toiminnaksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna kaiken ollessa vallan mainiosti elimistö toimii, elpyy, toimii, elpyy, toimii, elpyy!

Nostan seuraavaksi esille kaksi tärkeää asiaa, hengityksen ja mielihyvän. Nämä asiat ovat niitä, joita kohti kuljemme tässä elpyy- toimii tilassa aivan automaattisesti. Välillä kyllä saattaa tuntua, että toisen mielihyvään pyrkiminen näyttäytyy mielipahana. 



Hengitys tasapainottajana

Hengityksellä pyritään, aivan luonnollisesti, autonomisen hermoston toiminnan tasapainoon. Hengitys rauhoittaa sen vuoksi, koska vagus eli kiertäjä-, eli lepo-, eli vaeltajahermoksi kutsuttu parasypaattinen hermo kulkee myös vatsan alueella. Luonnollinen palleahengitys hieroo pumppaavalla ja aaltoimaisella liikkeellä vagushermoa ja saa siten aikaan rauhoittumisen  ja tasapainon ilmiön koko kehoon. Tämä on nyt hyvin yksinkertainen  versio hengityksen merkityksestä hermostoon. 

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä siten kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.” ( W.Reich 1935-40.) Huomaa, kuinka varhainen näkemys hengitykseen onkaan. Tämä länsimainen näkemys perustuu autonomisen hermoston toiminnan ymmärtämiseen, anatomisiin rakenteisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Tärkeä asia, joka on hyvä tiedostaa, että hengityksessäkin on tarjolla  eri menetelmiä, varmasti kaikki vallan hyviä. Tässä kohdassa on tärkeintä tiedostaa se , mikä ”menetelmä” milloinkin on parasta olla käytössä ja missä vaiheessa. Lukkiutuneen, jännityyneen ja mahdollisesti vahvan suojareaktion alaisuudessa olevaa kehoa ei vain pusketa hengittämään.  Kaiken perustahan oli tuo aiempi, luonnollisen hengityksen palauttaminen ja sen jälkeen moni menetelmä on mahdollisempi toteuttaa. (Menetelmiä esim. Buteyko , WimHof, Rebirthing, Transformational).

Emootoiden tasapaino



”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, jonka seurauksena on ahdistus. (muut tuntemukset) Miellyttävän tuntemuksen suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä. (W.Reich 1935-40.)

Parasympaattien toiminta siis kulkee kohti mielihyvää. Se liittää ihmisiä turvallisuuden kokemuksen kautta toisiinsa ja vuorovaikutukseen. Solumme reagoivat kasvusuuntaan, ravintoon ja turvaan, ja soluja ne hermosolutkin ovat. Tämä tapahtuu hienosti, kun kaikki on hyvin eli ihminen  on tasapainoisessa turvallisuuden  tilassa. Mielihyvän tilassa.

Nykytiedon ja myös vanhan anatomisen tiedon mukaan,  parasympaattiset hermot kuitenkin haarautuvat eri osiin ja myös parasympaattisessa hermostossa on kaksi haaraa. Lisäksi eri hermoihin liittyviä parasympaattisia säikeitä. Myös parasympaattinen reaktio voi reagoida mielipahaan. Parasympaattinenkin toiminta johtaa silloin sisäiseen vetäytymiseen, sulkeutumiseen ja supistumiseen. Mielipahan tilassa.

Tässäkin kohtaa on hyvä tiedostaa, mikä ”menetelmä” milloinkin on käytössä. Onneksemme keho on viisas ja ratkoo näitä tilanteita aivan luonnollisesti. Kulkiessamme kohti mainittuja ääripäitä hermoston toiminnassa, tärkeäksi muodostuu tieto ja ymmärrys ihmisen toiminnasta. Varsinkin, jos olet ohjaavassa roolissa toisen ihmisen kanssa toimiessa.

Hengitys tasapainossa  ja mielihyvä kokemuksena ovat palautumista!




2 kommenttia . Avainsanat: Hengitys, mieleihyvä, autonominen hermosto, sympattinen, parasympaattinen, palautumien, mielipaha, oleminen,

Ahdistus, paniikki ja sanat kehollisessa järjestelmässä

Maanantai 6.1.2020 klo 17:57

B53EEF8C-10FD-4CAC-B6C4-51BA899C2A65.jpeg

Asiakkaiden kanssa tulee usein esille kokemukset ahdistuksesta, paniikista, hengityksen vaikeudesta, epämiellyttävistä tunteista ja kyvyttömyydestä sanoittaa kokemustaan. Ihmiset ovat hädissään näiden tuntemusten kanssa. Avaan heille aina tietoa ahdistuksen fysiologiasta. Ahdistuksen kehollisen perustan ymmärtämisen jälkeen teemme kehollista ahdistuksen purkua. Hengityksen vapaa virtaus on oleellinen osa kehon ja mielen vapautta. Lisäksi sanojen purkava merkitys kehollisessa järjestelmässä on saatava ihmisen tietoisuuteen. Näihin käytän apuna ”minä tarvitsen” - korttimallejani. Koska nämä asiat ovat niin tärkeitä nostan ne uudelleen esiin myös täällä blogissa. 


Olen tehnyt kehoterapiaa eli kehon kautta työskentelyä vuodesta -94 lähtien. Kehoterapiahan on työskentelyä kehon toimintaa tutkien, havainnoiden ja ymmärtäen. Kehoterapiaan liittyy myös ymmärrys hermoston toiminnasta, hengityksestä ja nykytiedon mukaan ymmärrys sellaisesta kuin kehon järjestäytymisestä.  Tähän liittyy myös ne segmentit, joista puhumme Palautumisohjaajakoulutuksessa. Siksi tämä kuvakin on kirjoituksen alussa. 



AHDISTUKSEN SELVENTÄMINEN FYSIOLOGISESTI



”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisverisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” ( W.Reich)


Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä ja turvallinen kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme silloin  poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio. Kosketuksen lisäksi tai sijasta voidaan tarvita liikettä. Liikettä joka lempeästi purkaa ja tuo kehon sisäisen paineen sisältä ulospäin. Siten sen on mahdollista purkautua turvallisesti.



HENGITYKSEN KEINOTEKOISET HARJOITUKSET


”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen. Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”(W.Reich 1935-40.)


Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen tilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia. Hengityksen ja kehon yhteys on löydettävä laajemmin kuin esimerkiksi uloshengitystä pidentämällä. On tunnistettava koko kehon liike yhteydessä hengitykseen ja oivallettava mitkä kehon segmentit ovat lukkiutuneet. Niille on kehon järjestäytymisessä syynsä, joita ei ole tarkoituskaan hetkessä purkaa. 



EMOOTIOIDEN SYKE


”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”( W. Reich)


Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä purkava liike.


SANOJEN MERKITYS KEHOLLISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ


”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.

Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”(W. Reich)


Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin kehoterapian lisäksi psykofyysisen psykoterapian koulutuksessa. Syvään keholliseen tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja siten tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

 










Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hermosto, tunne, hengitys, palautuminen, ahdistus, paniikki, keho, kehoterapia

UUSI MUSTA

Perjantai 28.12.2018 klo 10:16 - Ulla

Uusi_kuu


Uudelle vuodelle siirtyessä ajattelin myös uusia työasioita. Omia uusia asioita on opiskeluni psykofyysisen psykoterapian parissa ja keväällä sen loppusuora jo häämöttää. Keväällä olen jälleen virallisesti tietoisempi siitä, miksi on niin tärkeää kohdata itsessä syytä kuin oiretta. Onnekseni olen 90-luvun alussa perehtynyt reichiläiseen kehoterapiaan (kehomielen koulutus), ja se vain syventyi psykoterapian parissa. Tervetuloa siis vastaanotolleni kokemaan kehon ja mielen yhteyttä. Alla hieman asiaan pohjustusta.


Hengitys ja autonominen hermosto on uusi musta


Nykyisin puhtaan paljon hengityksen merkityksestä. Sen lisäksi autonomisen hermoston ymmärtäminen on IN juttu. Olet ehkä törmännyt näihin viime aikoina. Nämä ovat osalle niitä aivan uusia, jopa tämän tulevan vuoden 2019 asioita. Olen iloinen siitä, että monelle ihmiselle avautuu tämän avulla mahdollisuus asioiden ymmärtämiseeen ja ennenkaikkea kokemiseen. Ehkä jopa parempaan ihmisenä olemiseen. Pohditaan siis näitä tarkemmin.


Hengityksen sulkeva merkitys


Hengitysharjoittelu ei itsessään ratkaise meissä monessa  syvällä olevaa ongelmaa eli ihmisen syvintä ”haavaa”.  Haavalla tarkoitan kaikkia niitä kokemuksia, jotka toistuessaan ovat tuottaneet sinulle tuskaa. Hengitys vain hallitsee ja säätää haavojesi päälle rakentunutta suojajärjestelmää. Lisäksi hengitys  muuttaa hermoston tilaa. Hetkellisesti. Se on kuin laittaisi kortisonia kutinaan, auttaa hetkellisesti, mutta syy on yhä olemassa. Toki hengityksen tasapaino on tärkeä asia, mutta on hyvä tarkastella asiaa tästäkin näkökulmasta. 
Mutta mitä teet ihmiselle, jota jokainen syvempi hengitys ahdistaa? Mitä teet tuskalle, joka on pyrkimässä hengityksessä pintaan? Mitä teet ihmiselle, joka sanoo: auta minua uskaltamaan hengittämään ja olemaan elossa? Mitä sanot ihmiselle joka ei mielestään osaa, siis uskalla,  hengittää koko kapasiteetillään?  
Niinpä, hoidatko oiretta vai ihmisen kehossa olevaa syytä. Moni muukin asia on tärkeä, sitä en kiistä, koetan avata vain sitä mitä itse teen työkseni ja mitä kehon ja mielen palautumisesta ajattelen. 


Hengityksellä pidättäminen, teetkö sitä?


Ensimmäinen asia, joka meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää, on se että reagoimme hengityksen pidättämisellä elämän isoihin ja pieniin tuskiin. Mitä suurempi haavasi on, sitä pinnallisempi hengitys. Siksi hengitys ei ole avain kaikkeen olemisen tuskan purkamiseen, tarkoitan nyt stressiä, uupumusta, masennusta, väsymystä, kipua, vaan sen avulla voi tiedostaa mitä kaikkea voi taustallasi ollakaan. Oletko hengitykseltäsi supistunut vai laajentunut? Milloin reagoit näillä tavoilla?


Autonominen hermosto reagoi kaikkeen olemiseen


Toinen asia on autonominen hermosto. Autonominen hermosto tarkoittaa sitä hermoverkkoa, joka viestii kehossasi, kehosta ylös aivoihin ja toisin päin. Ajatuksista, tunteista, kokemuksista, kosketuksesta, vuorovaikutuksesta. Tiedon siirtyminen alhaalta kehosta on monitahoisempaa, kuin aivoista kehon suuntaan. Viimeisin tieteellinen tutkimuskin  on kohdistunut tähän alueeseen. Kehomielen yhteys on löydettävissä juurikin autonomisen hermostomme kautta. 
Terveydenhoidossa tämä anatomian tietämys ja hermoston rakenne on ymmärrettävä jo aivan perusopetuksessa.  Tälle tiedolle  pohjautuu kaikki kehon kanssa työskentelyn perusta. Uusin teoria, noin reilun kymmenen vuotta takaa, avaa tietoa vagushermon laajemmasta merkityksestä. Siis sen hermon, joka on hermojen valtatie koko kehosassa. Jonka toiminnan aktivoiduttua lamaannut tai liittynyt toisiin. Hermo, joka on vatsan tai selän puoleisen haaran kautta aktiivinen. Jos kiinnostuit, niin lue lisää polyvagaalisesta teoriasta.

Pelkkä hermojuttu ja siitä tietäminen ei ratkaise jälleen yhtään mitään. Vaan se kuinka ja missä ja miten kohdallasi tämä hermosto aktivoituu.  Suojarakennelmien käynnistyminen sisimmän suojaksi on huomaamattasi aktiivinen juurikin vuorovaikutuksessa. Tiesitkö sitä? 
Kohtaamalla ja kokemalla syvällä olevia rakennelmiasi ymmärtät hermoston toiminnan kehossasi, et pelkästään pinnallisena yli-tai aliviereänä tilana. Joita sitten hengitysharjoituksilla säätelet. Jälleen sivuhuomautus, eihän nämä oireen( stressi, uupumus, väsymys) hoitamisen malleina mikään huono asia ole. Helpottaa sekin oloa.


Kehon ja mielen mahdollisuudet hyvinvointiin ja palautumiseen


Haluan saattaa tietosi sen, en hoida asiakkaiden kanssa työskennellessä stressiä, unettomuutta, masennusta, uupumusta tai kipuja, vaan niiden taustalla olevia kehon ja mielen prosesseja.  Siten voit kohdata ja  jopa vapautua edellämainituista oireista tai ainakin vaimentaa niitä. Palautuminen on mahdollista.
Kehon ja mielen  yksilötyöskentelyssä pääset pidemmälle, kuin  pelkän havainnoinnin ja hyväksymisen tasolle, silloin kun tahdot edistyä ja haluat voida hyvin. Kuten viimeisessä koulutuksessani sanottiin,  on eri asia olla prosessissa kuin hoitaa pinnallista oireilua.
Nämä samat asiat pätevät myös palautumisohjelmiin ja koulutukseen.
Ohjaan sinut itsesi tielle, purkamaan pois toimintamallin, jota et tarvitse ja etsimään elämästä sen miellyttävän ja hyvän tavan elää, sinulle itsellesi. Sen jälkeen olet miellyttävämpi myös ympäristöllesi. 

Kiinnostuitko itsestäsi? Kannattaa miettiä, jos olet uupunut, väsynyt ja stressaantunut, mikä on sinulle itselle parasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hengitys, autonominen hermosto, vuorovaikutus, palautuminen

PALAUTUMISEN SYKE

Keskiviikko 5.12.2018 klo 7:21 - Ulla Ollikkala

Siisn_rentoutuu.png
Ahdistuksen selventäminen fysiologisesti
”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.” 
( W.Reich)
Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio.

Hengitysen keinotekoiset harjoitukset

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”
( W.Reich 1935-40.)
Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen viritystilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia.

Emootioiden syke

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”
( W. Reich)
Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen  ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä liike.

Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.
Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”
( W. Reich)
Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin vahvasti myös nykyisessä koulutuksessa. Syvään tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten elollisen ja sykkivän ihmisolennon  on mahdollista voida tosi hyvin.

Unen palautuminen ja tasapainoinen hengitys 

Tämähän tarkoittaa edellä mainittua rauhallista supistuvaa ja laajentuvaa kehoa, joka nukkuu sitä levollista ja palauttavaa unta. Lisäksi tämä tarkoittaa levollista ja rauhallista virtaavaa hengitystä, joka luontaisesti reagoi eri tilanteisiin, sen enempää miettimättä. Se, aivan oikein ja luonnollisesti purkaa kehon paineen tilaisuuden tullessa. Emootioiden vapaassa virtauksessa keho ei  lukkiudu niitä estämään, vaan tunne ja keho toimivat yhteydessä toisiinsa. Mieli on aktiivinen ja säädeltävissä. Palaudutaan siis omaan luonnolliseen tilaan.
Kaiken lisäksi tämä on hyvin totta ja mahdollista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, hengitys, tunne, reich, uni, autonominen hermosto, vagus

Vatsarakkautta!

Keskiviikko 21.11.2018 klo 9:06

VatsakehoF66CAB8D-E393-4F14-B84F-039212B9E9B2.jpeg

Olen ihmeissäni tästä naisten maailmasta. Laihdu, ennen ja jälkeen kuvilla, ilman laihduttamista. Kuvauksen kohde on naisen vatsan alue. Mitä epäluonnollisemman näköinen sisäänvedetty se on, sitä enemmän se saa tykkäyksiä. Mikä ihme meitä oikein vaivaa? 


Toinen tapa saada itselleen, tämä tila, on tietysti lihasten treenaminen  ja ruokailun minimoiminen siten, että rasva vatsan alueelta katoaa. Ennen ja jälkeen kuvissa nähdään kuinka pyöreähkö pehmeä vatsa muuttuu dramaattisesti lihasmassaksi, jossa erottuu lihaksisto, ja  silloin ollaan ihailun ytimessä. Ihastellaan uutta vatsaa ja kauhistellaan tuota vanhaa pylleröä. Miten ihmeessä joku voi elää pyöreähkön vatsapömpän kanssa laadukasta elämää?



Sitten raskausvatsa. Ihana, odotuksen aikana oleva pyörylä, jota kaikki ihastelevat on monen naisen parasta aikaa. On lupa hengittää, lakata vetämästä vatsaa sisään, kommentit lihomisen kauheudesta ovat poissa. Sitten lapsen syntymään tämä loppuu. Kuinka nopeasti pääset takaisin entisiin, ehkä vielä pienempiin mittoihin. Viimeistään muutama viikko synnytyksestä aletaan huomioimaan seikkoja, ettei rupsahtaminen vatsan alueella tapahdu. Jos sitten sattuu käymään niin, että vatsa on täynnä venymäarpia ja roikkuvaa nahkaa, on bikinikunto pilalla. Elämänlaatuko on silloin pahasti heikentynyt?


Välihuomio

Tämä kirjoitus ei ole kehopositiivisuuden, lihavuuden tai liikkumattomuuden puolesta tai vastaan  kirjoitettu, vaan vapaan hengityksen ja vapaan olemisentilan puolesta puhumista. Lähinnä ihmettelyä siitä, mitä teeemme hengityksen kustannuksella. Vapaus tarkoittaa myös sitä, että kunkin pitäköön oman pömppönsä, pyllerönsä ja  littanansa. Niin, ja löytyy tätä samaa ilmiötä miehissäkin, aina vain useammin.

Työhuomio


Työssäni tapaan  ihmisiä, joilla keskivartalo on tiukaksi treenattuna. Syvien lihaksen hallinta on yhtä piukeana, kuten pinnallistenkin lihasten tilanne. Hengitystä sitten etsitään, missä ihmeessä se kulkee.  Lisäksi tapaan ihmisiä, joiden hengitysrytmi on keikahtanut nurinkuriseen  muotoon, ilman yhtään kovaa treeniä. Se vain on seurausta vatsan sisään vetämisestä. Sitten on ryhmä, jolla on niskan ja hartian alueen lihakset jatkuvasti kipeänä, hengitys tapahtuu yläosilla, koska vatsan pyöristymistä ei hengittäessä sallita tapahtuvan. Näin me naiset kontrolloimme itsessämme kaikkein tärkeintä eli hengityksen kulkua. Hengityshän ylläpitää on sitä elämää?

Oma huomio 


Nyt sinä ja minä, kysyn naiset meiltä: oletko vetänyt itseäsi littanaksi, näyttääksesi laihemmalta? Oletko tehnyt sen vaatesovituksessa? Seksin aikana uudessa suhteessa? Aina peilin nähdessäsi? Kävellessäni näyteikkunan ohi? Valokuvissa? Tavatessasi  naisystävääsi? Tai miesystäväänsi? Mennessäsi puntariin? Teetkö sitä tarkoituksella säännöllisesti tai koko ajan? Oletko toivonut olevasi ohuempi, laihempi , littanampi vatsasi kohdalta? Kironnut pömppämahaa, pylleröä, läskiä tai lihavuutta?

Olisiko aika vatsarakkauden? Ja hengityksen? Olisko aika palautua luonnolliseen tilaasi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hengitys, palautuminen, keho,

Ääni ja palautuminen

Sunnuntai 4.11.2018 klo 18:12 - Ulla

9C4F656E-E0DA-4545-A2DC-9035A81879FD.jpeg



”Äänen ilmaisussa ei ole mitään kahlittua ja kontrolloitua”. Suora lainaus Pian materiaalista äänikurssilla. Siis millä?

 
Järjestin itselleni ja siinä sivussa kollegoilleni äänikurssipäivän viikonlopuksi. Ihana palauttava päivä oli jo ennalta tiedossa, koska Pia Skibdhal  http://www.viriditas.fi/ oli reippaat kymmenen vuotta sitten ohjaamassa keho- ja rentoutusterapian koulutusryhmääni. Olin kuitenkin paljon unohtanut, joten kertaus tuli tarpeeseen. 


Käytän ääntä harjoituksissa psykofyysisessä fysioterapiassa, hoidossa ja sitten ihan omissa palautumisen koulutusryhmissäni. Ääni on hieno väline itselle eli tällaiselle, joka ei  äänellä osaa laulaen loistaa. Äänen syvyyden ymmärtämiseen itsessään kannattaa paneutua. Sen avulla voi irrottautua esimerkiksi hengityksen suorittamisesta ja hengityksen tarkkailusta. Siitä tämän päivän vitsauksesta. Tässä kirjoituksessa  paneudun äänen merkitykseen hengityksessä ja kehtaamisessa.


Keho on hengityksen ja äänen koti



Keho on äänen koti. Kehomme väreilee eli resonoi äänen sitä soittaessa. Teet sitä silloin kun puhut. Ääntä voi myös käyttää kehon hoitamiseen,  sekä itseensä tutustumiseen. Otetaanpa tuo hengitys tarkemmin esille, siitä kun mainitsin. Suoritamme hyvin helposti hengitystä. Nyt on muodikasta ohjata ja valmentaa hengitystä eri metodein. Siinä on ansaan astumisen mahdollisuus. Ymmärryksen puuttuessa, joko ohjaajalta tai kuulijalta, seurauksena voi olla hengityksen suorittaminen, apuhengityslihasten aktivoituminen ja koko kehon supistuminen. Myös niska- ja hartialihasten, sekä selkälihasten kiputilat saadaan aktiiviseksi näillä keinoin.


Parhaimmillaan hengityksen  avulla  rentoudutaan, rauhoitutaan ja keskitytään, se vain soljuu sisään ja ulos. Ääni auttaa hengitystä suorittavaa ihmistä purkamaan vanhaa mallia ja auttaa kulkemaan kohti hengityksen soljuvuutta. Ne äänteet, joita siihen voi käyttää ovat monenlaisia. Hyvässä ohjauksessa oivallat, kuinka olet toiminut itsesi kanssa. Äänteillä voit auttaa supistuneessa tilassa olevia apuhengityslihaksia ja koko kehoa rentoutumaan. Se on niin Aaahhh!


Ääni ja kehtaaminen


Oletko huomannut, että äänen käyttö  ei olekaan ihan automaattista?Jos annat äänesi kuulua muiden joukossa, siihen liittyy kehtaamis-ilmiö. Vaikka vain sillä äänellä, joka  purkaa hengitystä, sinusta tuleekin yllättäen näkyvä ja kuuluva. Oletko mahdollisesti ollut se takarivin ja hiljaaolemisen oppinut kehosi asukki? 

Vaatii runsaasti uskallusta muuttaa tätä vuosien rakennelmaa. Tässä on usein se syy miksi tämä ääntely ei ole helppoa. Valinta on se vanha malli. Ääni ei nouse kuuluviin, koska sille ei voi antaa lupaa. Lupa tulee vasta kun olet oivaltanut.

Jälleen palaudutaan, siksi mikä pohjimmiltaan ollaan oltu. Hengitys ja ääni on soljunut ilman kontrollia ja kahlintaa. Ihminen on ääniolento, vastasyntyneen parkaisussa on kaikki. Ääni, hengitys, keho ja sellaisenaan olemassa oleminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, ääni, hengitys