Myötätunnon muoto

Torstai 7.5.2020

9E177D53-2372-40B9-82AA-8D7E334A04A2.jpeg

”Ylimyötätunto”



Olemme lähes jokainen  kohdanneet myötätuntoisen ihmisen elämässämme. Myötätuntoinen ihminen kohtaa sinut empaattisesti, hyväksyvästi ja molempien hermostot  ovat silloin rauhallisessa synkroniassa toisiinsa. Myös itsemyötätuntoisessa tilanteessa tämä sama asia tapahtuu. Olet rauhallinen, itseäsi ymmärtävä ja kunnioittava ihminen. Myötätuntoinen  ihminen ymmärtää myös omat ja toisen rajat ja rajallisuuden.

Ylimyötätuntoinen malli on kuormittava, jatkuvaa huonoa oloa tuottava ja sitä toteuttava ihminen uupuu tämän ilmiön alla. Saatamme tässä kohtaa puhua myös kaikkien aistien yliherkistymisestä. Ilmiö on mielenkiintoinen, koska herkistyneessä tilassa ihminen tekee jatkuvasti kaikilla aistikanavilla tulkintoja, ja sitten toimia, joiden tarkoitus on poistaa ympäristön ihmisiltä pahaa oloa. Tämän pahan olon poistumisen seurauksena olisi itsellä hetkellinen huoleton, turvallinen,  hyvänolontunnetta sisältävä tila. Niinkuin hyvin tiedämme emme pysty kukaan tähän. Niin kauan , kun ihminen ei pysty lukemaan  toisen ajatuksia, pahan olon ennakoiminen on mahdotonta. Tämän vuoksi kuormittuminen jatkuu, kunnes joku kohta kehossa tai peräti mielessä ei enää jaksa.


Taustatekijät



Taustalla voi olla persoonallisuuden  malli, joka suosii tällaista toimintaa. Tämän lisäksi ympäristö saattaa vaikuttaa, lapsesta aikuisuuteen saakka. Kiltteys, tottelevaisuus ja joustavuus tuottavat ansaan, jonka alle ihminen väsähtää. Varhaisen vaiheen kehityksessä saatu palkinto eli hyväksyntä näiden mallien toteuttamisessa tuo toimintamallin, jonka sisällä alkaa toteuttamaan ylimyötätuntoisen elämäntehtävää. Palkinto tulee vain kantamalla huolta muiden hyvästä olosta ja pahan olon väistelystä. Tämä on vielä eri asia kuin huoli.


Rajat



Tällainen ihminen unohtaaa omat rajansa, mutta huolissaan ollessaan,  unohtaa myös toisen rajat. Toisen ihmisen vastuuta  kokea omia ajatuksia ja tunteita pyritäänkin muokkaamaan ylimyötätuntoisen taholta ulkoapäin.
Rajat myös omalla kohdalla ovat hyvin heikot. Jokainen negatiivinen signaali ympäristöstä saa ylimyötätuntoisen toimimaan. Hermosto virittyy kuuntelemaan kehojen viestejä ja mieli askartelee ”kaikilla on hyvä olo” teeman parissa. 



Mitä tulisi tehdä ja mitä voi tehdä?


Myötätunto on hyvä asia, joten sen salliminen on  jokaisen toiminnassa  tärkeää. Ylimyötätuntoisen on hyvä opetella säätelemään niitä omia tunteitaan, ja antaa myös  toisille tila ja vapaus olla omien ajatusten ja tunteiden, myös niiden negatiivisten, kanssa omassa tilassaan. Ylimyötätuntoisen tehtävä on opetelle sanoittamaan omaa tarvettaan, kysyä asioista, ei niinkään tehdä asioita valmiiksi toisten tai toisen puolesta. Siten purkaa omaa kuormaansa, opetella kantamaan vain omia ajatuksia ja  tunteita. Näin välttää toiminnan, joka on huolehtimista. Silloin tapahtuu myös vastuun siirtäminen ihmiselle itselleen omasta hyvinvoinnistaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myötätunto, itsemyötätunto, huoli, itsetuntemus

MYÖTÄTUNTOINEN MIELI

Perjantai 8.3.2019 klo 9:25

989FF420-6795-4ED9-94CB-D12510D16D2C.jpeg

Luin Myötätuntoisen mielen  kirjaa, jonka sivumäärä oli reippaat 500. Mahdollisuuden sen lukemisen käytäntöön viemiseen antoi kuuden tunnin odotusaikani lääkäripäivystyksessä. Opettelin todella olemaan myötätuntoisessa tilassa itseni kanssa. Ajan venyessä, akuuttien tapauksien mennessä ohi ja viimein oman kolmen minuutin toimenpiteen mentyä ohi. 
Koostin kirjasta, sen yhdestä osasta (tietysti sen kehollisesta pohjasta lähtevän) ajattelun rakentumisen. Siitä voit tässä päivityksessä lukea. Myötätuntoinen mieli on valinta, olet saanut siihen millaiset lähtökohdat tahansa. Vastuu on mielen käyttäjällä.

Ihmisen asema elämän virrassa 

Mielen rakentuminen ja se, että tietyt geenit ja ympäristö, ovat niitä asioita joihin ihminen ei voi vaikuttaa, avaa ensimmäisen oven myötätuntoiseen ajatteluun. Suostuminen olemaan elämän virrassa tämän asian tiedostaen, avaa ihmiselle mahdollisuuden myötätuntoon itseä ja muitakohtaan.Tämä johdattaa halujen, ajatusten ja tunteiden syntymisen malleihin ja luo ymmärrystä siihen, kuinka nämä mallit jatkuvasti ohjaavat toimintamme. Evoluution vanhat aivojen rakenteet ovat yhtä voimakkaasti olemassa, kuin aivojen uudetkin kehitysalueet. 

 

Näiden alueiden yhteistoiminta on huonosti synkronoitunutta ja siitä seuraa arjen toiminnassa ongelmia. Näiden vanhojen toimintamallien mallien kautta sitten reagoimme omassa toiminnassamme. Myötätunto itseä ja muita kohtaan mahdollistuisi tämänkin asian oivaltamisesta. Varhaiset toimintamallit kuten halut, tunteet ja ajatukset ovat asioita, joihin emme ole syyllisiä, mutta niihin voimme vaikuttaa tietoisuuden kautta. Silloin, kun opimme olemaan henkilökohtaistamasta mieltämme liikaa, ymmärrämme sen mitä mielessämme tapahtuu, tai paremminkin sen, että mielen tapahtumat eivät ole syytämme tai tarkoituksemme.


Elämämme muodostuminen

 

Elämämme muodostuu toimintamallien, arkkityyppien, strategioiden ja aina matelija-aivojen muodostamasta toiminnasta kohti ”uusien aivojen”toimintaa. Näiden ikiaikaisten mallien pohjalta järjestelmämme rakentuu. Järjestelmämme rakentuu, hankkimisen ja puolustamisen/suojelemisen motiivin pohjalle. Tunnejärjestelmämme tukisivat näitä kahta perustavanlaatuista pyrkimystä.


Aivojen kehittyessä nisäkäsaivojen tasolle, tärkeiksi nousivat uudet toiminta- ja selviytymismallit, vanhojen lisäksi. Uusina malleina asemaan perustuvat arvojärjestelmät ja perheryhmät, jotka luovat turvallisuutta, antavat suojaa ja hoivaa. Lisäksi seksuaalinen kilpailu leimaa nisäkkäiden elämää. Voidaan nähdä, että geenien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on evoluution kehityksen ydin. Nisäkkäitä motivoi kuitenkin myös tietynlainen toiminta, joka tukee statusta, perhesuhteista, ystävyyttä, seksiä ja nämä toiminnat näkyvät myös ihmisten nykypäivässä. 

 

Ihminen on, tässä elämän virrassa kehittynyt siten, että nämä vanhat toimintamallit, arkkityypit ja strategiat ovat edelleen olemassa ja käytössä, mutta ihmisellä on mahdollisuus säädellä niiden toimintaa. Ihminen on mielentiloja ja tietoisuuden toimintaa, jotka väistämättä pohjautuvat arkkityyppien tiedostamattomaan toimintaan. Sitä kuvataan lapsen hakeutumisella vanhemman luo, ryhmään hakeutumiselle, turvan saamiseksi. Arkkityypit ovat se nyrkkisääntö, jolla ihminen toimii. 

 

Myötätunto

 

Myötätunto arkkityyppien pohjalta tarkoittaa sitä, että ihminen hyvin harvoin tekee
tietoisesti pahaa. Oma hyvä voi olla toisen huono. Kannattaa siis suhtautua varauksella kuvauksiin pahasta ja hyvästä. Myötätunnon aktivoituminen tapahtuisi aina vuorovaikutustilanteissa. Näitä voivat olla mm. hoivan tarve, hoivan antaminen, yhteistyö ja ryhmien muodostuminen, hallinta, valta, seksuaalisuus, kilpailu. 

 

Sosiaaliset mentaliteet liittyvät arkkityyppeihin. Yhdessä ne aktivoivat aivojen erilaisia yhteyksiä. Toiset ovat käytössä ja toiset aivoalueet sulkeutuvat pois käytöstä, riippuen siitä mitä halutaan omalla toiminnalla edistää. Vaikutamme toisiimme, voimme siis valita kuinka vaikutamme.

 

Elämän virrasta kehittyneen ja muotoutuneen ihmisen myötätunto perustuu motivaatioon, arkkityyppeihin, ja sosiaaliseen mentaliteettiin. Tosiasia myötätunnosta on se, että meillä on aivot, joiden järjestelmä mahdollistaa myötätunnon kokemisen. Ihmisen
oma velvollisuus on sitten selvittää, kuinka muovaamme aivoista myötätuntoisemmat ja siten
omasta elämästämme merkityksellisen. Geenit eivät rajoita, vaan antavat lähtökohdan. Se kuinka laajasti ja syvästi myötätuntoa koemme, on opettelun seurasta.

 

Itsemyötätunto

 

Itsemyötätunto tekee olomme hyväksi, joten voimme silloin hyvin ja voimme olla myötätuntoisempia ympäristöllemme. Myötätuntoista on kohdistaa mieli omaan luomaamme todellisuuteen, jota emme ole luoneet, joten emme ole siihen syyllisiä. Samaistumatta mihinkään arkkityyppiseen prosessiin ihminen voisi ajatella olevansa olento, jolla on mahdollisuus hyväntahtoisuuteen ja myötätuntoon. Vasta sen jälkeen ihminen voisi ajatella itseään suhteessa heimoon, uskontoon tai poliittiseen
ryhmään. Pohjalla olisi ajatus vastustaa pohjimmaisia haluja ja samaistua ihmiseen.

 

Avainsanat: myötätunto, evoluutio, vuorovaikutus, arkkityyppi

 


 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myötätunto, itsemyötätunto, arkkityypit

OLLAAN MYÖTÄTUNTOISIA TOISILLEMME!

Lauantai 15.12.2018 klo 8:14 - Ulla

Myotatunto.jpeg



Luin itseäni sivistävää kirjallisuutta, (Myötätuntoinen mieli) ja siinä käsiteltiin ihmisen hyvää ajattelua ja  itseä kuluttavaa ajattelua. Lisäksi pohdittiin tästä johtuvaa käyttäytymistä. Kirjassa todettiin, että se, mitä me itse kukin ajattelemme asioista, riippuu näkökulmasta, kulttuurista, arvoista, perheestä, ympäristöstä ja niistä geeneistä. Toisen hyvä, voi olla toisen huono. Miten ihmeessä sitten voimme toimia yhdessä yhteiseksi hyväksi? 


Vanha sananlasku ” kun toiselle kumarrat, niin toiselle....et” 
toimii mielestäni tässä kohtaa varsin hyvin.



Myötä ja tuntoinen



Pohditaankin nyt ensin tätä myötä ja tuntoisuutta. Sanojen ymmärtäminen on mielestäni tärkeätä. Myötä on jotenkin sujuvampaa kuin vasta. Myötä kuvaa mielestäni myöten menemistä ja kulkemista. Ei siis hannata vastaan. Myötä on jotenkin joustavaa ja soljuvaa. Tuntoinen taas on enemmän tuntevaa kuin tunnottomuutta. Tuntoinen on siis tunteilla tuntevaa, jotenkin elävästi mukana kulkevaa.
Myötätuntoinen on tekemisessä jonkun kanssa vuorovaikutuksessa, myötäilemässä toisen tai toisten tunnetta.  Myötätuntoinen voi myötäillä myös omaa tunnetta ja olla itselleen myötätuntoinen tunteissa.


Monimutkaista ajattelua



Myötämielisemmän elämisen mallin alkuun johdataa sen ymmärtäminen, että geenit, ympäristö ja kulttuuri vain yksinkertaisesti rakentavat ajatusmallien ja käyttäytymismallien perustan.  Voidessasi suostua siihen, että näin asiat vain ovat, ajatuksesi voivat johtaa sinut  parempaan ja rauhallisempaan myötätuntoiseen olemisen tilaan. Ilman syyllisyyttä ja toisen syyllistämistä. Luopuessasi sellaisten asioiden syyllistämisestä, joita perusteita ja lainalaisuuksia et voi muuttaa, suhteesi väistämättä muuttuu, itseesi ja toisiin. Täältä pohjalta saatat ymmärtää sitä toista ihmistä hieman paremmin. 



Ymmärtävät kehittyneet aivot



Ymmärrys on kehittyneiden aivojen tärkeä prosessi. Toinen on käyttää tätä ymmärrystään itsen ja sen toisen hyvinvoinnin lisääämiseen. Tämä tuottaa sitä toteuttavilla  ihmiselle mielihyvän kokemuksen.  Pienenä sivuhuomautuksena seuraava. Ihan näin yksinkertaista tämä ei ole. Jollekin saman  mielihyvän kokemuksen tuottaa, sinun omasta näkökulmasta, se huonon tekeminen. Tässä kohtaa kannattaa muista jälleen geenit ja ympäristö, tärkeimmät vuorovaikutukseen ja suhteessa muihin vaikuttavat asiat. Olehan tässä kohtaa juuri myötätuntoinen!

Rauhallinen, tasapainoinen ja palautunut keho



Väitän, että myötätuntoisen mielen edellytys on rauhallinen hermoston tila. Sellainen tila, jossa et ole valmistunut puolustautumaan, hyökkäämään tai ole edes varautunut. Rauhallisesta ja tasapainoisesta kehon tilasta on mahdollisempaa rakentaa myötätuntoisen mielen ajattelua. Silloin aivojen eri kehitysvaiheen osat voivat olla levollisessa tilassa. Aivan, nämä aivojen eri osat ovat hieman huonosti synkronoituneet toisiinsa ja väärinymmärryksiä tulee helposti. Esihistoriasi kolkuttelee nykypäivässä. Sen seurauksena tapahtuu helposti hyökkäys ja puolustautuminen. Myös muut reaktiot ovat mahdollisia.

Pyrkimys on siis rauhallisen tasapainoisen kehon tilan kautta myötätuntoiseen mieleen! Kannattaisiko siis jokaisen meistä opetella palautumisen taitoja, joiden kautta tämä kaikki mahdollistuisi?

Oivalsitko sinä jotakin itsestäsi? Mitkä ovat sinun omat taitosi palautua? 

1 kommentti . Avainsanat: myötätunto, palautuminen, mieli