Mielen salat!

Torstai 16.9.2021 klo 8:36 - Ulla Ollikkala


C305EA90-24C2-45A8-BEA6-3F7D5941E279.jpeg

Kuva Ulla.

Työssäni psykofyysisenä fysioterapeuttina ( www.flexio.fi)  ja myös PalautumiskouluPROn (www.palautumiskoulupro.fi) kouluttajana mielen toiminta ja ohjaaminen on suuressa osassa. Palautumisohjaajakoulutuksessa monet oivaltavatkin koko koulutusmatkan olevan mielen työstämistä, koska kehon vapautuminen nostaa esille itsestä asioita, joita pitää mielen ohjauksen keinoin pohtia. Monesti nämä itseltä salassa olevat asiat tupsahtavat esille, kun ihmiselle tulee mahdollisuus itsensä ja kehomielen kohtaamiseen. 

Kehon olo

Monesti kohtaan asiakkaita, jotka ovat ajatusten tasolla analysoineet, niin itse kuin ohjauksessa, mielensä toimintoja ja ohjanneet ajatusten suuntaa. Arjessa on kuitenkin edelleen vallitsevana nimeämätön olo, joka vie sitten yli- tai alivireyden suuntaan. Näitä  me sitten yksilöllisessä ohjauksessa pohdimme. Vielä ei ole tullut vastaan ketään, joka tahtoo oloaan muuttaa, joka ei olisi kokenut muutosta itsessään. Tapasin viikolla ohjauksessa asiakkaan, jonka oli vaikea ilmaista itseään ja oloaan sanoilla, mutta sitten kehon ilmaisulla pääsimme olon jäljille. Olohan voi liittyyä aikaa, jolloin sanoja ja ymmärrystä on ollut kehittyneenä vasta vähäisesti tai ei vielä lainkaan. Tästä päästiin sitten etenemään kohti mielen toimintoja, kun olotila oltiin purettu.

Mielen salat

Oman mielen saloihin saat hieman syvyyttä sillä, kun pohdit mikä osa itsestäsi on milloinkin aktiivinen. Ihmistä ohjaa toiminnassa motivaatio, mutta motivaation lisäksi on aivan yhtä  tärkeätä löytää ne esteet, joita motivaatiolle ja tavoitteiden toteutumisella on itsessäsi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilman niiden tunnistamista et välttämättä pääse etenemään tavoitteiden suuntaan työssä, opiskelussa, elämässä, eli  siihen suuntaan jota osa sinusta palavasti tahtoo. Heräsikö mielenkiintosi?

Kyllä, myös tunteet ja arvomaailmasi liittyvät tähän. Pääset itsesi toiminnan jäljille pohtimalla käyttäytymistä, sitä missä tilanteessa toimit ja millä tavoin. Aivan varmasti löydät omasta käyttäytymisestä myönteisiä ja kielteisiä toimintoja ja myös erilaisia tunteita. Huomaat varmasti, että pelkkä arvojen ja päämäärien tunnistaminen, tai vahvan mielessä luodun tavoitteen ja vahvan motivaationkaan omaaminen, ei välttämättä vie kohti muutosta tai tavoitetta. On ymmärrettävä omaa toimintaansa syvemmin. Tätä on pohdittava erityisesti silloin, kun et pääse etenemään suuntaasi. On kysymyksessä sitten, elämäntapamuutos, vaikka palautumisen lisääminen arkeesi tai muutos oiskelu/työelämässä.

Esimerkki työelämästä

Monesti tämä näyttäytyy työelämässä, joten otan siitä esimerkin ymmärryksen lisäämiseksi. Töissä on joukko erilaisia ihmisiä. Työssä  ihmisille on osoitettu oma perustehtävä ja siten oma tavoite toimintaan. Sen lisäksi on luotu tavoitteet yhteiseen toimintaan. Kannustuspuheet yhteisen hyvän suuntaan on tehty. Hetken kannustus kestää, mutta sitten vaikka tavoite on olemassa, toiminta hiipuu ja tavoite jää saavuttamatta. Miksi? Mitä tässä tapahtuu?

Yhteisön ( työ) monien ihmisten mielet toimivat kukin omalla tavallaan. Erilaiset mallit toimia  nousevat itsessä esiin, sisäisen vuoropuhelun äänessä voi ollakin ärjyjä, arvostelija, kriitikko, sen innovatiivisen innostuneen ja motivoituneen mallin esteenä. Tavoittaako kannustuspuhe ärjyjän ja arvostelijan vai tapahuuko jotain aivan muuta? Olet ehkä kuullut sanan muutosvastarinta, se liittyy mielestäni tähän osa-alueeseen oleellisesti. 

Huomaat varmasti, että mielemme vaatii joskus ohjausta, vahvaa sellaista, että se voi irrottautua siitä sisäisestä puheesta, joka estää etenevää ja haluttua toimintaa. Sisäinen dialogi on mahdollista toteuttaa rakentavasti, itsensä hyvin tuntemalla.

Terveisin Ulla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mieli, mielenvalmennus, mielenohjaus, keho, kehon-olo, muutosvastarinta,

Taistele-pakene-jähmety-lamaannu ja miellytä

Lauantai 11.9.2021 - Ulla Ollikkala

30853AFA-9169-438A-9BB0-3661470A3E85.jpeg

Kuva: Ulla

Löysin postistani viestin ja kysymyksen olenko postannut aiheesta taistelu- pako-lamaantuminen”. Kelasin yli neljän vuoden kirjoitukset ja aihetta olen toki sivunnut, mutta tapani on kääntää asioita aina kohti palautumista, joten aivan  suoraa tekstiä aiheeseen ei löytynyt. Tässä avaan omin ajatuksin aihetta, lopussa tukeudun aiempaan julkaisemaani tekstiin ja alan kirjallisuuteen. Lähde löytyy tekstin lopusta.

Kuva on Tampereen tunnelista, joka mielestäni kuvaa tätä tilaa, mitä meissä tapahtuu, melko  hyvin. Joudumme ikäänkuin tunneliin, jossa on mahdollisuus ulospääsyyn, jos vain ehdit!

Pohdintaa

Nyt tähän pyydettyyn aiheeseen keskittyessä ja sitä pohtiessa  on huomioitava ihmisen kokema kuormitus. Kuormittuminen on  luonnollinen taoahtuma, joka elimistössä käynnistyy,  vain erilaiset mittasuhteet saavat aikaa erilaisia rekatioita kehossa ja mielessä. Kokemus, joka ihmiselle tapahtuu kuormittumisen  (uhan) laadusta riippuen, laukaisee hermoston  reaktion, joka on hyvin alkukantainen, joskus jopa primäärireaktio, vailla hallintaa tai säätelyä.  Reaktiohan perustuu HPA -akselin ja SAS- akselin toiminnalle. Molemmat vastaavat kuormittuneisuuden ( uhka, pelko)  tilaan tuottamalla adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia elimistöön. Varmasti hyvin tuttuja asioita sinulle, joka olet ollut joskus kuormittunut. Tai sinulle jolla on jokin mittari käytössäsi.

No niin, taistele reaktio syntyy ja keho kertoo valmiudesta toimia ja puolustaa omaa itseään, ja henkeään. Tämä voi tapahtua salamannopeasti uhkaa vasten tai sitten hieman hitaammin, uhkan laadusta riippuen. Olet vastakkain vanhanaikaisen ”taistele tai kuolet” mallin kanssa.  Pakene reaktio saa sinut sitten juoksemaan uhkaa pakoon päinvastaiseen suuntaan. Tämä kaikki on toimintaa ja siihen kuuluu mahdollisuus liikkeeseen. Johonkin tälle alueelle sijoittuu miellyttämisen malli, jota en tässä sen tarkemmin kuvaa. Ongelmia alkaakin tulla, jos liike ei toteudu. Seurauksena on liikkumattomaksi jähmettyminen ja liikkumattomuuden  tila puolustautua ja sitten seurauksena on lopulta täysi lamaantuminen, liike sammuu. Kaikki mallit ovat osa puolustautumis järjestelmää uhkaa vastaan ja  ne siis suojelevat elämää. Edelleen kaikki on hyvin, kun järjestelmä palautuu takaisin optimaaliseen tilaansa. Ongelmat syntyvät kun palautuminen ei onnistukkaan, vaan tämä tai osa näistä - taistele, pakene, jähmety, miellytä, lamaannu,  järjestelmästä  jää aktiiviseksi. Syitä tälle voi olla yhtä paljon, kuin sosiaalisia uhkia ympäristöstä löytyy, muiden uhkien lisäksi. 

Fysiologisesti tässä tilassa ensin sydän toimii nopealla sykkeellä ja pumppaa verta raajoihin taistelun ja paon onnistumiseksi. Tarkkaavaisuus keskittyy taistelun kohteeseen tai pakoreitin suuntaan ja laajempi havaitsemisen tila väistyy. Hengitys nopeutuu. Silloin kun nämä eivät tuota tulosta ja estyvät seuraa  lamaantuminen ja liikkumattomuus. Näistä syntyy traumaattisia kokemuksia, jotka saattavat olla hyvinkin vahvasti kehomuistoissa ja estävät palautumisen  prosessin käynnistymisen.

Trauma ja palautuminen

Olen aiemmin kirjoittanut, että palautumisella on myös syvempiä merkityksiä. Aiheen, nimeltä trauma, noustessa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen arkikielessä, on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa palautuminen ja trauman yhteys. Palautuminen saa jälleen eri merkityksen tässä asiayhteydessä, kuin pelkkä kuormituksesta palautuminen, liikunnasta palautuminen, työssä palautuminen jne. Nykytiedon mukaan olemme lähes  jokainen läpikäyneet, jollain tasolla, jonkin haavoittuvuuden (trauman) kokemuksen. Osa ei ole edes kunnolla selvinnyt näistä kokemuksista. Osalla se on vielä tietoisuuden kosketusta vailla. 

Palautuminen liittyy myös traumaan. Palautuminen on osa puolustusreaktion vaiheita, mutta ei kuulu puolustusreaktioiden piiriin. Nämä salamannopeasti aktivoituvat reaktiot ja  järjestelmät ovat  vaistomaisesti toiminnassa. Puolustusreaktion eri vaiheet riippuvat olosuhteista, tapahtumasta ja yksilön voimavaroista. Nämä vaiheet liittyvät oleellisesti ihmisen vireystiloihin. Ensin ihminen on kuitenkin orientoitunut vallitsevaan tilanteeseen ja sen jälkeen tapahtuu, nämä  kaikki tai joitain, seuraavia asioita: merkittävä muutos vireydessä, orientoitumisrefleksi voimistuu, kiintymisen ja sosiaalisen sitoutumisen järjestelmät aktivoituvat, liikkeen aikaansaavat puolustusjärjestelmät aktivoituvat, liikkumattomuuden järjestelmät käynnistyvät, palautuminen toteutuu, lopuksi tapahtuu yhdistäminen. (Odgen, ym. 2009)

Nämä kaikki siis liittyvät vireystilaan. Saatoit huomata, että vaihtelut olivat yli- ja alivireyttä. Kuormittuminen  kehossa ja mielessä  saattaa silloin koskettaa näitä molempia järjestelmiä ja jokaista puolustusreaktiota. Kertaluontoisena voimakkaana tapahtumana tai pitkään jatkuvana tapahtumana.

Palautuminen  traumatapahtumassa

Palautuminen tapahtuu, kun uhkaava tilanne on ohitse. Sen vuoksi palautuminen ei kuulu puolustusreaktioihin -  se poikkeaa kuitenkin arkitoiminnoista (Odgen, ym. 2009.)

Fysiologinen palautuminen tapahtuu, kun vireystila lähestyy sopivaa perustasoa. Puolustusjärjestelmät  kytkeytyvät pois päältä. Sympaattisen reaktion ollessa kyseessä esim.  jännitys ja sykkeen kohoaminen, vaimenevat. Sympaattisen hermoston tilan laukeaminen voi tapahtua myös hallitsemattomana vapinana. (Levine, 1997). Ihmisellä tärinään saattaa liittyä emotionaalinen tila -  tarve itkeä. Sosiaalisen liittymisen tarpeet saattavat aktivoitua. Ihmisellä on silloin tarve puhua tapahtumasta. Tähän tapahtumaan liittyy silloin kiintymyksen, turvallisuuden ja luottamuksen tunne.  

Parasympaattisen puolustuksen tilassa vireystila kohoaa alivireydestä kohti perustasoa. Silloin, kun trauma tapahtumaan liittyvät sekä yli- , että alivireys, toiminta palautuu energian purkamisen kautta.(Odgen, ym. 2009)

Fysiologinen ja psykologinen palautuminen vaaditaan toipumiseksi trauman kokemisen jälkeen. Palautumisessa huomio siirtyy loukkaantumiseen (kipu, kokemus, tunne), ja aloitetaan toipuminen ja vaurioiden korjaaminen lepotilassa. Uhkatilanteen väistyessä kipujärjestelmät toimivat jälleen aktiivisesti. (Esim.onnettomuus). Silloin, kun tätä levon ja palautumisen vaihetta ei päästä toteuttamaan loppuun saakka, syntyy kroonistuminen. Tapahtuma on suljettu pois kehon ja mielen muistoista. Tilanne saattaa tuottaa häpeän tuntemusta, joka vuosi se suljetaan pois mielestä.  Tapahtumasta ei silloin myöskään kerrota. ( Seurauksena esim.väsymys,uupumus). Kyvyttömyys viedä palautumisvaihetta päätökseen saa aikaan tapahtuman ja  asian eristäminen itsestään, kehon ja mielen muistoista. Palautumisen toteutuessa kokemus viedään yhdistämisvaiheeseen, joka on huomattavasti palautumisvaihetta pidempi.

Olet varmasti jo huomannut palautumisen aivan samat prosessit, kuin esimerkiksi kuormittuneisuuden ollessa kysymyksessä. Minkä vuoksi tästä kirjoitan on se, että kun kuormittuminen, vaikka työelämässä tai perheessä tapahtuu, niin keskeneräiset tiedostamattomat prosessit voivat aktivoitua. Ne syvät juuret ihmisen kokemusmaailmassa nousevat esille ja siitä on seurauksen OLO.  Olo on ilmiö, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat eri palvelujen pariin. Olo on se jäsentymätön tila, johon liittyy kokemus epämiellyttävyydestä. Tätä taustaa vasten ymmärrät ehkä omiakin  olojasi paremmin. Harvemmin hyvään oloon haetaan apuja:)

Palautumisohjelmat koulutuksessa ja niiden merkitys kokemuksista palautumisessa

Aikoinaan kun kehitin palautumisohjelmat (alkaen 2003), niiden ajatus oli lempeästi tietynlaisella liikkeellä irrottautua, niin sympaattisen,  kuin puolustavan parasympaaattisenkin tilan, päälle jääneistä rakennelmista. Ohjasin itse  näitä ohjelmia  lähes kymmenen vuotta osana koulutusta. Saamani kokemus reagoinnista oli hyvin laajaa.  Nykytieto on tuonut, tähän kehon kohtaamisen tapaan, vain lisää vahvistusta polyvagaalisen teorian valossa  ja siihen liittyvien aivohermojen toiminnan ymmärtämisen myötä. Aiemmasta tekstistä huomaat, että molemmissa vireyssuunnissa, ”tietynlainen” liike on avainasemassa. Palautumisohjelmissa on monta erilaista tapaa, jotka tukevat tätä palauttavaa työskentelyä. Vähitellen ollaan tiedostamassa  näitä asioita yhä enemmän. Ymmärretään jo se, että kehon vapautumiseen tarvitaan muuta, kuin suorittavaa liikettä ja hengitystä.. En tiedä onko nyt myös ohjelmien syvemmälle oivaltamiselle tullut aika?  Uskon niin, koska tässä erään traumakoulutuksessa mukana olleen kollegan ja valmistuneen palautumisohjaajan huomio. ”Traumakoulutus syvensi aiemmin opittua ja koettua. Pohdinta vei useasti Palautumiskoulutuksen hetkiin ja vahvisti kokemaani liikeohjelmissa : kehon kautta tapahtuvaa luonnollista prosessia

Lähteet kirjasta Trauma ja Keho.

terveisin Ulla

Ulla.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolustusreaktio, palautuminen, trauma, keho, mieli

Jännitysrakennelmat, onko sinulla niitä?

Maanantai 9.8.2021 - Ulla Ollikkala



D0242648-8AA6-4512-BD56-C1EEB19F62E8.jpeg

KUVA: pixapay

Käsittelen tässä tekstissä sitä tapahtumaa, joka on palautumisen vaikeus jännitystilasta, jonka rakennelmat ovat syvemmällä,  kuin liikuntaharjoittelun tai muun fyysisen rasituksen  aikaansaama jännitystila. Pohditaan miellyttämisen, jähmettymisen ja  lamaantumisen kehollista ilmentymää sitten toisella kertaa.

Mitä jännittyessä tapahtuu?



Jännittyessä  tapahtuu hermostossa vireystilan kohoaminen eli   sympaattisen hermoston aktivoituminen. Tämän seurauksena tapahtuu  lihasten jännittäminen, hengityksen kiihtyminen, sydämen sykkeen nopeutuminen, tarkkaavaisuuden ja huomion kiinnittyminen hyvin  kapealle alueelle, pupillien supistuminen, kuulon herkistyminen, kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen aistien valpastuminen. Mielesi ei ratko tässä kohdassa muuta, kuin miten selviytyminen tilanteessa onnistuu. Hyvin kehollista toimintaa siis suurelta osalta. Tämä tapahtuma  on myös puolustautumisjärjestelmän käynnistymisen prosessi, aina ihmisen suojaksi.

Tämä järjestelmä on käytössä aina lapsuudesta saakka. Muistatko hetken, jolloin se tapahtui sinulla ensimmäisen kerran? Puolustuksesi käynnistyi, ehkä kerta toisensa jälkeen. Toisella jännitys saattoi purkautua hetkessä, keho palautui. Sitten olet sinä, jolla tämä palauttava järjestelmä ei pääse tapahtumaan, eli et onnistu palautumaan. Syntyy kehollinen jännitysrakennelma. Esteet palautumiselle saattaavat olla lapsen ympäristön turvattomuudessa, turvattomuuden hetkissä, sosiaalisten suhteiden turvattomuudesta, genetiikassa, ehkä myös temperamentissa. Nykytiedon mukaan jopa epigenetiikassa. Olet  ehkä siinä n. 5- 7 % joukossa, joka sitten myös kipuilee geenivirheen vuoksi,  jännityksen aihuttamista kipuoireista enemmän, kuin se toinen. 


Kuva: Mitä tapahtuu jännittäessä?

Silloin kun tarkastellaan syvempiä rakennelmia, tarkastelemme näitä varhaisessa kehityksen vaiheessa toteutuneita kehon reaktioita. Keho reakoi supistumalla, lyhentymällä ja tiukkuudella. Kasvot, leuka, kaula, hartiat, vatsa, selkä, lantio ja jalat, koko ihminen on supistunut. Voit kokeilla omalla kohdallasi, mikä kohta on sinulla se joka kiristää, saatat olla juuri tämän jännitysrakennelman äärellä. 

Kyvyttömyys viedä kehossa luonnollista jänntyksestä palautumisvaihetta päätökseen, saa aikaan tapahtuman ja  asian eristäminen itsestään, kehon ja mielen muistoista. Palautumisen toteutuessa kokemus viedään yhdistämisvaiheeseen, joka on huomattavasti palautumisvaihetta pidempi.

Palauttavan liikkeen merkitys

Tämän vuoksi liikkeen merkitys on suuri. Vielä sellaisen liikkeen merkitys, jonka ideana on vaikuttaa koko kehon jännitysrakennelmiin. Nyt saatat huomata, ettei hengitysharjoitukset, salitreeni tai liikunta olekkaan se laji, jolla tähän paneudutaan. 

Kehoterapiassa (Reich, W. ym.) puhutaan sellaisista liikkeistä, jotka ovat ilme- ja ilmaisuliikkeitä. Liikkeitä, joilla ilmennetään kehon tilaa, kuvaillaan tunnetta, ja luodaan tarinaa itsestä. Tämä tapa vapauttaa kehoa, tukee sen uudelleen järjestäytymistä. Tämä on hyvä alku oman kehon vapautumiselle ja hengityksen vapautumiselle. Ohjatusti nämä löytyvät suunnittelemistani Palautumisohjemista ((2003-2020).

Pelkästään liike ei aina riitä. Toisiaan tarvitaan kehon ja mielen, sekä ohjauksen tarve sen oivaltamiseen, mitä tapahtumia on sisimpäänsä eristänyt eli sulkenut muistoistaan. Voin lohduttaa, näitä on aivan jokaisella.

Johtavatko nämä lapsuuden tapahtumat aikuisuudessa kehon jännityksiin?

Kyllä vain, sellaiseen, joka ei helpolla purkaudu. Kehoon, eli jollekin segmenntialueelle, jäänyt jännitys on altis äkillisestikin reagoimaan arjessa jokaiseen turvattomaan hetkeen, vuorovaikutukseen ja tapahtumaan. Jännitys on herännyt kehossasi. Elämmme ihmisten täyttämässä ympäristössä, joka tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia kohtaamisiin, jotka eivät ole palauttavia. Niitä voi olla lähisuhteissa, työpaikoilla, ystävyyssuhteissa ja mitä mieleesi tuleekaan. Tunnustele sitä, mikä hetki on sinun hyvä hetkesi, sellainen jossa olet rento ja vapaa. Se on ihmisen luonnollinen tila olla ja elää. Tätä kutsutaan rauhoittumisjärjestelmän aktivoitumiseksi rekä rentoutumisreaktioksi. 😀




Terveisin Ulla

8DE6C8DE-1AAD-474A-BC17-3D80310EE65C.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautumisjärjesjeselmä, rentoutumisreaktio, segmentti, kehoterapia, jännitys, keho, mieli, lapsi, kiintymyssyhde , turvallisuus

Sisäinen lapsi

Sunnuntai 25.7.2021 klo 8:25 - Ulla



AF0CA34B-4B81-4838-906D-C593CBC076F6.jpeg

Kuva: Ulla. Peilaus.

Aika usein olen pohtinut itsekseni omaa,  sisäisen tunneilmaston tilaa. Toiset kutsuvat sitä sisäisen lapsen maailmaksi, toisille se on vain sisältä kumpuavaa puhetta, molemmat varmasti ihan hyviä ilmaisuja. Mitään luonnotonta tai mystistä se ei ole.Sisäisessä lapsessa,  on Tommy Hellstenin vanhan  Elämän lapsi- kirjan mukaan, seuraavia piirteitä; *luottamus, herkkyys, luovuus, rehellisyys, leikkisyys, viattomuus, usko ja hengellisyys. 

Luottamus ja turvallisuus

Luottamus kytkeytyy turvallisuuteen. Turvallisuus liittyy oleellisesti yksilölliseen kiintymyssuhdemalliin, joka on muodostunut siinä sosiaalisessa kontekstissa, jossa lapsi on elänyt. Kiintymyssuhdemallit ovat seuraavanlaisia:  turvallinen, turvallinen-välttelevä, turvallinen-ristiriitainen, turvaton-ristiriitainen, jäsentymätön-sekava. Näiden mallien pohjalta sitten tarkastelemme elämää. Turvallisen kiintymyssuhteen pohjalta Hellstenin* edellä mainitut piirteet ovat sitten parhaiten mahdollisia. Turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksen pohjalta sitten ollaan näkyviä ja tarvitsevia tai näkymättömiä ja omat  tarpeet ovat suljettu pois tietoisuudesta.

Oma ymmärrys vahvistui

Ohjasin aikuiskoulutuksen (1998- 2010) sisällä aikoinaan myös sisäisen lapsen osuutta. Tarkoituksena  oli itsetuntemukseen ja itsensä ymmärrykseen kurkistaminen, sen kohtaaminen, jota vaille on jäänyt.  Kymmenessä kouluttajan vuodessa opin itse paljon ihmisistä. Koulutuksessa jakso oli kolmen  päivän matka omaan sisimpään, jossa leikki, tanssi, musiikki ja liike olivat suuressa roolissa. Hyvin kehollista ja hermoston tasolla toimivaa työskentelyä. Näiden lisäksi mielikuvamatkat, visualisoiminen, piirtäminen ja rentoutuminen kuuluivat päivien ohjelmaan. Leikin varjolla ja mielikuvilla toteutuivat myös varhaiset liikemallit ja niiden mallit kehossa. Purettiin refleksejä ja etsittiin maadoitusta ja keskilinjaa, leikkien tietysti. Musiikin tuoma rytmi oli tärkeässä roolissa, liikkumisen ja liikkeellelähdön vaikeutta helpottamaan. Mielenkiintoisia matkoja sitten tehtiin mielen alueella. Mielikuvamatkalla opeteltiin kohtaamaan omaa sisäistä lasta ja se toi lapsen näkyväksi. Toisinaan lapsi tosin  jäi piiloon  tai  kokonaan näkymättömiin. Kysymyshän oli tietysti silloin aiemmin mainitusta turvallisuudesta  ja luottamuksesta ja niiden yksilöllisistä rakennelmista. Kertomukset olivat hyvin liikuttavia, joita jälkeenpäin toisten kanssa avattiin. 

Suhde itseen ja palautuminen

Suhde sisäiseen maailmaasi ja siihen viestiin, jota sieltä saat nykyisin,  liittyy juuri tähän lapsen elämänhistoriaan. Hyvin todellisiin kokemuksiin, joissa lapsen näkökulma ja tarve on jäänyt huomioimatta, kohtaamatta tai näkemättä. Aikuisten eli vanhempien tai huoltajan sivuuttaessa lapsen tarpeet. Kysymys voi olla fyysisistä, psykkisistä, henkisistä tai sosiaalisista tarpeista. Joskus jopa näistä kaikista. 

Sisäisen lapsen keho on kokenut aivan samoja asioita, joita saatat kokea tässä päivässä. Kehossa on saattanut olla eri tapahtumiin liittyen pinnistelyn, selviytymisen, suorittamisen, supistumisen, pakenemisen, lamaantumisen, jähmettymisen, alistumisen, suojautumisen, vetäytymisen, irtipäästämisen, puskemisen,  sekä myös kohtaamisen, kurottamisen, ojentumisen, lähentymisen, hakeutumisen, turvallisuuden  ja kiinnittymisen kokemuksia. 

Muistatko?

Mihin nämä kokemukset ovat kadonneet? Usein muisti on se joka suojaa vaikeilta muistoilta, vain  unohtamalla asioita. Paljonko sinä muistat lapsuudestasi? 

Palautuessa, kokiessa ja muistaessa kuljetaan kohti kehon järjestäytymistä ja lempeää purkua. Palautumisen ajatus on silloin hieman syvemmällä tasolla. Mahdollisuus on kohdata sisäinen lapsensa, silloin kun suostuu kuulemaan omia tarpeitaan.

Keho kertoo 

Keho viestittää aina jotain suhteessa toiseen, vaikka minuun. Väistämättä itse kiinnitän huomion ihmisen tapaan käyttää kehoaan, liikuttaa kehoaan ja sitten suojella kehoaan. Itselle hieman yllättäen, nettiyhteyden kautta toteutuneet kohtaamiset, paljastavat kasvojen reaktiot loistavasti. Torjunnan, vetäytymisen, puolustautumisen, pelon ja uhittelun, samoin kuin avoimen vuorovaikutuksen.

Nämä kehon toiminnan viestit kertovat sitä vanhaa mukana kulkevaa tarinaa niille, jotka kuulevat kehon viestejä. Nämä viestit ovat meidän jokaisen nähtävissä koettavissa. Työssäni kohtaan sen, että kehot muuttuvat ja siten mieli muuttuu. Kehon muutoksesta kertoo usein lause; olo on vapautunut, olo on jotenkin muuttunut kevyemmäksi. Se kertoo juuri siitä, että jokin kuormittavista asioista  on purkautunut. Se mikä se oli, ei välttämättä avaudu hetkessä. Joskus käy niinkin, että havahtuminen tulee lauseena, nyt minä muistan!

Suhde itseesi on ensimmäinen  ja viimeinen suhteesi. Sen vuoksi on hyvä elää itsensä kanssa mahdollisimman tuntevaa vuorovaikutusta!

Lue lisää, löydät myös muutaman visualisointiharjoituksen Karitan tekstistä.https://hidastaelamaa.fi/2015/02/miten-opin-olemaan

Kuva: Palutumiskoulupro/Ulla

FD60650F-97B0-4CBE-854A-1664FC98BDA6.jpeg-itselleni-sellainen-aiti/





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäinen lapsi, kiintymyssuhde, turvallisuus, keho mieli, palautuminen

Mikä on olemisen tilasi?

Keskiviikko 24.3.2021 klo 12:46 - Ullla Ollikkala

 1A973A9A-0A12-4052-A833-C943A817C782.jpeg


♥️  

Olen aiemmin kirjoittanut, että palautumisella on myös syvempiä merkityksiä. Aiheen, nimeltä trauma, noustessa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen arjessa, on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa palautumisen ja trauman yhteys. Palautuminen saa jälleen eri merkityksen tässä asiayhteydessä, kuin pelkkä kuormituksesta palautuminen, liikunnasta palautuminen, työssä palautuminen jne. Nykytiedon mukaan olemme lähes  jokainen läpikäyneet, jollain tasolla, jonkin haavoittuvuuden (trauman) kokemuksen. Osa ei ole edes kunnolla selvinnyt näistä kokemuksista. Osalla se on vielä tietoisuuden kosketusta vailla. 


Palautuminen liittyy myös traumaan. Palautuminen on osa puolustusreaktion vaiheita, mutta ei kuulu puolustusreaktioiden piiriin. Nämä salamannopeasti aktivoituvat reaktiot ja  järjestelmät ovat  vaistomaisesti toiminnassa. Puolustusreaktion eri vaiheet riippuvat olosuhteista, tapahtumasta ja yksilön voimavaroista. Nämä vaiheet liittyvät oleellisesti ihmisen vireystiloihin. Ensin ihminen on kuitenkin orientoitunut vallitsevaan tilanteeseen ja sen jälkeen tapahtuu, nämä  kaikki tai joitain, seuraavia asioita: merkittävä muutos vireydessä, orientoitumisrefleksi voimistuu, kiintymisen ja sosiaalisen sitoutumisen järjestelmät aktivoituvat, liikkeen aikaansaavat puolustusjärjestelmät aktivoituvat, liikkumattomuuden järjestelmät käynnistyvät, palautuminen toteutuu, lopuksi tapahtuu yhdistäminen. (Odgen, ym. 2009)


Nämä kaikki siis liittyvät vireystilaan. Saatoit huomata, että vaihtelut olivat yli- ja alivireyttä. Kuormittuminen  kehossa ja mielessä  saattaa silloin koskettaa näitä molempia järjestelmiä ja jokaista puolustusreaktiota. Kertaluontoisena voimakkaana tapahtumana tai pitkään jatkuvana tapahtumana.


Palautuminen  traumatapahtumassa


Palautuminen tapahtuu, kun uhkaava tilanne on ohitse. Sen vuoksi palautuminen ei kuulu puolustusreaktioihin -  se poikkeaa kuitenkin arkitoiminnoista (Odgen, ym. 2009.)

Fysiologinen palautuminen tapahtuu, kun vireystila lähestyy sopivaa perustasoa. Puolustusjärjestelmät  kytkeytyvät pois päältä. Sympaattisen reaktion ollessa kyseessä esim.  jännitys ja sykkeen kohoaminen, vaimenevat. Sympaattisen hermoston tilan laukeaminen voi tapahtua myös hallitsemattomana vapinana. (Levine, 1997). Ihmisellä tärinään saattaa liittyä emotionaalinen tila -  tarve itkeä. Sosiaalisen liittymisen tarpeet saattavat aktivoitua. Ihmisellä on silloin tarve puhua tapahtumasta. Tähän tapahtumaan liittyy silloin kiintymyksen, turvallisuuden ja luottamuksen tunne.  

Parasympaattisen puolustuksen tilassa vireystila kohoaa alivireydestä kohti perustasoa. Silloin, kun trauma tapahtumaan liittyvät sekä yli- , että alivireys, toiminta palautuu energian purkamisen kautta.(Odgen, ym. 2009)


Fysiologinen ja psykologinen palautuminen vaaditaan toipumiseksi trauman kokemisen jälkeen. Palautumisessa huomio siirtyy loukkaantumiseen (kipu, kokemus, tunne), ja aloitetaan toipuminen ja vaurioiden korjaaminen lepotilassa. Uhkatilanteen väistyessä kipujärjestelmät toimivat jälleen aktiivisesti. (Esim.onnettomuus). Silloin, kun tätä levon ja palautumisen vaihetta ei päästä toteuttamaan loppuun saakka, syntyy kroonistuminen. Tapahtuma on suljettu pois kehon ja mielen muistoista. Tilanne saattaa tuottaa häpeän tuntemusta, joka vuosi se suljetaan pois mielestä.  Tapahtumasta ei silloin myöskään kerrota. ( Seurauksena esim.väsymys,uupumus). Kyvyttömyys viedä palautumisvaihetta päätökseen saa aikaan tapahtuman ja  asian eristäminen itsestään, kehon ja mielen muistoista. Palautumisen toteutuessa kokemus viedään yhdistämisvaiheeseen, joka on huomattavasti palautumisvaihetta pidempi.


Olet varmasti jo huomannut palautumisen aivan samat prosessit, kuin esimerkiksi kuormittuneisuuden ollessa kysymyksessä. Minkä vuoksi tästä kirjoitan on se, että kun kuormittuminen, vaikka työelämässä tai perheessä tapahtuu, niin keskeneräiset tiedostamattomat prosessit voivat aktivoitua. Ne syvät juuret ihmisen kokemusmaailmassa nousevat esille ja siitä on seurauksen OLO.  Olo on ilmiö, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat eri palvelujen pariin. Olo on se jäsentymätön tila, johon liittyy kokemus epämiellyttävyydestä. Tätä taustaa vasten ymmärrät ehkä omiakin  olojasi paremmin. Harvemmin hyvään oloon haetaan apuja:)


Palautumisohjelmat ja palautumisen merkitys


Aikoinaan kun kehitin palautumisohjelmat (alkaen 2003), niiden ajatus oli lempeästi tietynlaisella liikkeellä irrottautua, niin sympaattisen,  kuin puolustavan parasympaaattisenkin tilan, päälle jääneistä rakennelmista. Ohjasin itse  näitä ohjelmia  lähes kymmenen vuotta osana koulutusta. Saamani kokemus reagoinnista oli hyvin laajaa.  Nykytieto on tuonut, tähän kehon kohtaamisen tapaan, vain lisää vahvistusta polyvagaalisen teorian valossa  ja siihen liittyvien aivohermojen toiminnan ymmärtämisen myötä. Aiemmasta tekstistä huomaat, että molemmissa vireyssuunnissa, ”tietynlainen” liike on avainasemassa. Palautumisohjelmissa on monta erilaista tapaa, jotka tukevat tätä palauttavaa työskentelyä. Vähitellen ollaan tiedostamassa  näitä asioita yhä enemmän. Ymmärretään jo se, että kehon vapautumiseen tarvitaan muuta, kuin suorittavaa liikettä ja hengitystä.. En tiedä onko nyt myös ohjelmien syvemmälle oivaltamiselle tullut aika?  Uskon niin, koska tässä erään traumakoulutuksessa mukana olleen kollegan ja valmistuneen palautumisohjaajan huomio. ”Traumakoulutus syvensi aiemmin opittua ja koettua. Pohdinta vei useasti Palautumiskoulutuksen hetkiin ja vahvisti kokemaani liikeohjelmissa : kehon kautta tapahtuvaa luonnollista prosessia


Palautumisohjelmien liike tukee interoseption eli kehoaistimusten tunnistamista. Kehoaistimusten akitvoituessa moni kysyykin, miksi nämä nostavat tunteita pintaan? Vastaus löytyy tuolta aiemmasta tekstistä. Tässä on myös syy, miksi näitä ei ohjata ihmisille netin kautta. Ohjaaja pystyy kohtaamaan ja huomioimaan ihmisen, joka sitä tarvitsee. Palautumisohjelmat ovat keino lähestyä itseä siten, että se on turvallista. Ihan jopa sen pienen värinän äärelle palaamisella, joka saattaa nousta spontaanisti kehon vapautuessa ja pakkautuneen energian purkautuessa kehosta. Tämä tapahtuu tietysti ohjelmissa vasta sitten, kun keho on vapautunut ja purkaminen on mahdollista toteuttaa hyvin pienesti. 


Palautumisohjelmien avulla on mahdollista irrottautua tiedostetuista ja  tiedostamattomista kehon jännitystiloista, kokea vapautuminen, helpotus ja ilo. Ne tuovat luvan uskaltaa kohdata myös ärtyisyyttä ja kulkea kohti mielihyvän kokemusta. Palautumisohjelmat tuovat ihmisen (juurikin pitkäkestoisella  harjoituksella) kehonsa yhteyteen, tunnistamaan liikkumattomuutta ja liikettä. Palautumisen jälkeenhän ihmisellä oli mahdollisuus yhdistämiseen. Puolustuksen järjestelmät ovat väistyneet hieman. Palautumisohjelmien kohdalla palautumisohjaaja saattaa saadakin vastauksia, tästä harjoituksesta en pidä, tämä taas on äärimmäisen vapauttavaa. Aiempaa kirjoitustani vastenhan tämä kertoo aina ihmisen omaa tarinaa. Oma tarina on tärkeää kuulla ja kokea. Jokainen haluaa tulla kuulluksi!




Lähteet kirjasta Trauma ja Keho.





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trauma, palautuminen, vireystila, parasympaattinen, sympaattinen, odgen, keho, mieli, puolustujärjestelmä, palautumisohjelmat

Olemme luotuja olemaan!

Sunnuntai 14.3.2021 klo 10:27 - Ulla

2D668352-0C6B-466C-8A79-F9011832B52A.jpeg

Ole ja lepää, tee ja nauti!

Toimintamme perustuu tekemiseen ja lepoon. Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että parasympaattinen eli lepotila on meille aikojen alusta ollut vallitseva. Voisi hieman kärjistetysti sanoa, että olemme luotuja olemaan. Luin juuri artikkelin ihmisten, aikojemme alusta lähtien, keksimistä laitteista. Niiden aikainen tarkoitus on ollut koneellistaa toimintaa ja antaa ihmiselle mahdollisuus olla enemmän levossa. Lopputoteamus oli, ihminen kun on luonteeltaan laiska ja haluaa olla. Tästäkin voi olla sitten eri mieltä.

Painopiste tieteellisessä  tutkimuksessa on keskittynyt vuosikymmeniä sympaattisen eli tekohermoston toimintaan. Vasta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana onkin levon tarpeemme eli parasympaattinen hermosto noussut esille kaikessa tärkeydessään. Esimerkiksi rauhoittumisjärjestelmän tuominen tutkimuksen näkökulmaksi. (Uvnäs-Moberg, 2007.)

Muistan 90- luvun alussa, kun tätä aluetta pidettiin melko vähäpätöisenä. Hoidollisesti vein parasympaattisen hermoston rauhoittamisen työtapaa eteenpäin polikliinisessä fysioterapiatyössä vuonna-96. Minulle ohjattiin lääkärin toimesta asiakkaat, joita ei perinteisen fysioterapian lähestymistapa auttanut. Niinpä parasympaattisen hermoston toimintaa rauhoittavat/aktivoivat  menetelmät ja niiden tulokset olivat nähtävissä jo silloin. ( jännitys, kipukierre, päänsärky, migreeni, väsymys, uupumus, masennus, burnout, vatsaoireet, levottomuus, masennusryhmät) Ei siis ihme, että olen näin kauan puhunut palautumisasian puolesta.

Toimintamme ääripäät on hyvä tiedostaa

Näiden parasympaattisen ja sympaattisen toiminnan ääripääthän ovat niitä vakavasti haitallisia, eli silloin seurauksena ovat vagotonia tai sympatikotonia. 

Vagotoniahan on tila, jossa syke on vaarallisen  alhainen ja voi johtaa tajuttomuustilaan ja jopa kuolemaan. Tässä hieman oireluetteloa: hikoilu, kylmänkostea iho, rytmihäiriöt, pyörtyminen, lisääntynyt syljeneritys, hengityshäiriöt, flegmaattisuus ja hitaus. Sympatikotonia on sitten päinvastainen ilmiö, tämä on sitä tuttua oirekuvien aluetta lähes kaikille. Tunnistat ne kuormittuessa. Siinäkin sydän kuormittuu, nyt  liiallisesta sykkeestä ja ääripäässä on sydänkohtaus. Nyt kun ääripäät on selviä, niin ihmiselle parasta olisi tasapainon tila näiden toimintojen välimaastossa. Nämä tilat vaihtelevat luonnollisesti ja sitä kutsutaan sympatovagaaliseksi toiminnaksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna kaiken ollessa vallan mainiosti elimistö toimii, elpyy, toimii, elpyy, toimii, elpyy!

Nostan seuraavaksi esille kaksi tärkeää asiaa, hengityksen ja mielihyvän. Nämä asiat ovat niitä, joita kohti kuljemme tässä elpyy- toimii tilassa aivan automaattisesti. Välillä kyllä saattaa tuntua, että toisen mielihyvään pyrkiminen näyttäytyy mielipahana. 



Hengitys tasapainottajana

Hengityksellä pyritään, aivan luonnollisesti, autonomisen hermoston toiminnan tasapainoon. Hengitys rauhoittaa sen vuoksi, koska vagus eli kiertäjä-, eli lepo-, eli vaeltajahermoksi kutsuttu parasypaattinen hermo kulkee myös vatsan alueella. Luonnollinen palleahengitys hieroo pumppaavalla ja aaltoimaisella liikkeellä vagushermoa ja saa siten aikaan rauhoittumisen  ja tasapainon ilmiön koko kehoon. Tämä on nyt hyvin yksinkertainen  versio hengityksen merkityksestä hermostoon. 

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään  palleajännityksen eikä siten kehon jännityksen laukeamiseen.  Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.” ( W.Reich 1935-40.) Huomaa, kuinka varhainen näkemys hengitykseen onkaan. Tämä länsimainen näkemys perustuu autonomisen hermoston toiminnan ymmärtämiseen, anatomisiin rakenteisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Tärkeä asia, joka on hyvä tiedostaa, että hengityksessäkin on tarjolla  eri menetelmiä, varmasti kaikki vallan hyviä. Tässä kohdassa on tärkeintä tiedostaa se , mikä ”menetelmä” milloinkin on parasta olla käytössä ja missä vaiheessa. Lukkiutuneen, jännityyneen ja mahdollisesti vahvan suojareaktion alaisuudessa olevaa kehoa ei vain pusketa hengittämään.  Kaiken perustahan oli tuo aiempi, luonnollisen hengityksen palauttaminen ja sen jälkeen moni menetelmä on mahdollisempi toteuttaa. (Menetelmiä esim. Buteyko , WimHof, Rebirthing, Transformational).

Emootoiden tasapaino



”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, jonka seurauksena on ahdistus. (muut tuntemukset) Miellyttävän tuntemuksen suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä. (W.Reich 1935-40.)

Parasympaattien toiminta siis kulkee kohti mielihyvää. Se liittää ihmisiä turvallisuuden kokemuksen kautta toisiinsa ja vuorovaikutukseen. Solumme reagoivat kasvusuuntaan, ravintoon ja turvaan, ja soluja ne hermosolutkin ovat. Tämä tapahtuu hienosti, kun kaikki on hyvin eli ihminen  on tasapainoisessa turvallisuuden  tilassa. Mielihyvän tilassa.

Nykytiedon ja myös vanhan anatomisen tiedon mukaan,  parasympaattiset hermot kuitenkin haarautuvat eri osiin ja myös parasympaattisessa hermostossa on kaksi haaraa. Lisäksi eri hermoihin liittyviä parasympaattisia säikeitä. Myös parasympaattinen reaktio voi reagoida mielipahaan. Parasympaattinenkin toiminta johtaa silloin sisäiseen vetäytymiseen, sulkeutumiseen ja supistumiseen. Mielipahan tilassa.

Tässäkin kohtaa on hyvä tiedostaa, mikä ”menetelmä” milloinkin on käytössä. Onneksemme keho on viisas ja ratkoo näitä tilanteita aivan luonnollisesti. Kulkiessamme kohti mainittuja ääripäitä hermoston toiminnassa, tärkeäksi muodostuu tieto ja ymmärrys ihmisen toiminnasta. Varsinkin, jos olet ohjaavassa roolissa toisen ihmisen kanssa toimiessa.

Hengitys tasapainossa  ja mielihyvä kokemuksena ovat palautumista!




2 kommenttia . Avainsanat: Hengitys, mieleihyvä, autonominen hermosto, sympattinen, parasympaattinen, palautumien, mielipaha, oleminen,

Mielen metkut!

Lauantai 30.1.2021 klo 12:24 - Ulla

Mieli

"Mielen metkut"

Työskentelen, palautumiskouluPROn kouluttajan  ja psykofyysisen fysioterapeutin työni lisäksi, Mielenmentorina. Kerron hieman ensin, miltä pohjalta mielenmentoroinnin asiakkaiden kanssa toimin. Kävin aikoinaan koulutusta myös mielen toiminnan tutkimiseksi, opiskelin kasvatustieteitä ja sosiaalipsykologiaa, kävin depressiokoulun, NLP:tä, mielenvalmennuksen, sekä viimeisimpänä tärkeimmän eli  psykofyysisen psykoterapian peruskoulutuksen. Tähän viimeiseen koulutukseen vaatimuksena on  terveydenhoidon koulutus (3,5v), sekä pitkä työkokemus alalta, johon liittyy psykofyysinen työskentely. Kohtaamisen taidon ja kehon viestien ymmärtämiseksi koulutukset ovat olleet kohdallani aina lähiopintoja. Näiden taitojen yhdistämistä työssäni kutsun mielenmentoroinniksi. En siis tee terapiaa, mutta työssäni on terveydenhoidon ammattilaisen vastuullisuus ( psykofyysinen fysioterapeutti).  

Työskentely asiakkaan kanssa

Teen asiakkaan kanssa ajatusten, tunteiden ja toiminnan tunnistamista ja ohjaan asiakasta oivaltamaan oman mielen toimintaa ja käyttäytymistä.
Mielen ”metkuilla” tarkoitan sitä, että mieli alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa ohjaamaan ihmistä, myös harhaan. Ympäristö tarjoaa malleja, jotka vaikuttavat eri ikäisinä hyvin erilaisilta. Lapsen näkökulma on aivan eri, kuin aikuisen. Lapsen mieli ei aina ymmärrä eroa todesta ja epätodesta. Aikuisuudessa oman vanhan lukkiutuneen näkökulman muuttaminen on sitten mahdollista. Oma totuus voi muuttua sitä tarkastelemalla. Puhun tässä kohdassa erilaisista tunneympäristöistä ja niiden vaikutuksesta mielen toimintaan. Voit kohdallasi miettiä käytännössä sitä siten, miten mielesi toimii eri ympäristöissä. (PS. Olen rakentamassa työkokemukseni pohjalta uusia kortteja, juuri tunteisiin liittyen.)
Kehoterapian ammattilaisena, olisi mielestäni väärin  unohtaa kehon merkityksellisyys mieleen. Tämä on automaationa työskentelyssäni mukana. Kuten hyvin uusista tutkimuksista tiedämme, kehon valtava merkitys on vasta avautumassa koko laajuudessaan. Väittämän mukaan keho reagoi hermoston tasolla, ennenkuin mieli, joten nämä asiat on mielen parissa  työskentelevän huomioitava. On tiedostettava hienovaraiset viestit, joita ihminen lähettää myös keskustelutilanteissa.

Asiakaskohtaaminen , esimerkki 1.



Kohtasin erään asiakkaan, jonka ajatukset  olivat ajatussolmussa. Ajatukset kulkivat samaa rataa ja ulospääsyn tie ei näyttäytynyt ilman apua.  Omaan huonommuuden ajatukseen jumiutuminen, esti hyvän elämän tarjoamisen mahdollisuuden itselleen. Terveyttä ja hyvää elämää kohti kulkeminen aktivoi voimakkaan syyllisyyden tunteen. Asiakkaan oivallus siitä, että on lupa ajatella itselle hyvää, sai koko ihmisen vapautumaan, rentoutumaan ja iloitsemaan. 
Kysymys minulle kuului, onko minulla lupa olla onnellinen? Tässä kohtaa pystyin antamaan vastauksen.

Asiakaskohtaaminen, esimerkki 2.

Löydät tästä kohtaa ”Ylimiellyttäjän” omia oivalluksia mielenmentorin tapaamisessa.


Näiden esimerkkien avulla saatat oivaltaa, mikä merkitys on omien ajatusten ohjaamisella. Ne kuin vaikuttavat sekä kehoon, että mieleen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oivallat, että tarvitsen ajatussolmuille apua, sitä vähemmän kuormitut. Sitä nopeammin tapahtuu palautuminen vapaaseen kehon ja mielen tilaan.
Helpotusta vastaanotolla löydät seuraaviin asioihin:
Vuorovaikutussuhteet; lähi-ihmissuhteet, työympäristön ihmissuhteet, ystävyyssuhteet
Työssä kuormittumittuminen; etätyö, yksintyöskentely, esimiestyö- ja johtotehtävät
Opiskelu: ammatilliset haasteet, jännittäminen, kuormittuminen
Ym.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, keho, mieli, mielenmentori, palautumiskoulupro, ajatus, tunne, toiminta, käyttäytyminen

Keho&mieli&henki

Maanantai 23.11.2020 klo 20:23 - Ulla

Keho_mielihenki_.jpeg


Ei pelkästään keho. Ei pelkästään mieli. Ei pelkästään henki.


Palautuminen on monimuotoinen kokonaisuus - mitä se lausahdus sitten  PalautumiskouluPROssa tarkoittaa? Puhumme kehosta ja mielestä, joskus myös keho, mieli ja henki työskentelymallista. Paino on sanalla työskentely, sillä meidän mielestämme palautuminen on tietäviä ja tuntevia tekoja. Vaikka opiskelet kuinka paljon tahansa teoriaa, tarvitset sen lisäksi oman kokemuksellisen kohtaamisesi. Siten tiede ja teoria alkavat elää sinussa.

Selasin tekemiäni koulutusmateriaalejani alkaen vuodelta 2000. Olin siis koonnut koulutusmateriaalia teorian, tieteen ja tutkimuksen pohjalta  mm. kirjailijoiden Damasion, Spinozan, Reichin, Gelemanin, Ehdinin tiedon pohjalta. Suomalaisista kirjailijoista edustettuna oli Lehtinen, Hellsten, Keltikangas, Lindqvist, muutamia mainitakseni. Totesin, että silloin palautumisen tieto oli minun kohdallani vahvasti tiedollisella tasolla, nykyään voin sanoa, että elän noita palautumisesta  kirjoittamiani tekstejä.  

Palautumisen tie on aina myös kehitystie. Muista, että sinä ei ole rakentunut sinuksi hetkessä. Mikään sinussa avautumista odottava asia ei avaudu minuuteissa. Tässä on yksi syy siihen, että puhumme Palautumiskoulusta.😀


Haastan sinut


Olet ehkä sinäkin lukenut aiheesta paljon, koonnut ei kirjallisuuslähteistä itsellesi paketin palautumisesta. Olet siis kirjallisuuden kautta viisastunut. Haastan sinut tutkimaan itseäsi syvemmin.

Oma palava haluni on ohjata ihmisiä oivaltamaan itseään ja siten palautua. Se ei tapahdu, välttämättä parhaiten, struktoidun liikeharjoitteluun pohjalta. Se ei tapahdu, välttämättä parhaiten, pelkästään puhumalla ja lukemalla asiasta.  Se ei tapahdu, jos siinä ei ole syvä sisin mukana. Tämä on toki vain oman kokemuksen tuoma väittämä. Oma ajatukseni on myös palautumisen seurauksena tapahtuva ihmisen henkinen kasvu. 


”Ehkäpä esimerkki valaisee sitä mitä koetan sinulle avata. Sain onneksi olla, eräänä päivänä, kotitoimistollani  tällaisen henkisen kasvun havahtumisen äärellä. Nuorehko ihminen oli luonani ja pohdimme yhdessä elämää. Hänellä oli mutkia elämän polulla, keho oireili puristavalla tunteena pään alueella, mieli oli kaaoksessa, ajatukset jäsentymättömiä ja olotila oli kamala. (Tässä kohtaa kerron, että en valmenna ketään millään tavalla.) Hän  ei ollut mitenkään sairas, vain umpisolmussa itsensä kanssa. Hän pääsi kehon oireita kuuntelemalla itsensä jäljille. Mistä ihmeestä kaikki olikaan käynnistynyt - liittyi tietysti nykyhetkeen. Kaikki liittyi  myös - vanhoihin hetkiin. Näiden oivaltaminen toi hänelle valtavan oivalluksen kokemuksen, sekä kehon rauhan palautumisen. Tilaan, jossa olisi ollut hyvä olla vanhoissa hetkissä ja nykyhetkessä. Se mitä ihmisessä tapahtuu näyttäytyy ilon kaltaisena tilana. Ihminen ikäänkuin kasvaa vanhasta - uuteen.”


PalautumiskouluPROssa haastamme sinua uskaltamaan. Tekemään kehon kautta, jotain mitä et ole aiemmin uskaltanut, oivaltanut tai edes ymmärtänyt tuottaa. Haastamme sinut tuntemaan itsesi. Annamme sinulle mahdollisuuden turvallisesti kokea itseäsi, liittämättä  siihen valmista mallia. Uskallamme myös jättää pois kaiken tietämisen mallin. Ohjaamme sinua oivaltamaan mitä palautuminen tarkoittaa.

Tervetuloa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, keho, mieli, hienki

Kehon kuuntelu?

Sunnuntai 2.2.2020 klo 10:25 - Ulla

Kehon_kuuntelu4C2C-830C-BAE2B5BD9071.jpeg


Mietin usein, miksi niin tärkeä asia, kuin palautuminen on noussut tietoisuuteen ja tarpeelliseksi vasta nykyisin. Olemme kehityksestämme lähtien, silloin kun puhutaan esihistoriastamme, tarvinneet parasympaattisen hermoston toimintaa sympaattista enemmän ja se on ollut hermoston kehittymisen alku.

Elämämme on ollut levon ja ruoan sulattamiseen keskittynyttä ja vasta sen jälkeen sympaattisen ja taistelu-pako mallin kehittyminen on alkanut. Tutkijat selittävät tätä syytä ruoan sulattamisella, mutta varmuutta siihen, miksi näin on ollut, ei ehkä koskaan tulekaan. Parasympaatyinen eli lepohermosto on kuitenkin ollut lajikehityksen lähtökohta. Tästä kuuntelin juuri YLE areenan loistavan ja kriittisetkin ohjelman.


Luennolla tuon tämän usein esille, että tämä hermoston lepopuoli tarpeineen  on meissä vahvana. Miten me sitten nykyhetkessä toimimme? Kuormitamme niin fyysisesti kuin psyykkisesti  hermostoa, suomatta parasympaattiselle hermostolle lepotilaa. Sitä elpymisen, solujen korjaantumisen ja turvallisuuden toteutumisen tilaa.  
Aiemmin tehokkuuden palvominen ja suorittamisen suosiminen piiskasi kehoamme, mutta nyt laajempi palautumiseen havahtuminen on onneksi asteittain tapahtunut.
Olet varmasti lukenut vagushermosta, rauhoittumisesta, luontooon vetäytymisestä ja olemisen ylistyksessä. 




Kehoterapian viisaus

Kehoterapian koulutuksessa tämä asia on ollut itsestäänselvyys. Hermoston on saatava lepoa ja tekoja. Koulutuksessa myös luonnon rauhoittavat vaikutukset olivat tiedossa ja luontoharjoitukset olivat osa koulutusta. Hermoston, kehon ja mielen tutkiminen reichiläisen näkökulman kautta, sekä jännitysten tarjoamat suojat keholle ja mielelle olivat opintojen sisältöä. Sosiaalinen oppiminen, vuorovaikutus ja tieto kiintymyssuhteista liittyvät myös kehoterapian tietoon. Miksi näitä ei sitten silloin oman koulutuksen aikaan vuonna-94 näin isosti huudeltu, paremminkin näitä kavahdettiin hörhöilynä.

Mietin monesti sitä, että elämisen rytmi oli erilainen, elämä oli rauhallisempaa, mutta se ei mielestäni selitä tätä. Suurin syy taitaa olla, että elämän normaalista asiasta tuli trendi. Tehtiin matkoja maailmalle ja etsittiin sieltä hyvinvointia ja hiljentymistä. Kuunneltiin länttä ja itää eri metodeista ja unohdettiin, että kaikkihan on jo kehossa valmiina. Moni asia, joka meillä on ollut mahtavasti mallillaan, tuli ulkoapäin eri nimillä trendiksi. Meillähän oli ja on osittain edelleen, hiljainen ympäristö, hiljentyminen, pimeään vetäytymisen aika, lupa sosiaaliseen vetäytymiseen, tuleen tuijottelu, luonto, mökkeily ja metsät. Luontainen rauhoittuminen on ollut meille hyvin mahdollista.

Tuli  luonnon hyvinvointitutkimukset, nekin Kiinasta ja Japanista. Rytmi ympärillä kiihtyi ja kuormittuminen alkoi näyttäytyä työelämän heikentyneen työn tuotantokykynä. Jotain siis tarttisi tehdä, ettei kasvu tyrehdy. Silloin nostettiin esiin palautuminen. Suomalaistutkimus ( Kinnunen ym. ) aiheesta ilmestyi 2009, muualla aihetta pohdittiin jo aiemmin. Aiheesta kehittyi  in juttu.
Hyvä niin!




Olemme hieman odotelleet....


Olemme olleet aiheen alla jo kauan, oikeastaan odottaneet vuosikymmenen ja enemmänkin, että palautumisen syvä oivallus syntyisi. Meillä on valmiiina ne kehoterapian mallit, joita parasympaattinen hermosto tarvitsee mm. liikkeen kautta.  Emme kuitenkaan tiedä, kuinka valmis ihminen on siihen, että tästä liikkeeseen luottamisesta olisi lähdettävä ja tähän olisi aina hyvä palata. Kehon viestien kuuntelu on juuri tätä, ja kehosi on kuunnellut viestejä koko elämäsi ajan. Sitä missä olet elänyt, kenen kanssa, miten olet elänyt ja miten olet tämän kanssa kehon ja mielen tasolla tasapainossa. 

Hengitys, proprioseptiikka, keskilinja, maadottuminen, kuuntelu, pysähtyminen ja ymmärtäminen. Nykysanoilla tämä on kehon järjestäytymiseen annettava tila.  Kehon kokemusten ja oman entisyyden kuuleminen ja niistä asioista vapautuminen, jotka ovat tarpeen luovuttaa. Aina ei tarvitse hypätä sinne syvään päähän itsen hoitamista ( pitkä terapia) vaan huoltoa voi toteuttaa ihan ilman sairastumista.

Miten olisi, jos  antaisimme parasympaattisen rytmityksen löytää paikkansa arjessamme. Me emme PalautumiskouluPRO:ssa miellään  puhu tauottamisesta, vaan  pysähtelyn soljumisesta luontaisesti  elämään ja omaan toimintaympäristöön.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, keho, mieli, kehoterapia, palautumiskoulupro

Tunteet kehossa

Maanantai 12.8.2019

 

Sydan_ja_tunteet9D.jpeg

TUNNEMOLEKYYLIT

Tunteet muodostuvat biokemiallisista molekyyleistä, jotka toimivat siltana kehon ja ajatusten, mielen ja sisimmän välillä. Ne liikkuvat kaikkialla kehon ja sisimmän välillä vaikuttaen kumpaankin. Tunteet huolehtivat tiedonvälityksestä ruumiin eri osien välillä.  Tunnetilamme ja mielialamme syntyvät erilaisten neuropeptidien ja niiden reseptorien vaikutuksesta. Tunnekokemus aktivoi aivoissa ja ruumiissa tietyn hermoradan. Seurauksena tietty käyttäytyminen. Vuonna 1973 löydettiin opiaattireseptorit, sen jälkeen endorfiini. Tiedostettiin, että ihminen itse pystyi tuottamaan kehossaan morfiinin kaltaista ainetta.

Tunteilla on biokemiallinen vastine lyhyissä aminohappoketjuissa, peptideissä, ja niiden resptoreissa, jotka sijaitsevat solujen pinnalla. Peptidejä on kaikkialla kehossa , maha-suolikanvassa enemmän kuin aivoissa. Peptidit vaikuttavat hyvin eri tavalla meihin. esim. oksitosiinin rauhoittava vaikutus. Valtaosa peptidien vaikutuksesta liittyy autonomiseen hermostoon. (säätelee esim. unta, janoa,).

Suurin osa kehon tapahtumista on tätä synnynnäistä automatiikkaa. Joskus jokin voi kuitenkin mennä pieleen -  tunteiden sysäys, epämiellyttävät muistot ja kokemukset suljetaan pois tietoisuudesta.  Ne eivät kuitenkaan katoa mihinkään. 

 

SE SELKÄ, SE IHO, SE SUOLISTO, NE SISÄELIMET

 

Ilmaisemattomia tunteita voi olla kaikkialla kehossa, ihossa, jonkin elimen sisäosilla, selkäytimen vieressä olevissa hermokanglioissa, suolistossa. Kun ihminen pidättää ja tukahduttaa tunteensa, hän tukahduttaa niiden neuropeptidien kulun, jotka ovat tarpeen solutoimintojen ylläpitämisessä.  Luonnollinen reseptorien toiminta estyy ja muutokset syntyvät solutasolla. Ne heijastuvat ajan saatossa elintasolle. Seurauksena saattaa olla sairastuminen.

 

TIEDOSTAMINEN

 

Tunteiden tiedostamiseksi niiden on noustava aivoihin ja muututtava tietoisiksi. Lisäksi niitä  on ilmaistava; kehollisesti,  kirjoittaen, sanallisesti, piirtämällä eli tuotettava näkyviksi ulospäin. On koetettava päästä yhteyteen jännittyneiden, kipeiden kehoalueiden kanssa, että kehon viestit tulisivat tietoisuuteen. Kun sidoksissa oleet tunteet vapautuvat, kehoon vapautuu nopeasti energiaa ja omat voimavarat ovat hyödynnettävissä. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse nousta tietoiseksi ja tiedostetuksi.  Tervehtyminen on mahdollista.

Lue lisää kirjasta: Ehdin, S.  Itsensä parantava ihminen

 

2 kommenttia . Avainsanat: palautuminen, mielenrauha, vuorovaikutus, keho, mieli

MIKSI?

Sunnuntai 13.1.2019 klo 20:38 - Ulla

Miksi.jpeg

Tänään koin mielessäni mielenkiintoisia liikahduksia. Jostain syystä, tämä linkissä oleva teksti, sai minut jälleen kerran ihmettelemään ihmisen toimintaa.   Artikkeli kertoo ”Aikaansaamisen arvostuksen vääristymisestä”, luehan tästä psykologin kertomaa viisautta. Palataan sitten tähän tekstiin takaisin.

TIEDON APUVÄLINEET


Meillä on tukena tiedettä, tutkimusta ja erilaisia palautumisen ja kuormituksen tasapainoa ja hyvinvointia mittaavia menetelmiä joka lähtöön. On palauttavaa tuolia ja patjaa, alan kirjallisuudesta puhumattakaan. Silti, edelleen lehdissä on luettavissa lukemattomat julkisuuden henkilöiden tarinat siitä, kuinka ollaan poltettu elämän kynttilää molemmista päistä. Työssäkäyvien monet tarinat siitä, kuinka on  uuvuttu  työkuorman alle ja sairastuttu stressin aiheuttamiin sairauksiin. Lievästä päästä mainittuna unettomuus  ja kiertävät kiputilat. Jokin ei nyt täsmää ja kohtaa.

Vieläkään terveys ei mene tekemisen edelle. Tekemisen ja suorittamisen mallista pidetään kiinni, vaikka ”henki”menisi.  Tätä sitten aikuinen opettaa, jos sattuu olemaan perheellinen, lapsilleen malliksi. Edellisillä sukupolvilla  oli sodan jälkeinen puurtamisen ja rakentamisen malli, mutta meillä kaiken hyvinvoinnin keskellä, on menossa sota omaa terveyttämme vastaan. Kaikki mahdollisuudet hyvinvointiin on edessä tarjottimella, mutta siihen tarttuminen on vaikeata. Miksi?



KOHTAA ITSESI 

Itsen kohtaaminen ja kuuleminen tarvitsevana, on aika kaukana toiminnassamme edelleen. Oma riittämättömyyden tunne aikaansaa häpeäesteen, joka laittaa ehkä sinutkin puurtamaan. Sieltä pompahtelevat esiin myös tunnistamaton tai tunnistettu syyllisyys, huonommuus, katkeruus, viha, ahneus tai kateus. Omien rajojen tunnistamattomuus ja rajojen pitämisen vaikeus altistaa kynnysmattoilmiölle. Kävele vain ylitseni, olen hyvä ihminen, kunhan muilla on hyvin, kaikki on hyvin. Tai sitten teet voimasi tunnossa työt, koska olet aina niin oppinut tekemään.  
Ihminen kokonaisuutena on supistunut, solmussa kehon ja mielensä kanssa. Paljonko tässä auttaa mittaustulos, joka sanoo, että pidä lepopäivä tai kaksi. Tai patja, joka tuudittaa hetkellisesti onnen tilaan. Saati sitten magnesium, melatoniini, tai hiilihydraattipitoinen iltapala, tai  tryptofaania sisältävät ruoat. Kadonnutta unen palauttavaa vaikutusta ollaan tällöin jo etsimässä. Nämä on usein mainittuna hyvän unen vinkkilistalla. Hälykellojen soitto on käynnistynyt.

MITÄ MINÄ TEEN?

On turha kuvitellakkkaan, että vinkkilistat auttaisivat. Ensinnäkin tarvitset, yksilöllisesti, omasta tilastasi riippuen, aikaa viikkoja tai useita kuukausia vanhan mallin ymmärtämiseksi, tiedostamisesta ja purkamiseksi. Aikaa sitten uuden oppimiseen ja ennen kaikkea aikaa kehollisten reaktioiden  ja mielen alueen tunnistamiseen. Nykytiedon mukaan kehollinen lähestymiskulma on laveampi, kuin pelkkä mielen alueen työstäminen. Nykyhetken malli, minulle kaikki heti valmiina, mielellään hyvin pureskeltuna ja  pillerimuodossa ei vain toimi. Molemmat on huomioitava keho ja mieli.
Toivon, että tänne puurtamisen luvattuun maahan löytyy se palautumisen keidas, jokaisen tarpeisiin.
Aloita Tampereella vaikka tästä:
Suostuhan itsesi kohtaamiseen, jookos? 



1 kommentti . Avainsanat: palautuminen, mieli, keho, stressi

PALAUTUMISELLA TASAPAINOON ELÄMÄN VUOROVAIKUTUKSESSA

Maanantai 17.12.2018 - Ulla

Mina_tarvitsen

Lupaisin aiemmin kirjoittaa palautumisesta ja vuorovaikutuksesta hieman tarkemmin.
Laajennan sisältöä vielä  ja otan mukaan ihmisen tasapainon tilan.
Olemme Ninan kanssa  monta kertaa miettineet sitä, miten me välitämme palautumisesta kiinnostuneille tätä tärkeää viestiä. Tai saamme yleensä kiinnostuksen heräämään aiheeseen. Omassa koulutuksessa, hyvässä vuorovaikutuksessa, sen oivalsin. Nyt kerron, minkä viestin sisällön palautumisesta haluamme sinulle välittää.



Palautumisen hermostollinen silta



Kirjoitan  nyt sinulle siitä tasapainosta, jota palautuminen ihmiselle tuottaa. Lisäksi kerron kahden ja itsen välisestä vuorovaikutuksesta, joka on palautumisessa se  tärkein oivallettava asia. Olet varmasti tietoinen elimistön tasapainon merkityksestä hyvinvoinnissa. Idässä ja muualla maailmassa sitä kutsutaan nimellä orgone, ying ja yang, on prana, qi ja jne. Tasapaino on tärkeää mistä näkökulmasta ja mistä suunnata katsottuna hyvänsä. Näihin olet varmaan törmännyt?  Mistä me puhumme täällä Suomessa? Onko meillä olemassa tällaista kehonja mielen alueen tasapainon nimitystä, joka meidän olisi helppo ymmärtää? Mikä on tämä yhdistävä silta, jolla voimme itse vaikuttaa tasapainoon kehossa ja mielessä? Nykytietämyksen mukaan se, mikä meidän kehomme ja mielemme yhdistää, on se silta, jonka hermosto muodostaa. Tämän yhteyden kautta meillä on myös mahdollisuus kulkea kohti mielenrauhaa ja toteuttaa palautumisen tila. Toiveenani on, että juuri tämä herättää sinut kokemuksellisuuden tielle ja palautumisen pariiin.



Yleinen palautumisajattelu



On hienoa, jos olet jo löytänyt palautumisen muita elementtejä. Niitä liitetään esimerkiksi uneen ja ne ovat rauhoittumisen keinot, liike ja venyttelyt, nukkumaergonomia, huoliajattelun purkaminen, rentoutuminen, kehon skannaamisen ja muut havainnointiin liittyvät menetelmät. Saatat myös käyttää hermostoa rauhoittavia laitteita ja kehon tarkkailua. Kaikki vallan loistavia apuvälineitä.



Olemisen ja tekemisen tasapaino arjessasi



Ratkaisut tähän eivät löydy itsen ulkopuolelta ja siksi juuri sinä itse olet palautumisen avain. Avaan hieman enemmän, että ymmärrät miksi vain sinä voit vaikuttaa.
Tämän päivän yhteiskunnassa vallitsee tekemisen ja suorittamisen  ylivalta. Mieti vaikka työssä tulevia vaatimuksia, vapaalla painavat tekemisen vaatimukset ja liikunnassa oleva tekojen ja suoritusten painopiste. Lisäksi taidon  ja osaamisen vaatimukset vain lisääntyvät vanhemmuuden, opiskelun, terveydenhoidon, opettamisen ja jopa  palautumisen kohdalla. Suorittavalla tekemisellä  haetaan tehokkuutta, tulosta, kasvua, valtaa, eriarvoisuutta, gurun asemaa, kulutusta ja kuten ehkä huomaat kaikki liittyy siihen, että tämä jää hieman ulkopuoliseksi. Mitä sinun sisimmässäsi oikein  tapahtuu? Kuinka näiden edellä mainittujen avulla tasapainosi elämisessä kehittyy, vai kehittyykö lainkaan?



Palautumisen prosessi ja vuorovaikutus



Palautuminen on prosessi, joka  käynnistyy mielessä ja kehossa, keho ilmoittaa hyvin selkeästi hermostollisella  tasolla viestejä kohti aivojasi. Viesti kertoo turvallisuuden tasoistasi. Palautuminen on kehollinen/fysiologinen ilmiö, jossa hermoston toiminta joko rauhoittuu ja tyyntyy tai kiihtyy.  Voimakkkaimmin tähän tilaan vaikuttaa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, mutta myös vuorovaikutus itsesi kanssa. Lisäksi hieman eri tavalla palautumisen tarpeeseen vaikuttaa fyysinen tekeminen ja siitä aiheutunut elimistön väsymyksen kuorma, johon keho yksinkertaisesti tarvitsee levon ja hyvän unen tilaa.

Kaikki ne vuorovaikutuksellisen  kohtaamiset,  jotka päiväsi aikana toteutuvat, vaikuttavat sinun sisimmässäsi. Joko siten, että pysyt melko neutraalina tai siten, että kynnys reagoida kohoaa. Sitten tapahtuu se sinun oma sisäinen vuorovaikutus, joka olisi opittava ymmärtämään Ja säätelemään. Tämä kaikki liittyy tunteisiin. Ymmärtämiseen auttaa se, kun keskityt huomioimaan kehon tilaa. Tähän ei nyt auta mittarit, eikä teoria, vaan kokemuksellisuus.  Kokemuksellisuus tarkoittaa sitä , että tunnistat tasapainon vaihtelun tilan itsessäsi. Menen nyt hieman siihen alueeseen, jonka oman työni ja kokemukseni, sekä opiskeluni  mukaan olen ymmärtänyt.



Eletyn kehon tarinaa



Kehosi on alue, joka kannattaa mieltäsi. Vuosiesi edetessä syntymästä, lapsuuteen, nuoruuteen  ja aikuisuuteen koet asioita. Näihin kokemuksiin kehosi reagoi ja sitä voi kutsua vaikka olojen vaihteluksi. Se, mikä sinulletapahtuu, on että tasapainoinen olosi  kokee häiriöitä. Nämä kokemuksesi ovat kehosi olotiloja, joita kannat mukanasi ja nämä vanhat koetut tilasi reagoivat  juuri siinä vuorovaikutuksessa. Viritykset ovat kehossasi joko yli-tai alivireyttä, vetäytymistä tai liittymistä muihin. Sitten on välitila, jossa  olet rauhassa ja koet turvallisuutta, tapahtui ympärillä mitä tahansa. Siinä on nyt se  palautumisen tila, josta puhun.

Ei riitä, että puhut ja työstät sanoilla itseäsi kohti mielenrauhaa, koska tarvitset myös kehon rauhaa. Saavuttaaksesi tasapainon kehoosi  ja siten mieleesi rauhan, kehosi tarvitsee ymmärrystäsi. Se tarvitsee rauhallista purkua, jossa tiedetään mitä olet toteuttamassa itsesi kansaa. Tekeminen tarkoittaa itsen, liikkeen ja hengityksen suorittamatonta mallia. Silloin sinulla on mahdollisuus siihen liikkeeseen, joka lähtee sisäsistä purkavaista impulseissastasi.  Hengityksesi kokee vapaan virtauksen, olemuksesi laajenee ja kevenee. Mielesi kokee oivalluksia, muistoja ja tunteita. Elämäsi, kehosi ja mielesi järjestäytyy. Tietoisuuteen nousee asiat, joita sinä tarvitset.

Palautumisesi on prosessi, jota voit tukea tietoisesti



Palautuminen on matka itseesi. Olet ehkä havahtunut elämässäsi tähän: Minä tarvitsen, olematta vielä tietoinen mitä se on, vain kaipausta johonkin, joka luo sinulle tasapainon elämässäsi. Oman sisäisen vuorovaikutuksen oivaltaminen auttaa sinua itsesi ja muiden ymmärtämisessä. Palautumisesi on prosessi, itsesi ymmärtäminen ja tasapainoinen tila on mahdollista tavoittaa myös ohjauksen tuella Palautumisohjaajakoulutuksessa. Vuosikymmenten kokemuksellani haluan tukea juuri siinä, mikä on kaikista tärkeinä sinulle. Sinä itse valitset, mihin muuhun kuin omaan hyvinvointiin ja tasapainoon opittuja taitoja käytät ja jaat.



Hyvää tämän vuoden loppua Sinulle ja Oivaltavaa ja Palauttavaa vuotta 2019!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, mielenrauha, vuorovaikutus, keho, mieli

OLLAAN MYÖTÄTUNTOISIA TOISILLEMME!

Lauantai 15.12.2018 klo 8:14 - Ulla

Myotatunto.jpeg



Luin itseäni sivistävää kirjallisuutta, (Myötätuntoinen mieli) ja siinä käsiteltiin ihmisen hyvää ajattelua ja  itseä kuluttavaa ajattelua. Lisäksi pohdittiin tästä johtuvaa käyttäytymistä. Kirjassa todettiin, että se, mitä me itse kukin ajattelemme asioista, riippuu näkökulmasta, kulttuurista, arvoista, perheestä, ympäristöstä ja niistä geeneistä. Toisen hyvä, voi olla toisen huono. Miten ihmeessä sitten voimme toimia yhdessä yhteiseksi hyväksi? 


Vanha sananlasku ” kun toiselle kumarrat, niin toiselle....et” 
toimii mielestäni tässä kohtaa varsin hyvin.



Myötä ja tuntoinen



Pohditaankin nyt ensin tätä myötä ja tuntoisuutta. Sanojen ymmärtäminen on mielestäni tärkeätä. Myötä on jotenkin sujuvampaa kuin vasta. Myötä kuvaa mielestäni myöten menemistä ja kulkemista. Ei siis hannata vastaan. Myötä on jotenkin joustavaa ja soljuvaa. Tuntoinen taas on enemmän tuntevaa kuin tunnottomuutta. Tuntoinen on siis tunteilla tuntevaa, jotenkin elävästi mukana kulkevaa.
Myötätuntoinen on tekemisessä jonkun kanssa vuorovaikutuksessa, myötäilemässä toisen tai toisten tunnetta.  Myötätuntoinen voi myötäillä myös omaa tunnetta ja olla itselleen myötätuntoinen tunteissa.


Monimutkaista ajattelua



Myötämielisemmän elämisen mallin alkuun johdataa sen ymmärtäminen, että geenit, ympäristö ja kulttuuri vain yksinkertaisesti rakentavat ajatusmallien ja käyttäytymismallien perustan.  Voidessasi suostua siihen, että näin asiat vain ovat, ajatuksesi voivat johtaa sinut  parempaan ja rauhallisempaan myötätuntoiseen olemisen tilaan. Ilman syyllisyyttä ja toisen syyllistämistä. Luopuessasi sellaisten asioiden syyllistämisestä, joita perusteita ja lainalaisuuksia et voi muuttaa, suhteesi väistämättä muuttuu, itseesi ja toisiin. Täältä pohjalta saatat ymmärtää sitä toista ihmistä hieman paremmin. 



Ymmärtävät kehittyneet aivot



Ymmärrys on kehittyneiden aivojen tärkeä prosessi. Toinen on käyttää tätä ymmärrystään itsen ja sen toisen hyvinvoinnin lisääämiseen. Tämä tuottaa sitä toteuttavilla  ihmiselle mielihyvän kokemuksen.  Pienenä sivuhuomautuksena seuraava. Ihan näin yksinkertaista tämä ei ole. Jollekin saman  mielihyvän kokemuksen tuottaa, sinun omasta näkökulmasta, se huonon tekeminen. Tässä kohtaa kannattaa muista jälleen geenit ja ympäristö, tärkeimmät vuorovaikutukseen ja suhteessa muihin vaikuttavat asiat. Olehan tässä kohtaa juuri myötätuntoinen!

Rauhallinen, tasapainoinen ja palautunut keho



Väitän, että myötätuntoisen mielen edellytys on rauhallinen hermoston tila. Sellainen tila, jossa et ole valmistunut puolustautumaan, hyökkäämään tai ole edes varautunut. Rauhallisesta ja tasapainoisesta kehon tilasta on mahdollisempaa rakentaa myötätuntoisen mielen ajattelua. Silloin aivojen eri kehitysvaiheen osat voivat olla levollisessa tilassa. Aivan, nämä aivojen eri osat ovat hieman huonosti synkronoituneet toisiinsa ja väärinymmärryksiä tulee helposti. Esihistoriasi kolkuttelee nykypäivässä. Sen seurauksena tapahtuu helposti hyökkäys ja puolustautuminen. Myös muut reaktiot ovat mahdollisia.

Pyrkimys on siis rauhallisen tasapainoisen kehon tilan kautta myötätuntoiseen mieleen! Kannattaisiko siis jokaisen meistä opetella palautumisen taitoja, joiden kautta tämä kaikki mahdollistuisi?

Oivalsitko sinä jotakin itsestäsi? Mitkä ovat sinun omat taitosi palautua? 

1 kommentti . Avainsanat: myötätunto, palautuminen, mieli

Liikunta

Tiistai 16.10.2018 klo 8:05 - Ulla

KirjatF7-49E7-844D-2733636D2CAF.jpeg

Mielenkiintoni herätti viime viikolla eräs asia. Eksyin hulluille päiville ja pakenin sitä ilmiötä liikkeen yläkertaan, kirjaosastolle. Aika humahti, katosin johonkin flow-tilaan, kaikkien kirjojen maailmaan. Ympärillä oleva tohina muuttui kohinaksi ja tempauduin mukaan moneen mielen ja psyykkiseen metodiin, kertomuksiin eri  kirjojen sivuille. Tämä on tyypillistä minua, silloin kun keskitytään, se tapahtuu näin. Aika menetti merkityksensä.

No niin, selailin onnellisuutta, mystisyyttä, hyvän päivän sanan kirjaa, psykologiaa ja rakkautta. Tällä kertaa mukaani ei lähtenyt yksikään kirja, eräs kyllä jäi mietityttämään. Saattaa olla, että haen tämän kirjan, joka koski elämää, kun se on eletty. Kirja nousi esille jälleen eilen, kun tapasin psykoterapeuttiystävääni. Se aihe on, ehkä nyt, minun ajatuksissani merkityksellinen.

Tämä ei kuitenkaan ollut se juttu. Ajattelun kohteeni oli Liikunta. Liikuntahyllyllä oli suuri määrä kirjoja, uutuuksia, käsikirjoja, venytystä, joogaa eri muodoissaan, kuntosalia, 300eri harjoitusta, opasta joka näkökulmasta.
Jotenkin tuo psykologian teema vielä menee kirjan kautta opiskeltua, mutta tuo liikunta. Kuinka moni oikeasti lukee liikuntaa kirjoista? Tämän kysymyksen äärellä istuin hyllyjen välissä.

Tiedän työstäni kuntoutuksen parin vuosikymmenen myötä, kuinka vaikeaa ihmisten on lähteä ohjeiden mukana hoitamaan itseään kuntoon. Vaikka olkapää tai selän harjoitukset olisivat kuinka terveellisiä,  ne jäävät toteuttamatta. Nykyisin ohjeita ei anneta edes niin paljon, kuin joskus muinoin. Niitäkään ihmiset eivät tee. Ei ole aikaa tai viitselijäisyyttä. Eli tästä näkökulma, koko kirja täynnä erilaisia ohjeita, liikeohjeita. Kyllä, ammattilaiset lukevat, mutta entä se suuri yleisö?

Ehkä näiden kirjojen tarkoitus onkin vain  hetkeksi herättää liikkumisen mahdollisuutta. Pohtia saunajoogaa, joka tehdään saunassa ilman kirjaa, juoksuopasta, joka juostaan ulkona tai radalla ilman kirjaa. Kuntosalilla, niin en sielläkään ole kirjaa kenelläkään nähnyt mukana. 
Kaikki kunnia siis niille, jotka näitä oppaita tuottavat. Seuraani tämän hyllyyn luona ei liittynyt kävijöitä tai  ostajia, mutta mieleen liittyvällä hyllyosastolla oli ruuhka-aika ajoittain. Eräs pyöritti kirjaa Idiootit ympärilläni ja se taisi jopa lähteä mukaan. 

Mikä meitä siis kiehtoo? Mieli ja sen matkat. Mielenliikkeet. Mielen mahdollisuudet. Tunteet ja niiden ilmiöt. Tunnekoukut ja lukot. Terveellisyys ja terve elämä. Elämä ja sen kulku. Elämä ja ihmissuhteet . Elämästä selviäminen. Elämä ja sen jälkeinen elämä. 
Miten olisi Mieliliikkuja?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, mieli, elämä