Myötätunnon muoto

Torstai 7.5.2020

9E177D53-2372-40B9-82AA-8D7E334A04A2.jpeg

”Ylimyötätunto”



Olemme lähes jokainen  kohdanneet myötätuntoisen ihmisen elämässämme. Myötätuntoinen ihminen kohtaa sinut empaattisesti, hyväksyvästi ja molempien hermostot  ovat silloin rauhallisessa synkroniassa toisiinsa. Myös itsemyötätuntoisessa tilanteessa tämä sama asia tapahtuu. Olet rauhallinen, itseäsi ymmärtävä ja kunnioittava ihminen. Myötätuntoinen  ihminen ymmärtää myös omat ja toisen rajat ja rajallisuuden.

Ylimyötätuntoinen malli on kuormittava, jatkuvaa huonoa oloa tuottava ja sitä toteuttava ihminen uupuu tämän ilmiön alla. Saatamme tässä kohtaa puhua myös kaikkien aistien yliherkistymisestä. Ilmiö on mielenkiintoinen, koska herkistyneessä tilassa ihminen tekee jatkuvasti kaikilla aistikanavilla tulkintoja, ja sitten toimia, joiden tarkoitus on poistaa ympäristön ihmisiltä pahaa oloa. Tämän pahan olon poistumisen seurauksena olisi itsellä hetkellinen huoleton, turvallinen,  hyvänolontunnetta sisältävä tila. Niinkuin hyvin tiedämme emme pysty kukaan tähän. Niin kauan , kun ihminen ei pysty lukemaan  toisen ajatuksia, pahan olon ennakoiminen on mahdotonta. Tämän vuoksi kuormittuminen jatkuu, kunnes joku kohta kehossa tai peräti mielessä ei enää jaksa.


Taustatekijät



Taustalla voi olla persoonallisuuden  malli, joka suosii tällaista toimintaa. Tämän lisäksi ympäristö saattaa vaikuttaa, lapsesta aikuisuuteen saakka. Kiltteys, tottelevaisuus ja joustavuus tuottavat ansaan, jonka alle ihminen väsähtää. Varhaisen vaiheen kehityksessä saatu palkinto eli hyväksyntä näiden mallien toteuttamisessa tuo toimintamallin, jonka sisällä alkaa toteuttamaan ylimyötätuntoisen elämäntehtävää. Palkinto tulee vain kantamalla huolta muiden hyvästä olosta ja pahan olon väistelystä. Tämä on vielä eri asia kuin huoli.


Rajat



Tällainen ihminen unohtaaa omat rajansa, mutta huolissaan ollessaan,  unohtaa myös toisen rajat. Toisen ihmisen vastuuta  kokea omia ajatuksia ja tunteita pyritäänkin muokkaamaan ylimyötätuntoisen taholta ulkoapäin.
Rajat myös omalla kohdalla ovat hyvin heikot. Jokainen negatiivinen signaali ympäristöstä saa ylimyötätuntoisen toimimaan. Hermosto virittyy kuuntelemaan kehojen viestejä ja mieli askartelee ”kaikilla on hyvä olo” teeman parissa. 



Mitä tulisi tehdä ja mitä voi tehdä?


Myötätunto on hyvä asia, joten sen salliminen on  jokaisen toiminnassa  tärkeää. Ylimyötätuntoisen on hyvä opetella säätelemään niitä omia tunteitaan, ja antaa myös  toisille tila ja vapaus olla omien ajatusten ja tunteiden, myös niiden negatiivisten, kanssa omassa tilassaan. Ylimyötätuntoisen tehtävä on opetelle sanoittamaan omaa tarvettaan, kysyä asioista, ei niinkään tehdä asioita valmiiksi toisten tai toisen puolesta. Siten purkaa omaa kuormaansa, opetella kantamaan vain omia ajatuksia ja  tunteita. Näin välttää toiminnan, joka on huolehtimista. Silloin tapahtuu myös vastuun siirtäminen ihmiselle itselleen omasta hyvinvoinnistaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myötätunto, itsemyötätunto, huoli, itsetuntemus

MYÖTÄTUNTOINEN MIELI

Perjantai 8.3.2019 klo 9:25

989FF420-6795-4ED9-94CB-D12510D16D2C.jpeg

Luin Myötätuntoisen mielen  kirjaa, jonka sivumäärä oli reippaat 500. Mahdollisuuden sen lukemisen käytäntöön viemiseen antoi kuuden tunnin odotusaikani lääkäripäivystyksessä. Opettelin todella olemaan myötätuntoisessa tilassa itseni kanssa. Ajan venyessä, akuuttien tapauksien mennessä ohi ja viimein oman kolmen minuutin toimenpiteen mentyä ohi. 
Koostin kirjasta, sen yhdestä osasta (tietysti sen kehollisesta pohjasta lähtevän) ajattelun rakentumisen. Siitä voit tässä päivityksessä lukea. Myötätuntoinen mieli on valinta, olet saanut siihen millaiset lähtökohdat tahansa. Vastuu on mielen käyttäjällä.

Ihmisen asema elämän virrassa 

Mielen rakentuminen ja se, että tietyt geenit ja ympäristö, ovat niitä asioita joihin ihminen ei voi vaikuttaa, avaa ensimmäisen oven myötätuntoiseen ajatteluun. Suostuminen olemaan elämän virrassa tämän asian tiedostaen, avaa ihmiselle mahdollisuuden myötätuntoon itseä ja muitakohtaan.Tämä johdattaa halujen, ajatusten ja tunteiden syntymisen malleihin ja luo ymmärrystä siihen, kuinka nämä mallit jatkuvasti ohjaavat toimintamme. Evoluution vanhat aivojen rakenteet ovat yhtä voimakkaasti olemassa, kuin aivojen uudetkin kehitysalueet. 

 

Näiden alueiden yhteistoiminta on huonosti synkronoitunutta ja siitä seuraa arjen toiminnassa ongelmia. Näiden vanhojen toimintamallien mallien kautta sitten reagoimme omassa toiminnassamme. Myötätunto itseä ja muita kohtaan mahdollistuisi tämänkin asian oivaltamisesta. Varhaiset toimintamallit kuten halut, tunteet ja ajatukset ovat asioita, joihin emme ole syyllisiä, mutta niihin voimme vaikuttaa tietoisuuden kautta. Silloin, kun opimme olemaan henkilökohtaistamasta mieltämme liikaa, ymmärrämme sen mitä mielessämme tapahtuu, tai paremminkin sen, että mielen tapahtumat eivät ole syytämme tai tarkoituksemme.


Elämämme muodostuminen

 

Elämämme muodostuu toimintamallien, arkkityyppien, strategioiden ja aina matelija-aivojen muodostamasta toiminnasta kohti ”uusien aivojen”toimintaa. Näiden ikiaikaisten mallien pohjalta järjestelmämme rakentuu. Järjestelmämme rakentuu, hankkimisen ja puolustamisen/suojelemisen motiivin pohjalle. Tunnejärjestelmämme tukisivat näitä kahta perustavanlaatuista pyrkimystä.


Aivojen kehittyessä nisäkäsaivojen tasolle, tärkeiksi nousivat uudet toiminta- ja selviytymismallit, vanhojen lisäksi. Uusina malleina asemaan perustuvat arvojärjestelmät ja perheryhmät, jotka luovat turvallisuutta, antavat suojaa ja hoivaa. Lisäksi seksuaalinen kilpailu leimaa nisäkkäiden elämää. Voidaan nähdä, että geenien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on evoluution kehityksen ydin. Nisäkkäitä motivoi kuitenkin myös tietynlainen toiminta, joka tukee statusta, perhesuhteista, ystävyyttä, seksiä ja nämä toiminnat näkyvät myös ihmisten nykypäivässä. 

 

Ihminen on, tässä elämän virrassa kehittynyt siten, että nämä vanhat toimintamallit, arkkityypit ja strategiat ovat edelleen olemassa ja käytössä, mutta ihmisellä on mahdollisuus säädellä niiden toimintaa. Ihminen on mielentiloja ja tietoisuuden toimintaa, jotka väistämättä pohjautuvat arkkityyppien tiedostamattomaan toimintaan. Sitä kuvataan lapsen hakeutumisella vanhemman luo, ryhmään hakeutumiselle, turvan saamiseksi. Arkkityypit ovat se nyrkkisääntö, jolla ihminen toimii. 

 

Myötätunto

 

Myötätunto arkkityyppien pohjalta tarkoittaa sitä, että ihminen hyvin harvoin tekee
tietoisesti pahaa. Oma hyvä voi olla toisen huono. Kannattaa siis suhtautua varauksella kuvauksiin pahasta ja hyvästä. Myötätunnon aktivoituminen tapahtuisi aina vuorovaikutustilanteissa. Näitä voivat olla mm. hoivan tarve, hoivan antaminen, yhteistyö ja ryhmien muodostuminen, hallinta, valta, seksuaalisuus, kilpailu. 

 

Sosiaaliset mentaliteet liittyvät arkkityyppeihin. Yhdessä ne aktivoivat aivojen erilaisia yhteyksiä. Toiset ovat käytössä ja toiset aivoalueet sulkeutuvat pois käytöstä, riippuen siitä mitä halutaan omalla toiminnalla edistää. Vaikutamme toisiimme, voimme siis valita kuinka vaikutamme.

 

Elämän virrasta kehittyneen ja muotoutuneen ihmisen myötätunto perustuu motivaatioon, arkkityyppeihin, ja sosiaaliseen mentaliteettiin. Tosiasia myötätunnosta on se, että meillä on aivot, joiden järjestelmä mahdollistaa myötätunnon kokemisen. Ihmisen
oma velvollisuus on sitten selvittää, kuinka muovaamme aivoista myötätuntoisemmat ja siten
omasta elämästämme merkityksellisen. Geenit eivät rajoita, vaan antavat lähtökohdan. Se kuinka laajasti ja syvästi myötätuntoa koemme, on opettelun seurasta.

 

Itsemyötätunto

 

Itsemyötätunto tekee olomme hyväksi, joten voimme silloin hyvin ja voimme olla myötätuntoisempia ympäristöllemme. Myötätuntoista on kohdistaa mieli omaan luomaamme todellisuuteen, jota emme ole luoneet, joten emme ole siihen syyllisiä. Samaistumatta mihinkään arkkityyppiseen prosessiin ihminen voisi ajatella olevansa olento, jolla on mahdollisuus hyväntahtoisuuteen ja myötätuntoon. Vasta sen jälkeen ihminen voisi ajatella itseään suhteessa heimoon, uskontoon tai poliittiseen
ryhmään. Pohjalla olisi ajatus vastustaa pohjimmaisia haluja ja samaistua ihmiseen.

 

Avainsanat: myötätunto, evoluutio, vuorovaikutus, arkkityyppi

 


 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myötätunto, itsemyötätunto, arkkityypit