Tunteet kehossa

Maanantai 12.8.2019

 

Sydan_ja_tunteet9D.jpeg

TUNNEMOLEKYYLIT

Tunteet muodostuvat biokemiallisista molekyyleistä, jotka toimivat siltana kehon ja ajatusten, mielen ja sisimmän välillä. Ne liikkuvat kaikkialla kehon ja sisimmän välillä vaikuttaen kumpaankin. Tunteet huolehtivat tiedonvälityksestä ruumiin eri osien välillä.  Tunnetilamme ja mielialamme syntyvät erilaisten neuropeptidien ja niiden reseptorien vaikutuksesta. Tunnekokemus aktivoi aivoissa ja ruumiissa tietyn hermoradan. Seurauksena tietty käyttäytyminen. Vuonna 1973 löydettiin opiaattireseptorit, sen jälkeen endorfiini. Tiedostettiin, että ihminen itse pystyi tuottamaan kehossaan morfiinin kaltaista ainetta.

Tunteilla on biokemiallinen vastine lyhyissä aminohappoketjuissa, peptideissä, ja niiden resptoreissa, jotka sijaitsevat solujen pinnalla. Peptidejä on kaikkialla kehossa , maha-suolikanvassa enemmän kuin aivoissa. Peptidit vaikuttavat hyvin eri tavalla meihin. esim. oksitosiinin rauhoittava vaikutus. Valtaosa peptidien vaikutuksesta liittyy autonomiseen hermostoon. (säätelee esim. unta, janoa,).

Suurin osa kehon tapahtumista on tätä synnynnäistä automatiikkaa. Joskus jokin voi kuitenkin mennä pieleen -  tunteiden sysäys, epämiellyttävät muistot ja kokemukset suljetaan pois tietoisuudesta.  Ne eivät kuitenkaan katoa mihinkään. 

 

SE SELKÄ, SE IHO, SE SUOLISTO, NE SISÄELIMET

 

Ilmaisemattomia tunteita voi olla kaikkialla kehossa, ihossa, jonkin elimen sisäosilla, selkäytimen vieressä olevissa hermokanglioissa, suolistossa. Kun ihminen pidättää ja tukahduttaa tunteensa, hän tukahduttaa niiden neuropeptidien kulun, jotka ovat tarpeen solutoimintojen ylläpitämisessä.  Luonnollinen reseptorien toiminta estyy ja muutokset syntyvät solutasolla. Ne heijastuvat ajan saatossa elintasolle. Seurauksena saattaa olla sairastuminen.

 

TIEDOSTAMINEN

 

Tunteiden tiedostamiseksi niiden on noustava aivoihin ja muututtava tietoisiksi. Lisäksi niitä  on ilmaistava; kehollisesti,  kirjoittaen, sanallisesti, piirtämällä eli tuotettava näkyviksi ulospäin. On koetettava päästä yhteyteen jännittyneiden, kipeiden kehoalueiden kanssa, että kehon viestit tulisivat tietoisuuteen. Kun sidoksissa oleet tunteet vapautuvat, kehoon vapautuu nopeasti energiaa ja omat voimavarat ovat hyödynnettävissä. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse nousta tietoiseksi ja tiedostetuksi.  Tervehtyminen on mahdollista.

Lue lisää kirjasta: Ehdin, S.  Itsensä parantava ihminen

 

2 kommenttia . Avainsanat: palautuminen, mielenrauha, vuorovaikutus, keho, mieli

MIKSI?

Sunnuntai 13.1.2019 klo 20:38

Miksi.jpeg

Tänään koin mielessäni mielenkiintoisia liikahduksia. Jostain syystä, tämä linkissä oleva teksti, sai minut jälleen kerran ihmettelemään ihmisen toimintaa.   Artikkeli kertoo ”Aikaansaamisen arvostuksen vääristymisestä”, luehan tästä psykologin kertomaa viisautta. Palataan sitten tähän tekstiin takaisin.

TIEDON APUVÄLINEET


Meillä on tukena tiedettä, tutkimusta ja erilaisia palautumisen ja kuormituksen tasapainoa ja hyvinvointia mittaavia menetelmiä joka lähtöön. On palauttavaa tuolia ja patjaa, alan kirjallisuudesta puhumattakaan. Silti, edelleen lehdissä on luettavissa lukemattomat julkisuuden henkilöiden tarinat siitä, kuinka ollaan poltettu elämän kynttilää molemmista päistä. Työssäkäyvien monet tarinat siitä, kuinka on  uuvuttu  työkuorman alle ja sairastuttu stressin aiheuttamiin sairauksiin. Lievästä päästä mainittuna unettomuus  ja kiertävät kiputilat. Jokin ei nyt täsmää ja kohtaa.

Vieläkään terveys ei mene tekemisen edelle. Tekemisen ja suorittamisen mallista pidetään kiinni, vaikka ”henki”menisi.  Tätä sitten aikuinen opettaa, jos sattuu olemaan perheellinen, lapsilleen malliksi. Edellisillä sukupolvilla  oli sodan jälkeinen puurtamisen ja rakentamisen malli, mutta meillä kaiken hyvinvoinnin keskellä, on menossa sota omaa terveyttämme vastaan. Kaikki mahdollisuudet hyvinvointiin on edessä tarjottimella, mutta siihen tarttuminen on vaikeata. Miksi?



KOHTAA ITSESI 

Itsen kohtaaminen ja kuuleminen tarvitsevana, on aika kaukana toiminnassamme edelleen. Oma riittämättömyyden tunne aikaansaa häpeäesteen, joka laittaa ehkä sinutkin puurtamaan. Sieltä pompahtelevat esiin myös tunnistamaton tai tunnistettu syyllisyys, huonommuus, katkeruus, viha, ahneus tai kateus. Omien rajojen tunnistamattomuus ja rajojen pitämisen vaikeus altistaa kynnysmattoilmiölle. Kävele vain ylitseni, olen hyvä ihminen, kunhan muilla on hyvin, kaikki on hyvin. Tai sitten teet voimasi tunnossa työt, koska olet aina niin oppinut tekemään.  
Ihminen kokonaisuutena on supistunut, solmussa kehon ja mielensä kanssa. Paljonko tässä auttaa mittaustulos, joka sanoo, että pidä lepopäivä tai kaksi. Tai patja, joka tuudittaa hetkellisesti onnen tilaan. Saati sitten magnesium, melatoniini, tai hiilihydraattipitoinen iltapala, tai  tryptofaania sisältävät ruoat. Kadonnutta unen palauttavaa vaikutusta ollaan tällöin jo etsimässä. Nämä on usein mainittuna hyvän unen vinkkilistalla. Hälykellojen soitto on käynnistynyt.

MITÄ MINÄ TEEN?

On turha kuvitellakkkaan, että vinkkilistat auttaisivat. Ensinnäkin tarvitset, yksilöllisesti, omasta tilastasi riippuen, aikaa viikkoja tai useita kuukausia vanhan mallin ymmärtämiseksi, tiedostamisesta ja purkamiseksi. Aikaa sitten uuden oppimiseen ja ennen kaikkea aikaa kehollisten reaktioiden  ja mielen alueen tunnistamiseen. Nykytiedon mukaan kehollinen lähestymiskulma on laveampi, kuin pelkkä mielen alueen työstäminen. Nykyhetken malli, minulle kaikki heti valmiina, mielellään hyvin pureskeltuna ja  pillerimuodossa ei vain toimi. Molemmat on huomioitava keho ja mieli.
Toivon, että tänne puurtamisen luvattuun maahan löytyy se palautumisen keidas, jokaisen tarpeisiin.
Aloita Tampereella vaikka tästä:
Suostuhan itsesi kohtaamiseen, jookos? 



1 kommentti . Avainsanat: palautuminen, mieli, keho, stressi

PALAUTUMISELLA TASAPAINOON ELÄMÄN VUOROVAIKUTUKSESSA

Maanantai 17.12.2018 - Ulla

Mina_tarvitsen

Lupaisin aiemmin kirjoittaa palautumisesta ja vuorovaikutuksesta hieman tarkemmin.
Laajennan sisältöä vielä  ja otan mukaan ihmisen tasapainon tilan.
Olemme Ninan kanssa  monta kertaa miettineet sitä, miten me välitämme palautumisesta kiinnostuneille tätä tärkeää viestiä. Tai saamme yleensä kiinnostuksen heräämään aiheeseen. Omassa koulutuksessa, hyvässä vuorovaikutuksessa, sen oivalsin. Nyt kerron, minkä viestin sisällön palautumisesta haluamme sinulle välittää.



Palautumisen hermostollinen silta



Kirjoitan  nyt sinulle siitä tasapainosta, jota palautuminen ihmiselle tuottaa. Lisäksi kerron kahden ja itsen välisestä vuorovaikutuksesta, joka on palautumisessa se  tärkein oivallettava asia. Olet varmasti tietoinen elimistön tasapainon merkityksestä hyvinvoinnissa. Idässä ja muualla maailmassa sitä kutsutaan nimellä orgone, ying ja yang, on prana, qi ja jne. Tasapaino on tärkeää mistä näkökulmasta ja mistä suunnata katsottuna hyvänsä. Näihin olet varmaan törmännyt?  Mistä me puhumme täällä Suomessa? Onko meillä olemassa tällaista kehonja mielen alueen tasapainon nimitystä, joka meidän olisi helppo ymmärtää? Mikä on tämä yhdistävä silta, jolla voimme itse vaikuttaa tasapainoon kehossa ja mielessä? Nykytietämyksen mukaan se, mikä meidän kehomme ja mielemme yhdistää, on se silta, jonka hermosto muodostaa. Tämän yhteyden kautta meillä on myös mahdollisuus kulkea kohti mielenrauhaa ja toteuttaa palautumisen tila. Toiveenani on, että juuri tämä herättää sinut kokemuksellisuuden tielle ja palautumisen pariiin.



Yleinen palautumisajattelu



On hienoa, jos olet jo löytänyt palautumisen muita elementtejä. Niitä liitetään esimerkiksi uneen ja ne ovat rauhoittumisen keinot, liike ja venyttelyt, nukkumaergonomia, huoliajattelun purkaminen, rentoutuminen, kehon skannaamisen ja muut havainnointiin liittyvät menetelmät. Saatat myös käyttää hermostoa rauhoittavia laitteita ja kehon tarkkailua. Kaikki vallan loistavia apuvälineitä.



Olemisen ja tekemisen tasapaino arjessasi



Ratkaisut tähän eivät löydy itsen ulkopuolelta ja siksi juuri sinä itse olet palautumisen avain. Avaan hieman enemmän, että ymmärrät miksi vain sinä voit vaikuttaa.
Tämän päivän yhteiskunnassa vallitsee tekemisen ja suorittamisen  ylivalta. Mieti vaikka työssä tulevia vaatimuksia, vapaalla painavat tekemisen vaatimukset ja liikunnassa oleva tekojen ja suoritusten painopiste. Lisäksi taidon  ja osaamisen vaatimukset vain lisääntyvät vanhemmuuden, opiskelun, terveydenhoidon, opettamisen ja jopa  palautumisen kohdalla. Suorittavalla tekemisellä  haetaan tehokkuutta, tulosta, kasvua, valtaa, eriarvoisuutta, gurun asemaa, kulutusta ja kuten ehkä huomaat kaikki liittyy siihen, että tämä jää hieman ulkopuoliseksi. Mitä sinun sisimmässäsi oikein  tapahtuu? Kuinka näiden edellä mainittujen avulla tasapainosi elämisessä kehittyy, vai kehittyykö lainkaan?



Palautumisen prosessi ja vuorovaikutus



Palautuminen on prosessi, joka  käynnistyy mielessä ja kehossa, keho ilmoittaa hyvin selkeästi hermostollisella  tasolla viestejä kohti aivojasi. Viesti kertoo turvallisuuden tasoistasi. Palautuminen on kehollinen/fysiologinen ilmiö, jossa hermoston toiminta joko rauhoittuu ja tyyntyy tai kiihtyy.  Voimakkkaimmin tähän tilaan vaikuttaa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, mutta myös vuorovaikutus itsesi kanssa. Lisäksi hieman eri tavalla palautumisen tarpeeseen vaikuttaa fyysinen tekeminen ja siitä aiheutunut elimistön väsymyksen kuorma, johon keho yksinkertaisesti tarvitsee levon ja hyvän unen tilaa.

Kaikki ne vuorovaikutuksellisen  kohtaamiset,  jotka päiväsi aikana toteutuvat, vaikuttavat sinun sisimmässäsi. Joko siten, että pysyt melko neutraalina tai siten, että kynnys reagoida kohoaa. Sitten tapahtuu se sinun oma sisäinen vuorovaikutus, joka olisi opittava ymmärtämään Ja säätelemään. Tämä kaikki liittyy tunteisiin. Ymmärtämiseen auttaa se, kun keskityt huomioimaan kehon tilaa. Tähän ei nyt auta mittarit, eikä teoria, vaan kokemuksellisuus.  Kokemuksellisuus tarkoittaa sitä , että tunnistat tasapainon vaihtelun tilan itsessäsi. Menen nyt hieman siihen alueeseen, jonka oman työni ja kokemukseni, sekä opiskeluni  mukaan olen ymmärtänyt.



Eletyn kehon tarinaa



Kehosi on alue, joka kannattaa mieltäsi. Vuosiesi edetessä syntymästä, lapsuuteen, nuoruuteen  ja aikuisuuteen koet asioita. Näihin kokemuksiin kehosi reagoi ja sitä voi kutsua vaikka olojen vaihteluksi. Se, mikä sinulletapahtuu, on että tasapainoinen olosi  kokee häiriöitä. Nämä kokemuksesi ovat kehosi olotiloja, joita kannat mukanasi ja nämä vanhat koetut tilasi reagoivat  juuri siinä vuorovaikutuksessa. Viritykset ovat kehossasi joko yli-tai alivireyttä, vetäytymistä tai liittymistä muihin. Sitten on välitila, jossa  olet rauhassa ja koet turvallisuutta, tapahtui ympärillä mitä tahansa. Siinä on nyt se  palautumisen tila, josta puhun.

Ei riitä, että puhut ja työstät sanoilla itseäsi kohti mielenrauhaa, koska tarvitset myös kehon rauhaa. Saavuttaaksesi tasapainon kehoosi  ja siten mieleesi rauhan, kehosi tarvitsee ymmärrystäsi. Se tarvitsee rauhallista purkua, jossa tiedetään mitä olet toteuttamassa itsesi kansaa. Tekeminen tarkoittaa itsen, liikkeen ja hengityksen suorittamatonta mallia. Silloin sinulla on mahdollisuus siihen liikkeeseen, joka lähtee sisäsistä purkavaista impulseissastasi.  Hengityksesi kokee vapaan virtauksen, olemuksesi laajenee ja kevenee. Mielesi kokee oivalluksia, muistoja ja tunteita. Elämäsi, kehosi ja mielesi järjestäytyy. Tietoisuuteen nousee asiat, joita sinä tarvitset.

Palautumisesi on prosessi, jota voit tukea tietoisesti



Palautuminen on matka itseesi. Olet ehkä havahtunut elämässäsi tähän: Minä tarvitsen, olematta vielä tietoinen mitä se on, vain kaipausta johonkin, joka luo sinulle tasapainon elämässäsi. Oman sisäisen vuorovaikutuksen oivaltaminen auttaa sinua itsesi ja muiden ymmärtämisessä. Palautumisesi on prosessi, itsesi ymmärtäminen ja tasapainoinen tila on mahdollista tavoittaa myös ohjauksen tuella Palautumisohjaajakoulutuksessa. Vuosikymmenten kokemuksellani haluan tukea juuri siinä, mikä on kaikista tärkeinä sinulle. Sinä itse valitset, mihin muuhun kuin omaan hyvinvointiin ja tasapainoon opittuja taitoja käytät ja jaat.



Hyvää tämän vuoden loppua Sinulle ja Oivaltavaa ja Palauttavaa vuotta 2019!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, mielenrauha, vuorovaikutus, keho, mieli

OLLAAN MYÖTÄTUNTOISIA TOISILLEMME!

Lauantai 15.12.2018 klo 8:14 - Ulla

Myotatunto.jpeg



Luin itseäni sivistävää kirjallisuutta, (Myötätuntoinen mieli) ja siinä käsiteltiin ihmisen hyvää ajattelua ja  itseä kuluttavaa ajattelua. Lisäksi pohdittiin tästä johtuvaa käyttäytymistä. Kirjassa todettiin, että se, mitä me itse kukin ajattelemme asioista, riippuu näkökulmasta, kulttuurista, arvoista, perheestä, ympäristöstä ja niistä geeneistä. Toisen hyvä, voi olla toisen huono. Miten ihmeessä sitten voimme toimia yhdessä yhteiseksi hyväksi? 


Vanha sananlasku ” kun toiselle kumarrat, niin toiselle....et” 
toimii mielestäni tässä kohtaa varsin hyvin.



Myötä ja tuntoinen



Pohditaankin nyt ensin tätä myötä ja tuntoisuutta. Sanojen ymmärtäminen on mielestäni tärkeätä. Myötä on jotenkin sujuvampaa kuin vasta. Myötä kuvaa mielestäni myöten menemistä ja kulkemista. Ei siis hannata vastaan. Myötä on jotenkin joustavaa ja soljuvaa. Tuntoinen taas on enemmän tuntevaa kuin tunnottomuutta. Tuntoinen on siis tunteilla tuntevaa, jotenkin elävästi mukana kulkevaa.
Myötätuntoinen on tekemisessä jonkun kanssa vuorovaikutuksessa, myötäilemässä toisen tai toisten tunnetta.  Myötätuntoinen voi myötäillä myös omaa tunnetta ja olla itselleen myötätuntoinen tunteissa.


Monimutkaista ajattelua



Myötämielisemmän elämisen mallin alkuun johdataa sen ymmärtäminen, että geenit, ympäristö ja kulttuuri vain yksinkertaisesti rakentavat ajatusmallien ja käyttäytymismallien perustan.  Voidessasi suostua siihen, että näin asiat vain ovat, ajatuksesi voivat johtaa sinut  parempaan ja rauhallisempaan myötätuntoiseen olemisen tilaan. Ilman syyllisyyttä ja toisen syyllistämistä. Luopuessasi sellaisten asioiden syyllistämisestä, joita perusteita ja lainalaisuuksia et voi muuttaa, suhteesi väistämättä muuttuu, itseesi ja toisiin. Täältä pohjalta saatat ymmärtää sitä toista ihmistä hieman paremmin. 



Ymmärtävät kehittyneet aivot



Ymmärrys on kehittyneiden aivojen tärkeä prosessi. Toinen on käyttää tätä ymmärrystään itsen ja sen toisen hyvinvoinnin lisääämiseen. Tämä tuottaa sitä toteuttavilla  ihmiselle mielihyvän kokemuksen.  Pienenä sivuhuomautuksena seuraava. Ihan näin yksinkertaista tämä ei ole. Jollekin saman  mielihyvän kokemuksen tuottaa, sinun omasta näkökulmasta, se huonon tekeminen. Tässä kohtaa kannattaa muista jälleen geenit ja ympäristö, tärkeimmät vuorovaikutukseen ja suhteessa muihin vaikuttavat asiat. Olehan tässä kohtaa juuri myötätuntoinen!

Rauhallinen, tasapainoinen ja palautunut keho



Väitän, että myötätuntoisen mielen edellytys on rauhallinen hermoston tila. Sellainen tila, jossa et ole valmistunut puolustautumaan, hyökkäämään tai ole edes varautunut. Rauhallisesta ja tasapainoisesta kehon tilasta on mahdollisempaa rakentaa myötätuntoisen mielen ajattelua. Silloin aivojen eri kehitysvaiheen osat voivat olla levollisessa tilassa. Aivan, nämä aivojen eri osat ovat hieman huonosti synkronoituneet toisiinsa ja väärinymmärryksiä tulee helposti. Esihistoriasi kolkuttelee nykypäivässä. Sen seurauksena tapahtuu helposti hyökkäys ja puolustautuminen. Myös muut reaktiot ovat mahdollisia.

Pyrkimys on siis rauhallisen tasapainoisen kehon tilan kautta myötätuntoiseen mieleen! Kannattaisiko siis jokaisen meistä opetella palautumisen taitoja, joiden kautta tämä kaikki mahdollistuisi?

Oivalsitko sinä jotakin itsestäsi? Mitkä ovat sinun omat taitosi palautua? 

1 kommentti . Avainsanat: myötätunto, palautuminen, mieli

Liikunta

Tiistai 16.10.2018 klo 8:05 - Ulla

KirjatF7-49E7-844D-2733636D2CAF.jpeg

Mielenkiintoni herätti viime viikolla eräs asia. Eksyin hulluille päiville ja pakenin sitä ilmiötä liikkeen yläkertaan, kirjaosastolle. Aika humahti, katosin johonkin flow-tilaan, kaikkien kirjojen maailmaan. Ympärillä oleva tohina muuttui kohinaksi ja tempauduin mukaan moneen mielen ja psyykkiseen metodiin, kertomuksiin eri  kirjojen sivuille. Tämä on tyypillistä minua, silloin kun keskitytään, se tapahtuu näin. Aika menetti merkityksensä.

No niin, selailin onnellisuutta, mystisyyttä, hyvän päivän sanan kirjaa, psykologiaa ja rakkautta. Tällä kertaa mukaani ei lähtenyt yksikään kirja, eräs kyllä jäi mietityttämään. Saattaa olla, että haen tämän kirjan, joka koski elämää, kun se on eletty. Kirja nousi esille jälleen eilen, kun tapasin psykoterapeuttiystävääni. Se aihe on, ehkä nyt, minun ajatuksissani merkityksellinen.

Tämä ei kuitenkaan ollut se juttu. Ajattelun kohteeni oli Liikunta. Liikuntahyllyllä oli suuri määrä kirjoja, uutuuksia, käsikirjoja, venytystä, joogaa eri muodoissaan, kuntosalia, 300eri harjoitusta, opasta joka näkökulmasta.
Jotenkin tuo psykologian teema vielä menee kirjan kautta opiskeltua, mutta tuo liikunta. Kuinka moni oikeasti lukee liikuntaa kirjoista? Tämän kysymyksen äärellä istuin hyllyjen välissä.

Tiedän työstäni kuntoutuksen parin vuosikymmenen myötä, kuinka vaikeaa ihmisten on lähteä ohjeiden mukana hoitamaan itseään kuntoon. Vaikka olkapää tai selän harjoitukset olisivat kuinka terveellisiä,  ne jäävät toteuttamatta. Nykyisin ohjeita ei anneta edes niin paljon, kuin joskus muinoin. Niitäkään ihmiset eivät tee. Ei ole aikaa tai viitselijäisyyttä. Eli tästä näkökulma, koko kirja täynnä erilaisia ohjeita, liikeohjeita. Kyllä, ammattilaiset lukevat, mutta entä se suuri yleisö?

Ehkä näiden kirjojen tarkoitus onkin vain  hetkeksi herättää liikkumisen mahdollisuutta. Pohtia saunajoogaa, joka tehdään saunassa ilman kirjaa, juoksuopasta, joka juostaan ulkona tai radalla ilman kirjaa. Kuntosalilla, niin en sielläkään ole kirjaa kenelläkään nähnyt mukana. 
Kaikki kunnia siis niille, jotka näitä oppaita tuottavat. Seuraani tämän hyllyyn luona ei liittynyt kävijöitä tai  ostajia, mutta mieleen liittyvällä hyllyosastolla oli ruuhka-aika ajoittain. Eräs pyöritti kirjaa Idiootit ympärilläni ja se taisi jopa lähteä mukaan. 

Mikä meitä siis kiehtoo? Mieli ja sen matkat. Mielenliikkeet. Mielen mahdollisuudet. Tunteet ja niiden ilmiöt. Tunnekoukut ja lukot. Terveellisyys ja terve elämä. Elämä ja sen kulku. Elämä ja ihmissuhteet . Elämästä selviäminen. Elämä ja sen jälkeinen elämä. 
Miten olisi Mieliliikkuja?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, mieli, elämä