Normaali toimintaKeskiviikko 26.5.2021 klo 7:54 - Ulla Ollikkala
🍀 Viime aikoina olen törmännyt usein tähän asiaan, ”minun normaali toimintamalli”. Toimintamalli muodostuu ihmiselle hänen elämänsä varrella. Toimintamalli voi muuttua tai olla niin vakiintunut, ettei sitä edes huomaa toteuttavansa. Joskus kutsun tätä kaavaksi, joka voi olla käyttäjälleen, joko hyödyllinen tai haitallinen. Hyödylliset johtavat kohti myönteistä ajatusta ja toimintaa, haitalliset taas rajoittavat ja näyttäytyvät melko negatiivisina. Pohjaan ajattelua ja kirjoitustani mm. aikoinaan käymääni CWD-ohjaajakoulutukseen. ( coping with depression).
Lausahdus, että en voi käyttää normaalia toimintamallina selviytymisessä tarkoittaa, että jokin estää totutun toimintamallin toteuttamisen. Totutun mallin pois sulkeminen saattaa aiheuttaa ihmiselle erilaisia oloja; hämmennystä, ahdistusta, turhatumista, ärtymystä, pelkoa jne.
Haitallinen toimintamalli on saattanut johtaa ihmistä harhaan ja auttanut pakenemaan kokemuksia itsessä. Haitallinen toimintamalli on saattanut olle keino pelastautua harmittavilta ja kestämättömiä tunteita aiheuttavilta tilanteilta. Toimintamalli on aikanaan johtanut kohti turvallisuutta, jota ihminen niin kovasti itselleen haluaa. Toisen toiminta voi näyttää haitalliselta, mutta perusoletus on omasta mallista turvan löytäminen.
Tavat ja tottumukset liittyvät toimintamallin käyttöön. Lausahdukset, olen aina toiminut näin, johtavat toimintamallisi jäljille. Omat toimintamallit voivat olla mm. seuraavanlaisia ajatusmalleja ja siten itselle haitallisia.
Alla kirjattuna muutamia haitallisia ja rajoittavia malleja, joihin voit havahtua itsen tai toisen toiminnassa;
Normaali toimintaNormaali toiminta on siis opittu malli toimia. Normaalin pohdinnassa voi sitten hyödyntää aiempaa ja miettiä onko oma toiminta normaalia vai onko sitä tullut jumiuduttua vanhoihin tapoihinsa. Mitä tapahtuisi ja miltä tuntuisi, jos aiemmin mainittuja toimintamalleja lähtisi muuttamaan? Varsinkin silloin, kun oma normaali toiminta alkaa tuntumaan ahdistavalta, kannattaa pysähtyä ja miettiä mitä on tekemässä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Joskus opittu toimintamalli, se normaali, tuo hetken mielihyvän ja jopa innostuksen/ jännityksen tunteen. Tämä tuo tietysti ensin mielihyvää. Jos seurauksena on kuitenkin jossain vaiheessa toimintaa huono ”olo”, kannattaa omaa toimintaa lähteä tarkastella hieman syvemmin. Lohduttavaa on se, että toimintamallejaan voi tarpeen mukaan muuttaa. Et ole syntynyt tietyllä mallilla koodattuna. Työssäni olen huomannut, tämänkin asian parissa työskennellessä, kuinka vapauttavaa ihmiselle, jotka sitä haluavat, on luopua haitallisista toimintamalleistaan. Tilalle tulee vapautta, rentoutta ja tietysti palautumista siihen tilaan, jossa on mukava olla ja elää. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimintamalli, tavat, tottumukset, palautuminen, myönteinen toimintamlli, normaali |
Tasapainon kaipuuSunnuntai 25.4.2021 klo 10:31 - Ulla Ollikkala  ❤️Tasapainoisen elämän kaipuuMietin pitkään, kuinka kirjoittaisin tästä aiheesta. Sitten päätin, että kirjoitan sen mitä kohtaan, kuulen, sekä kokemuksen kautta tunnistan itsekin. Aihe on vaikea ymmärtää ja siinä ei auta lausahdus, ”muuta tilanne tai lähde pois”. Nyt kirjoituksessani ei ole kyseessä myönteinen tarina, vaikka tästä tilanteesta toipuessa palautuminen on vahvasti totta joka kirjaimella. Tämä on se alue vuorovaikutuksesta, joka vie kaikista eniten voimia. Päällä on jatkuva puolustustila. Tapaan työssäni ihmisiä, joilla on vaikeuksia ja tuskallisia kokemuksia parisuhteessa, ystävyys- tai työsuhteessa. Tähän liittyy vahvasti toinen tai toiset ihmiset, jotka käyttäytyvät häikäilemättömästi. Yksinkertaisesti ilmaistuna Minä-ajattelu on ensisijaista. Vieläpä niin, että minä-ajattelija kokee olevansa täysin oikeutettu omaan toimintaansa. Tähän toimintamalliin liittyy usein valta ja kilpailuasetelmat, sekä pyrkimys lytistää toista ihmistä. Vaikeimmissa ja pahimmassa tapauksissa, luhistaa toinen ihminen oman vallan alaiseksi. Työ- ja lähisuhteetLievemmät tapaukset voivat liittyä työpaikalle, jossa toisen ihmisen osaamista vähätellään, ja omaa erinomaisuutta kohotetaan. Työssä saatetaan kannustaa, mutta jo toisessa lauseessa vähätellään, rajoitetaan toimintaa ja nolataan julkisesti. Myös toisen ihmisen huomiotta jättäminen kuuluu ihan tähän samaan sarjaan. Vaikeammat tilanteet syntyvät lähi-ihmisen ollessa valtaansa nyrjähtänyt. Mitä lähempänä tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä on ja mitä kauemmin se kestää, sitä vakavammat on mielen ja kehon vaurioitumisen riskit. Lähi-ihmiset voivat sitten olla vanhempi, puoliso tai ystävät. Olen kohdannut tarinoita siitä, kuinka keho on kipeytynyt (usein vielä selkä) sen jatkuvasta puolustusasennosta, toisesta poispäin kääntymisestä. Varuillaan oleminen fyysisesti koetaan jopa helpommaksi, kuin henkinen varuillaan oleminen. Olen tietoinen siitä, kuinka jokin kehon osa reagoi tällaisiin tapahtumiin ja ihmisiin aina kehon vaurioitumiseen saakka. Olen työskennellyt ihmisten kanssa, joiden kiintymyssuhde on ollut vauvasta lähtien turvaton, tällaisen ihmisen ollessa oma vanhempi. Olen kuullut kertomuksia siitä, kuinka toinen ihminen ei anna mitään arvoa ja tunnustusta toisen ihmisen tekemiselle. Paitsi arvostelua, joka on asiatonta ja aiheetonta. Parisuhteessa, pahimmillaan, toinen ihminen eristetään muista ja korotetaan välillä itselle korvaamattomaksi, mutta huonoksi ihmiseksi. Tasapainon etsiminenTässä kohdassa aktivoituu tasapainoisen elämän kaipuu. Ihmisellä on mielenkiintoinen tapa, näiden ihmisten kohdalla, etsiä heitä puoltavia asioita. Asiat selitetään toista ihmistä puolustaviksi, vakka jo puhuessa on tietoisuus, mitä on itse tekemässä. Tasapainoa haetaan sillä, että tehdään itsestä väärässä olevaa ja jotenkin viallista. Itsen vialliseksi ja puutteelliseksi tekeminen on tasapainon hakemista vallitsevaan tilanteeseen. Se on näissä vuorovaikutustilanteissa keino selvitä, koska poistuminen ja lähteminen ei ole vaihtoehtona. Niin uskomatonta kuin se onkin, tämä lähteminen on tehty jotenkin omituisesti ”mahdottomaksi”, Toinen tapa on asettua ymmärtäjäksi, koska toisella on ollut rankka elämä. Kolmas tapa voi olla taistelu kaikkea tätä vastaan, ilman pois lähtemistä. Kaikissa näissä malleissa haetaan mallia omaan tasapainoon ja selviämiseen, et siis ole mitenkään kummallinen, jos tunnistat tästä itseäsi. Tämän lisäksi koetaan häpeää tilanteesta, jonka terve ihminen tietää olevan vahvasti vääristynyt. Irrottautuessa tällaisista ihmisistä, tilalle tulee tyhjyys. Tyhjyys on seurausta siitä, että toinen ihminen on vallannut elämän jokaisen osa-alueen hallintaansa. Hallinnan loppuessa tyhjyys on myönteinen kokemus - usko siihen. Tyhjyys edeltää todellisen tasapainotilan syntymistä. Toinen hieman myöhemmin aktivoituva tunne on vapaus. Vapaus omaan elämään. Palautuminen ja toipuminen on mahdollista. Näitä asioita kokeneiden ihmisten kanssa työskentelen, koska tiedän mistä on kysymys. En sano näitä asioita kokeville ihmiselle koskaan; miksi et lähde, miksi jatkat, miten olet viisaana ihmisenä tuossa tianteessa jne. Etsimme vain yhdessä keinoja, jolla voit nähdä muutoksen, tyhjyyden, vapauden ja palautumisen mahdollisuuden. Lue lisää, vaikka tästä asiaa sivuavasta, mielenkiintoisesta instasivusta. Peilaamalla sivun muutamia lauseita, voit oivaltaa jotain itsestäsi, läheisistäsi, työpaikan ihmisistä, ystävyyssuhteista. Näitä eri malleja saattaa löytyä ympäriltäsi, ole tarkkana. Tässä linkki: https://instagram.com/narsistinenhyvaksikaytto?igshid=npscjvm7zuy ❤️ |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorovaikutus, palautuminen, valta, hallinta, puolustus, tasapaino, kohtaaminen |
Vahvuuttako?Tiistai 6.4.2021 klo 11:33 - Ulla Ollikkala |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vahvuus, tasapiano, jaksaminen, temperamentti, persoonallisuus, palautuminen |
UupumusparkaisuTiistai 30.3.2021 klo 10:34 - Ulla
🍀 Tutkitaanpa hieman aihetta, joka on ollut viime aikoina puheenaiheena. Työssäni kohtaan tätä uupumusasiaa viikottain. Mitä uupumuksen määritelmä sitten pitää sisällään? ”Tavallisesti uupumus on seurausta voimakkaasta henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Se on terve kehon reaktio joka viestii ihmiselle levon tarpeesta. Uupumus yleensä poistuu lepäämällä, kehon ja mielen palautuessa. Jos uupumuksen tunne pitkittyy, on se todennäköisesti merkki levon ja rasituksen epätasapainosta. Tällöin kannattaa tarkastella, löytyykö arjesta työn ja vapaa-ajan tekemisten vastapainoksi riittävä määrä lepoa. Pitkään jatkunut uupumus voi olla esimerkiksi masennuksen oire. Tällöin tunne ei tyypillisesti poistu lepoa lisäämällä. Masennuksen asianmukainen hoito auttaa yleensä myös uupumuksen tunteeseen. Myös työuupumukseen liittyy kokonaisvaltaista ja jatkuvaa väsymystä, joka ei lievity vapaa-aikana.” (mielenterveystalo.fi) Uupumuslajit
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uupumus, työuupumus, palautuminen |
Mikä on olemisen tilasi?Keskiviikko 24.3.2021 klo 12:46 - Ullla Ollikkala  ♥️ Olen aiemmin kirjoittanut, että palautumisella on myös syvempiä merkityksiä. Aiheen, nimeltä trauma, noustessa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen arjessa, on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa palautumisen ja trauman yhteys. Palautuminen saa jälleen eri merkityksen tässä asiayhteydessä, kuin pelkkä kuormituksesta palautuminen, liikunnasta palautuminen, työssä palautuminen jne. Nykytiedon mukaan olemme lähes jokainen läpikäyneet, jollain tasolla, jonkin haavoittuvuuden (trauman) kokemuksen. Osa ei ole edes kunnolla selvinnyt näistä kokemuksista. Osalla se on vielä tietoisuuden kosketusta vailla. Palautuminen liittyy myös traumaan. Palautuminen on osa puolustusreaktion vaiheita, mutta ei kuulu puolustusreaktioiden piiriin. Nämä salamannopeasti aktivoituvat reaktiot ja järjestelmät ovat vaistomaisesti toiminnassa. Puolustusreaktion eri vaiheet riippuvat olosuhteista, tapahtumasta ja yksilön voimavaroista. Nämä vaiheet liittyvät oleellisesti ihmisen vireystiloihin. Ensin ihminen on kuitenkin orientoitunut vallitsevaan tilanteeseen ja sen jälkeen tapahtuu, nämä kaikki tai joitain, seuraavia asioita: merkittävä muutos vireydessä, orientoitumisrefleksi voimistuu, kiintymisen ja sosiaalisen sitoutumisen järjestelmät aktivoituvat, liikkeen aikaansaavat puolustusjärjestelmät aktivoituvat, liikkumattomuuden järjestelmät käynnistyvät, palautuminen toteutuu, lopuksi tapahtuu yhdistäminen. (Odgen, ym. 2009) Nämä kaikki siis liittyvät vireystilaan. Saatoit huomata, että vaihtelut olivat yli- ja alivireyttä. Kuormittuminen kehossa ja mielessä saattaa silloin koskettaa näitä molempia järjestelmiä ja jokaista puolustusreaktiota. Kertaluontoisena voimakkaana tapahtumana tai pitkään jatkuvana tapahtumana. Palautuminen traumatapahtumassaPalautuminen tapahtuu, kun uhkaava tilanne on ohitse. Sen vuoksi palautuminen ei kuulu puolustusreaktioihin - se poikkeaa kuitenkin arkitoiminnoista (Odgen, ym. 2009.) Fysiologinen palautuminen tapahtuu, kun vireystila lähestyy sopivaa perustasoa. Puolustusjärjestelmät kytkeytyvät pois päältä. Sympaattisen reaktion ollessa kyseessä esim. jännitys ja sykkeen kohoaminen, vaimenevat. Sympaattisen hermoston tilan laukeaminen voi tapahtua myös hallitsemattomana vapinana. (Levine, 1997). Ihmisellä tärinään saattaa liittyä emotionaalinen tila - tarve itkeä. Sosiaalisen liittymisen tarpeet saattavat aktivoitua. Ihmisellä on silloin tarve puhua tapahtumasta. Tähän tapahtumaan liittyy silloin kiintymyksen, turvallisuuden ja luottamuksen tunne. Parasympaattisen puolustuksen tilassa vireystila kohoaa alivireydestä kohti perustasoa. Silloin, kun trauma tapahtumaan liittyvät sekä yli- , että alivireys, toiminta palautuu energian purkamisen kautta.(Odgen, ym. 2009) Fysiologinen ja psykologinen palautuminen vaaditaan toipumiseksi trauman kokemisen jälkeen. Palautumisessa huomio siirtyy loukkaantumiseen (kipu, kokemus, tunne), ja aloitetaan toipuminen ja vaurioiden korjaaminen lepotilassa. Uhkatilanteen väistyessä kipujärjestelmät toimivat jälleen aktiivisesti. (Esim.onnettomuus). Silloin, kun tätä levon ja palautumisen vaihetta ei päästä toteuttamaan loppuun saakka, syntyy kroonistuminen. Tapahtuma on suljettu pois kehon ja mielen muistoista. Tilanne saattaa tuottaa häpeän tuntemusta, joka vuosi se suljetaan pois mielestä. Tapahtumasta ei silloin myöskään kerrota. ( Seurauksena esim.väsymys,uupumus). Kyvyttömyys viedä palautumisvaihetta päätökseen saa aikaan tapahtuman ja asian eristäminen itsestään, kehon ja mielen muistoista. Palautumisen toteutuessa kokemus viedään yhdistämisvaiheeseen, joka on huomattavasti palautumisvaihetta pidempi. Olet varmasti jo huomannut palautumisen aivan samat prosessit, kuin esimerkiksi kuormittuneisuuden ollessa kysymyksessä. Minkä vuoksi tästä kirjoitan on se, että kun kuormittuminen, vaikka työelämässä tai perheessä tapahtuu, niin keskeneräiset tiedostamattomat prosessit voivat aktivoitua. Ne syvät juuret ihmisen kokemusmaailmassa nousevat esille ja siitä on seurauksen OLO. Olo on ilmiö, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat eri palvelujen pariin. Olo on se jäsentymätön tila, johon liittyy kokemus epämiellyttävyydestä. Tätä taustaa vasten ymmärrät ehkä omiakin olojasi paremmin. Harvemmin hyvään oloon haetaan apuja:) Palautumisohjelmat ja palautumisen merkitysAikoinaan kun kehitin palautumisohjelmat (alkaen 2003), niiden ajatus oli lempeästi tietynlaisella liikkeellä irrottautua, niin sympaattisen, kuin puolustavan parasympaaattisenkin tilan, päälle jääneistä rakennelmista. Ohjasin itse näitä ohjelmia lähes kymmenen vuotta osana koulutusta. Saamani kokemus reagoinnista oli hyvin laajaa. Nykytieto on tuonut, tähän kehon kohtaamisen tapaan, vain lisää vahvistusta polyvagaalisen teorian valossa ja siihen liittyvien aivohermojen toiminnan ymmärtämisen myötä. Aiemmasta tekstistä huomaat, että molemmissa vireyssuunnissa, ”tietynlainen” liike on avainasemassa. Palautumisohjelmissa on monta erilaista tapaa, jotka tukevat tätä palauttavaa työskentelyä. Vähitellen ollaan tiedostamassa näitä asioita yhä enemmän. Ymmärretään jo se, että kehon vapautumiseen tarvitaan muuta, kuin suorittavaa liikettä ja hengitystä.. En tiedä onko nyt myös ohjelmien syvemmälle oivaltamiselle tullut aika? Uskon niin, koska tässä erään traumakoulutuksessa mukana olleen kollegan ja valmistuneen palautumisohjaajan huomio. ”Traumakoulutus syvensi aiemmin opittua ja koettua. Pohdinta vei useasti Palautumiskoulutuksen hetkiin ja vahvisti kokemaani liikeohjelmissa : kehon kautta tapahtuvaa luonnollista prosessia” Palautumisohjelmien liike tukee interoseption eli kehoaistimusten tunnistamista. Kehoaistimusten akitvoituessa moni kysyykin, miksi nämä nostavat tunteita pintaan? Vastaus löytyy tuolta aiemmasta tekstistä. Tässä on myös syy, miksi näitä ei ohjata ihmisille netin kautta. Ohjaaja pystyy kohtaamaan ja huomioimaan ihmisen, joka sitä tarvitsee. Palautumisohjelmat ovat keino lähestyä itseä siten, että se on turvallista. Ihan jopa sen pienen värinän äärelle palaamisella, joka saattaa nousta spontaanisti kehon vapautuessa ja pakkautuneen energian purkautuessa kehosta. Tämä tapahtuu tietysti ohjelmissa vasta sitten, kun keho on vapautunut ja purkaminen on mahdollista toteuttaa hyvin pienesti. Palautumisohjelmien avulla on mahdollista irrottautua tiedostetuista ja tiedostamattomista kehon jännitystiloista, kokea vapautuminen, helpotus ja ilo. Ne tuovat luvan uskaltaa kohdata myös ärtyisyyttä ja kulkea kohti mielihyvän kokemusta. Palautumisohjelmat tuovat ihmisen (juurikin pitkäkestoisella harjoituksella) kehonsa yhteyteen, tunnistamaan liikkumattomuutta ja liikettä. Palautumisen jälkeenhän ihmisellä oli mahdollisuus yhdistämiseen. Puolustuksen järjestelmät ovat väistyneet hieman. Palautumisohjelmien kohdalla palautumisohjaaja saattaa saadakin vastauksia, tästä harjoituksesta en pidä, tämä taas on äärimmäisen vapauttavaa. Aiempaa kirjoitustani vastenhan tämä kertoo aina ihmisen omaa tarinaa. Oma tarina on tärkeää kuulla ja kokea. Jokainen haluaa tulla kuulluksi! Lähteet kirjasta Trauma ja Keho. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trauma, palautuminen, vireystila, parasympaattinen, sympaattinen, odgen, keho, mieli, puolustujärjestelmä, palautumisohjelmat |
Lämmin yhteisö vai kylmä yhteisöllisyysTorstai 18.3.2021 klo 20:56 - Ulla  Lämmin yhteisö vai kylmä yhteisöllisyysOlen pohtinut ympärillä olevaa elämää, niitä elämän näytöksiä, joita olen matkani varrella nähnyt ja kokenut erilaisissa yhteisöissä. Nykyisin puhutaan paljon yhteisöllisyydestä. Palautumisen uuusimassa dramma-mallissakin puhutaan yhteenkuuluvuuden merkityksestä. Merkitystä ihmisen palautumisessa on myös sillä, että tuntee kuuluvansa johonkin, yhteisöön, perheeseen, ystävien yhteyteen. (Virtanen, 2021, luento.) Kohtaamiset erilaisissa yhteisöissä antavat meille tietoisen kokemuksen yhteisöllisyydestä. Puretaan ensin yhteisöllisyys asiaa hieman pienemmäksi ja pohditaan mitä yhteisöllisyys määritelmänä tarkoittaa. Yhteisöllisyydelle ei ole yhtä määritelmää. Yhteisöllisyydessä, koko yhteisö tuottaa uutta ja tätä uutta ”tuottoa” pääsee tekemään aiemmin ulkopuolinenkin henkilö. Yhteisöllisyys koostuu sujuvasta ja turvallisesta vuorovaikutuksesta. Yhteisöllisyyttä tukee uudistusmielisyys ja muutosvalmius. Yksinkertaisin esimerkki on talkootyö. Siinä vapaaehtoiset tekijät puhaltavat yhteen hiileen saadakseen hyvän ja toimivan lopputuloksen aikaan. Kylmä yhteisöllisyysHavahtuminen tähän asiaan tapahtui metsäkävelylläni. Oikeastaan luonto sen näytti, kun kuljeskelin liukkaassa ja jäisessä maassa, betonisten rakennelmien keskellä. Sitten tavoitin vihreän havupuuston alueen. Ajattelin, että se on tässä, se kuvaus ”kylmästä yhteisöllisyydestä ja lämpimästä yhteisöstä”. Muistathan, että pohdinta on jälleen omaani ja mietin näitä aina palautumisen viitekehys mielessäni. Ajattelin sitä, miksi se palautuminen ei toteudu yhteisöissä eli työyhteisössä, perheessä, ystävyyssuhtessa? TyöyhteisöPohdi hieman, elätkö työyhteisössä, jossa ihminen on kylmästi tuottamisen väline. Silloin kun ihminen väsyy, se on heikkoutta ja huonommuutta, lyötyä lyödään vielä kerran tai kaksi. Oletko työyhteisössä, jossa kasvu ja bisnes on tärkeintä. Kaikki sujuu, kun kasvu on jatkuvaa, mielellään suurta. Hetkellinen havahtuminen muuhun tulee, kun tulos notkahtaa. Silloin kaikki apu kelpaa tuoton nostamiseksi. Sen avun hintalapun hintaa ei kysytä, vaan kasvu/ tuotto täytyy saada kohdilleen. Silloin, kun menee hyvin, ei hyvinvointia tueta. Työssä saatetaan puuttua epäkohtiin, ne toteamalla, mutta se on sittten siinä. Tuottamattomaan asiaan ei panosteta. Tulos-, tavoite- ja tsemppikoulutusta pidetään, koska liiketoimien kylmä todellisuus on tuottavuus. (Näistä kuuluu hyvää ja näihin ollaan täysin kyllästytty.) Heikoin lenkki tässä on ihminen. Se voisi kuitenkin olla se vahvin. Oletko yhteisössä, jossa koet olevasi kohteena vallan käytölle. Yhteisö naamioidaan hienolta kuulostaviin sanoihin eli tiimityöskentelyyn ja moniammatillisuuteen. Kylmä yhteisöllisyys toimii kuitenkin kaiken takana. Ohjaten vallalla, vanhan tavan hierarkialla, tulostavoitteilla, ennenkaikkea karsien löysät pois. Tämä on kuitenkin aika vanhahtava malli. Ajattele, mitä sillä menetetään? Palataan siihen hieman myöhemmin. Ystävyyssuhteet ja perheElätkö ystävyyssuhteissa, jossa vallitsee kylmä yhteisöllisyys? Aivan, sinnekkin se sopii. Sinua hyväksikäytetään osaamiesi taitojen vuoksi, osaminen otetaaan omaan hyötykäyttöön puoli-ilmaisiseksi tai oletuksena ilmaisesta palveluksesta. Silloin ihmisten kesken toimii kylmä laskelmointi, toinen hyötyy ja toinen ”maksaa”. Saman asian voisi viedä mihin tahansa yhteisöön, vaikka perheeseen saakka. Perhe on yhteisö, jossa näyttäytyy kaikki ne elementit, joiden mukaan muissakin yhteisöissä toimitaan. Kaikki varhain opitut mallit, perintönä saadut tavat ja itse opitut keinot ovat osa yhteisöä. Kylmä yhteisöllisyys perheessä voi näyttäytyä henkisenä tai psyykkisenä väkivaltana ja hyötyjä on silloin aina se toinen. Yhteiskunta olemme meYhteiskuntamme toimii isolta osaltaan kasvutavoitteilla, hyötyperiaatteilla, vallan käytöllä ja mielestäni myös ihmisyyden unohtamisella. Onko sen oltava näin? Haluan sanoa, että ei. Onneksemme joukossamme on yrityksiä johtavia ihmisiä, joille välittäminen ja arvostus on tärkeintä. Lisäksi tämä on sitä tuottavaa työtä tukevaa. Lisäksi saattaa löytyä ajatus siitäkin, että vähemmän on enemmän, myös omalla kohdalla. Yhteisestä hyvästä jaetaan yhteisön hyväksi. On jo olemassa työyhteisöjä joiden ajatuksena on, että meillä tuetaan yksilön hyvinvointia. (Nyt on tärkeää huomata, että ymmärrän oikein hyvin yritysperiaatteen toimintaa. Olen itsekin ollut kahteen otteeseen pienyrittäjä.) Yrityksen toiminnan tuoton voisi tehdä ihmisten tarpeet huomioimalla. Ajattele, jos työyhteisössä tehtäisiin ennakoivaa terveydenhoitoa. Tähän voisi keksiä lukemattomia tapoja, joilla mieli ja keho voisivat hyvin. Valtava osa tuottavaa, hvyinvoivaa, ja terveellä pohjalla olevaa toimintaa jää käyttämättä hyödyksi, kun työhyvinvointiin paneudutaan vasta sitten, kun ongelmat näyttäytyvät. Painopiste voisi olla siinä, että palautunut, hyvinvoiva työntekijä (huom. ei alainen, aloitetaan jo sanojen käytöllä) voisi paremmin yhteisössään. Ihmisen voi hyvin, kun arvostus ja kunnioitus ovat työpaikan itseisarvona. Tuottavuus saattaakin kohota raketin lailla. Jokainen voittaisi. Hävijänä olisivat useat sairauslomat. Yksi sairauslomapäivä taitaa nykyisin maksaa työnantajille 300-400€. Aika moni ystävyyssuhde ja perhe voisi paremmin, kun jokainen ihminen katsoisi ja tarkastelisi ensin omaa toimintaansa. Mikä on minun toimintamallini tässä yhteisössä. Kuinka minä itse suhtaudun ja miten panostan tähän yhteisen hyvän tuottamiseen. Tämä on se alue, jota olisi tuettava, ymmärryksen lisäämiseksi eri yhteisöihin. Voiko tämä olla todellisuutta?Tämä voi olla totta. Oletko itse osa omaa hyvinvointiasi? Minä olen. Minulla on ollut mahdollista valita oma työyhteisö tärkeimpien arvojeni pohjalta. Oikeasti arvot ovat arjessa toimivia asioita, ei kehystettynä paperina seinällä. (Pahin tapahtuu, kun arvot yhteisössä esitellään ja niitä vasten rikotaan räikeästi.) Silloin, kun ihminen ei taistele jatkuvasti omaa tärkeinä arvomaailmaa kohtaan, ei synny myöskään kuormitusta. Silloin, kun kuormitusta ei synny, ihminen on työyhteisössä tuottava. Se on myös kehollinen fakta. Kokonaisuuden voidessa hyvin, ihminen on voimissaan. Luovuus on aktiivisena. Ennen kaikkea, palautumisen prosessit ovat oikeassa suhteessa tekemisen kanssa. Käy, vaikka ihan uteliaisuuttasi, työpaikkani sivuilla kurkkaamassa uudenlaista työpaikkaa, jossa työntekijä on äärimmäisen tärkeä ja arvostettu. Työntekijän vahvuudet otetaan mukaan kasvun rakentamisessa, niitä ei pelätä uhkana. Minkä vuoksi? Koska työntekijä on arvostetuin osa työn tekemistä ja siten tuottoa. www.flexio.fi Toiseksi olen tehnyt valintoja. Työskentelen itse, tämän valinnan kautta, moraalisella ja eettisellä näkökulmalla. Teen työtä PalautumiskouluPROn kouluttajana. Missiona meillä on viedä palautumisen viestiä eteenpäin, sillä tavalla, joka voi tavoittaa ihmisiä mahdollisimman lähellä omaa kotia. Sen vuoksi koulutuspaikan valinnaksi muodostui suomen kesäyliopistot. Tämä mahdollisti myös sen, että koulutuksen hintataso voidaan pitää inhimillisenä. Näin mahdollisimman moni voi oppia tästä tärkeästä palautumisen monimuotoisuudesta. Oppia itselleen, perheelleen, työlleen ja hyvinvoinnilleen tärkeitä asioita. Saada ympärilleen lämmin yhteisö. Työssäni palautuminen parissa on pääasia, että hyvää asiaa saadaan mahdollisimman monelle eteenpäin. Meidän kasvunäkymämme ovat asian eteenpäin liikkumisessa ja saamme silti työstämme riittävän korvauksen myös rahallisesti. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhteisöllisyys, palautuminen, työyhteisö, |
PalautumispoliPerjantai 26.2.2021 klo 11:00 - Ulla
. Kaiken jälkeen, kun palaamme uuteen normaaliin, olisimmeko oivaltaneet pysähtyneisyydestä jotain tärkeää. Pysähtyminen on monelle tarkoittanut paikallaan olemista, kotiin rauhoittumista, rajattua matkailua, monesta aiemmin itselleen oikeutetusta itsestäänselvyydestä luopumista. Yhteisen hyväksi on ollut laitettava "minäegon" tarpeet taka-alalle ja opeteltava yhteisen hyvän löytämistä. Toisiin se on sattunut kovempaa, toiset ovat oivaltaneet tässä uudenlaisen elämäntavan. Jopa sitä ympäristöä ja luontoa kunnioittavan tavan toimia. Osa tietysti kulkee edelleen minä-tarpeet etusijalla. Pohdin sitä, että elämä ennen tätä ilmiötä oli voimavaroja kuluttavaa. Vaatimukset kasvoivat yksilöä kohtaan työ- ja yksityiselämässä. Elämässä kilpailu saavutusten ja osaamisen alueella kiihtyi jatkuvasti. Kuorma kasvoi, työelämä ja vapaa-aika kuormittivat, ihminen ei palautunut. Teimme PalautumiskouluPRO.ssa Suomen paikkakunnille kiertueen ja puhuimme palautumisesta, koska sen tarve oli suuri. Vastaus oli jo silloin, että jaksamisen äärirajoilla kuljetaan. Jonkin asian täytyy muuttua, että tätä toimintaa pystyy jatkamaan. Tietyillä toimialoilla, kuten esimerkiksi terveydenhoito, tilanne on nyt räjähdysherkkä. Kuormitusta on fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisestikin aiempaa enemmän. Palautumispolille ajoissaTämä pysähtymisen tarpeen huomaaminen voitaisiin kääntää voimaksi. Otsikkoni on nimeltään ”palautumispoli”. Tarkoitan tällä sitä, että toivoisin, että paljon varhaisemmassa vaiheessa voisimme tehdä muutoksia. Ennakoivasti hakeutua ”palautumispolin” vastaanotolle ja purkaa niin kehon kuin mielenkin, joko yli- tai alikuormitusta. ”Palutumispolille” voisi tulla, kun ensimmäiset merkit siitä, että kuorma on suurempi kuin voimavarat tulisivat näkyville. Merkkeinä, kun on meille niin tutut; unen häiriöt, virkeyden lasku, keskittymisen vaikeudet, muistihäiriöt, tapaturma-alttius ja epämääräiset kivut. Silloin, kun ihminen on hädissään itsensä kanssa, tarve on löytää turvallisuutta. Turvallisuutta tuovat sitten taidot, joilla osaisi säädellä omaa tilaansa. Silloin, kun ihmisen turvallisuuden tunne ja voimat palaavat, toipuminen käynnistyy. Kyky uskoa itseensä palautuu.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, palautumispoli, ennakoiva terveydenhoito, pysähtyminen |
Neuvottelu ja kiitos elämän ohjenuorana, vai jotain ihan muuta?Tiistai 9.2.2021 - Ulla
Havahdun eri aiheisiin työn ja myös oman elämän kokemusten kautta. Eri ikäisenä ympäröivää maailmaa tarkastelee eri tavoin. Viimeksi kirjoitin kasvusta, ja sitähän tässä kokee allekirjoittanut myös matkallaan. Onnekseni elämässä on näitä kuuden eri kasvun osa-alueen toteutumisen hetkiä aina ajoittain. Sillä niiden mahdollisimman monen kohdan yhtäaikaisen toteutumisen sivutuotehan on Onni. Seuraavassa onnen vastakohtia eli käskytys ja moite. Käskyt ja moitteet elämän ohjenuorana, jatkuvatko ne sinulla edelleen?Aiheet, joita nyt pohdin liittyvät käskyihin ja moitteisiin. Käsky on se sanamuoto, jossa pyritään tottelevaisuuteen. Positiivistakin tässä mallissa on, eli asiat saadaan selkeillä käskyillä tapahtumaan. Selkeimmin se näkyy koirankoulutuksessa; istu, high five, paikka. Käskymuotoa ihmisten kanssa toimiessa käytetään tarkoituksella esimerkiksi dementikkojen parissa. Syynä on se, että toivottava tapahtuma toteutuu näin paremmin, kun viestin vastaanottamisessa on jo selkeää heikkoutta. Työskentelin aikoinaan dementia osastolla ja opin, kuinka tämäkin tapa voidaan tehdä lempeällä käskyllä. Se menee esimerkiksi näin, Irma..❤️istu. Omassa nykyisessä työssä, joissain tapauksissa käskyt toimivat pyytelyä paremmin, esimerkiksi ohjatessa liikettä ryhmätyöskentelyssä. Malli, viitsisitkö nostaa kättä, ei oikein toimi. Sitten pohditaan käskyttämistä ja käskyjä hieman enemmän. Käskyttäminen voi olla myös malli, johon olet kasvanut. Olet oppinut noudattamaan ja tottelemaan, koska se on ollut ainoa vaihtoehto. Seuraus tottelemattomuudesta olisi ollut jotain uhkaava. Sen enempää pohtimatta kasvat ja jatkat tätä mallia. Tuot sen mallin ihmissuhteisiin ja työpaikalle, yleensäkin vuorovaikutukseen. Taidot neuvotella ja keskustella toisen ihmisen kanssa ovat silloin kehnot, ethän ole oppinut itsekkään saamaan muita malleja tai vaihtoehtoja. Jatkat itse tätä käskemällä ohjaamista. Ulospäin se voi kuulostaa tällaiselta; tule tänne, hae tuo, anna tuo, mennään tänne, nyt tehdään näin jne. Saatat huomata näitä arjessasi ihmisten toimintana. Huomaatko mikä puuttuu? Tällä toiminnalla saa ehkä aikaan joskus loistavia tuloksia, mutta se ei ole muista ihmisistä oikein pidetty tapa, tai edes ihminen itse ei pidä toimintatavastaan. Seuraavana pohditaan moitetta. Moite on toisen toiminnan negatiivista arviointia eli parjaamista. Positiivisesti ajatellen ja oikein annettuna sen viesti on korjaavaa palautetta, joka tuottaa korjaavan tuloksen mahdolliseen virheeseen ym. Moite on saattanut olla myös tapa kasvattaa. Moite on saattanut olla helpompi antaa kuin kiitos. Moitetta jatkuvasti saanut, ei koe arvostusta ja mikään oma teko ei riitä. Moittiminen voi olla myös kasvatuksen selitys, ettei lapsi vaan luule itsestään liikoja. Nämä kaksi, käsky ja moite, liittyvät myös usein ja helposti toisiinsa. Kysymys kuului, kuinka paljon käytät näitä malleja arjessasi? Saatat huomat, että ne ovat joko kasvatuksen jatkumo tai olet ne aikuisuudessa ihan itse valinnut myös itseesi kohdistuvana. Yhteys palautumisen tilaan
Palautumiseenhan nämä liittyvät hyvin selkeästi. Nyt kun tiedetään ihmisen toiminnan liittyvän olennaisesti hermostoon, niin tarvitsee vain kuvitella noita tilanteita. Käskyttämisen tilanne saa aikaa ensin tietysti sympaattisen reaktion, mutta käskyttämisen jatkuessa mennään jossain vaiheessa, alivireään alisteiseen tilaan, luovutetaan ja annataan periksi. Tämän voi nähdä aikuisuudessa käskytystilanteesta vetäytymisenä, keskustelun loppumisena ja myös ihmissuhteiden eri muotojen loppumisena. Moite tekee hermostollisesti aivan samaa, ensin nousee ylivireys ja se saattaa nousta aktiiviseksi, joka moitteen myötä. Oma puolustus aktivoituu, oma oikeudenmukaisuuden periaate syttyy, ihminen ei halua antaa periksi, varsinkin jos itse tietää olevansa oikeassa. Kuormat syntyvät, kasvavat ja hermosto ei palaudu. Tämän voi aikuisuudessa nähdä jännitteiden syntymisenä, tuntea kehossaan kireyksinä ja pitkään jatkuessaan tilanne joko ”räjähtää” tai sitten väsyttää ihmisen. Pohdi hetki, kuinka usein käsket, etkä anna muille tavoille toiminnan mahdollisuutta. Onko taitosi ollut käskyttämisessä ja oletko sen kautta saavuttanut itsellesi tärkeitä asioita. Pohdi, milloin moite on kiitoksen päällä. Monesti, jos kiitoksen ilmaiseminen toiselle tuottaa vaikeuksia, mallisi voi tämä. Mitä pitäisi tapahtua, että sinun toimintasi muuttuisi? Miten se tapahtuisi? Huomaatko, että kuormitat näillä tavoilla itseäsi ja myös muita?
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käsky, moite, hermosto, palautuminen, muutos, kasvu, |
Mielen metkut!Lauantai 30.1.2021 klo 12:24 - Ulla "Mielen metkut"Työskentelen, palautumiskouluPROn kouluttajan ja psykofyysisen fysioterapeutin työni lisäksi, Mielenmentorina. Kerron hieman ensin, miltä pohjalta mielenmentoroinnin asiakkaiden kanssa toimin. Kävin aikoinaan koulutusta myös mielen toiminnan tutkimiseksi, opiskelin kasvatustieteitä ja sosiaalipsykologiaa, kävin depressiokoulun, NLP:tä, mielenvalmennuksen, sekä viimeisimpänä tärkeimmän eli psykofyysisen psykoterapian peruskoulutuksen. Tähän viimeiseen koulutukseen vaatimuksena on terveydenhoidon koulutus (3,5v), sekä pitkä työkokemus alalta, johon liittyy psykofyysinen työskentely. Kohtaamisen taidon ja kehon viestien ymmärtämiseksi koulutukset ovat olleet kohdallani aina lähiopintoja. Näiden taitojen yhdistämistä työssäni kutsun mielenmentoroinniksi. En siis tee terapiaa, mutta työssäni on terveydenhoidon ammattilaisen vastuullisuus ( psykofyysinen fysioterapeutti).
Työskentely asiakkaan kanssaTeen asiakkaan kanssa ajatusten, tunteiden ja toiminnan tunnistamista ja ohjaan asiakasta oivaltamaan oman mielen toimintaa ja käyttäytymistä.
Mielen ”metkuilla” tarkoitan sitä, että mieli alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa ohjaamaan ihmistä, myös harhaan. Ympäristö tarjoaa malleja, jotka vaikuttavat eri ikäisinä hyvin erilaisilta. Lapsen näkökulma on aivan eri, kuin aikuisen. Lapsen mieli ei aina ymmärrä eroa todesta ja epätodesta. Aikuisuudessa oman vanhan lukkiutuneen näkökulman muuttaminen on sitten mahdollista. Oma totuus voi muuttua sitä tarkastelemalla. Puhun tässä kohdassa erilaisista tunneympäristöistä ja niiden vaikutuksesta mielen toimintaan. Voit kohdallasi miettiä käytännössä sitä siten, miten mielesi toimii eri ympäristöissä. (PS. Olen rakentamassa työkokemukseni pohjalta uusia kortteja, juuri tunteisiin liittyen.)
Kehoterapian ammattilaisena, olisi mielestäni väärin unohtaa kehon merkityksellisyys mieleen. Tämä on automaationa työskentelyssäni mukana. Kuten hyvin uusista tutkimuksista tiedämme, kehon valtava merkitys on vasta avautumassa koko laajuudessaan. Väittämän mukaan keho reagoi hermoston tasolla, ennenkuin mieli, joten nämä asiat on mielen parissa työskentelevän huomioitava. On tiedostettava hienovaraiset viestit, joita ihminen lähettää myös keskustelutilanteissa.
Asiakaskohtaaminen , esimerkki 1.Kohtasin erään asiakkaan, jonka ajatukset olivat ajatussolmussa. Ajatukset kulkivat samaa rataa ja ulospääsyn tie ei näyttäytynyt ilman apua. Omaan huonommuuden ajatukseen jumiutuminen, esti hyvän elämän tarjoamisen mahdollisuuden itselleen. Terveyttä ja hyvää elämää kohti kulkeminen aktivoi voimakkaan syyllisyyden tunteen. Asiakkaan oivallus siitä, että on lupa ajatella itselle hyvää, sai koko ihmisen vapautumaan, rentoutumaan ja iloitsemaan.
Kysymys minulle kuului, onko minulla lupa olla onnellinen? Tässä kohtaa pystyin antamaan vastauksen.
Asiakaskohtaaminen, esimerkki 2.Löydät tästä kohtaa ”Ylimiellyttäjän” omia oivalluksia mielenmentorin tapaamisessa.
Näiden esimerkkien avulla saatat oivaltaa, mikä merkitys on omien ajatusten ohjaamisella. Ne kuin vaikuttavat sekä kehoon, että mieleen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oivallat, että tarvitsen ajatussolmuille apua, sitä vähemmän kuormitut. Sitä nopeammin tapahtuu palautuminen vapaaseen kehon ja mielen tilaan.
Helpotusta vastaanotolla löydät seuraaviin asioihin:
Vuorovaikutussuhteet; lähi-ihmissuhteet, työympäristön ihmissuhteet, ystävyyssuhteet
Työssä kuormittumittuminen; etätyö, yksintyöskentely, esimiestyö- ja johtotehtävät
Opiskelu: ammatilliset haasteet, jännittäminen, kuormittuminen
Ym.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, keho, mieli, mielenmentori, palautumiskoulupro, ajatus, tunne, toiminta, käyttäytyminen |
Turvallisuuden kehä vai pelon ilmapiiri? Osa 1.Sunnuntai 3.1.2021 - Ulla |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turva, toiminta, palautuminen, pelko, turvallisuus |
KasvusuuntaPerjantai 18.12.2020 - Ulla
. . ”Kohtalo sanelee- ympäristö määrittää- geenit antavat lähtökohdan- solut säätelevät”Nämä ovat olleet viime aikojeni pohdintojani. Tarvitaan hieman ajatusten jäsentelyä siihen, mitä nämä mielestäni tarkoittaa. Niin, nämä liittyvät myös palautumiseen, kerron siitä taas lopuksi. Muistathan sitten, että nämä pohdinnat ovat yhden ihmisen ajatuksia ei universaaleja totuuksia.
Kohtalon sanelemaako?Kohtalo on jotain määrittämätöntä ja salaperäistä. Universumiin, jonkin sanonnan mukaan, kirjoitettu ja suunta, jota kohti ihminen kulkee vääjäämättömästi. Käsikirjoitus on laadittu ja siinä käy joko hyvin tai hyvin huonosti. Kohtalon ”hämärä hahmo” kulkee rinnallasi ja laittaa sinut kulkemaan polullasi. ”Aika tuttua, se oli kohtalo. Sen piti mennä näin, se oli kohtalon sanelemaa.” Sitten on se ajatussuunta, että voit itse valita kohtalosi suunnan. Pohditaan sitä erään elämän esimerkin kautta.
”Istuin erään kerran vankilassa tapaamassa nuorta miestä. Kylmä tila, pleksi välissä, paljon samassa tilassa olevia, eri ikäisiä miehiä. Seurasin enemmänkin sivusta, kuin olisin ollut osallisena keskustelussa. Pohdin, että tässä on yksi ihmiskohtalo. Ihminen, joka elämänsä alussa ei osannut tehdä valintoja ja kun oppi, teki huonoja valintoja. Oliko tämän nuoren ihmisen kohtalo olla vankina. Aina välillä tämä ihmiskohtalo vapautui ja jälleen valitsi itselleen ominaisia toimintoja ja jälleen oli kohtalona olla vankilassa. Oliko kohtalo kirjoittanut tämän tarinan ja sillä mentiin? Ajattelen mielummin, että suuntaan voi itse vahvasti vaikuttaa. Johtuukohan kohtalo kuinka paljon ympäristöstä?”
Ympäristön merkitysSisäinen ympäristömme vaikuttaa elämäämme. Se mitä saamme tai emme saa ympärillämme vaikuttaa elämään alusta lähtien. Synnymme sisäisestä ympäristöstä, kun ahtaus puskee meidät ulos, aivan uudenlaiseen ympäristöön. On happea ja valoa. Tämä ympäristö on tarjolla kaikille. Sitten alkavatkin eroavaisuudet. Synnytkö lapseksi rakastavaan ulkoiseen ympäristöön? Onko vanhemmuudessa taitoja ymmärtää kasvun merkitys ja tukea sitä? Onko turvallisuus peruskalliosi? Kaiken tämän merkitys on oleellista kehon ja mielen kehityksessä.
Ne geenitLuin kirjaa, jossa pohdittiin geenien merkitystä. Nykytietämyksen mukaan ne määrittävät miltä näytämme, mitä olemme kun kasvamme. Mielenkiintoista oli se, että hiirellä ja ihmisellä oli suunnilleen sama määrä geenejä. Onko silloin geeneissä myös viisaus?
Geenitutkimus on niin syvää tietoa, että tämä vaatii tällä tasolla hieman ihmettelyä.
Kerron tarinan kahdesta erilaisesta lapsesta. Miten samat vanhemmat saivat niin erilaiset, ja eri tavalla toimivat lapset. Oliko syynä geenit vai ympäristö?
”Lapset kasvoivat samojen vanhempien kasvattamana. Vanhemmuus oli hataraa ja epävarmaa, kuten yhteiselämäkin. Siihen liittyi sairautta, johon olisi pitänyt hakea apua. Toinen lapsista kasvoi ja menestyi ja toinen lapsista puolustautui ja sairastui. Lopulta ajautui peruuttamattomasti harhaan. Mikä osuus on kohtalolla, mikä osuus ympäristöllä ja mikä osuus geeneillä? Ehkäpä nykytieto tuo joskus vastauksia.”
Säätelevät solummeRakennumme eri soluista. Solut pitävät elämästä ja lisääntymisestä. Ne pitävät myös rakkaudesta, ravinnosta ja tyytyväisyydestä. Solut valitsevat siis mielellään kasvusuunnan. Oletko koskaan miettinyt, että valintasi vaikuttavat sinussa aina päästä varpaisiin saakka. Siksi myös ajatuksesi ovat merkityksellisiä. Sen vuoksi ravintosi on merkityksellistä. Sen vuoksi valitsemasi seura on merkityksellistä. Sen vuoksi elämisen ympäristösi on merkityksellistä.
”Solut valitsevat kasvusuunnan-geenit luovat puitteet kasvulle - ympäristö antaa tilaisuuden kasvulle- ”kohtalo” on kanssasi suunnastasi huolimatta.”
 Palautuminen liittyy aina kasvuun! Se ei voi toteutua suojautumisen tilassa!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kasvu, palautuminen, ympäristö |
Sisäinen ja ulkoinen hyvinvointiympäristöTiistai 15.12.2020 klo 9:54 - Ulla . Olen viime aikoina pohtinut paljonkin työtämme. Sitä viestiä, jota pyrimme ihmisille välttämään luennoilla, koulutuksessa, ryhmä- ja yksilötapaamisissa. Olet ehkä sen huomannutkin? Kerron sen kirjoituksen lopussa, jos se ei vielä avaudu tekstissä. Vaikea elämäSilloin kun luet lehtiä, otsikoita tai myyvää kirjoitusta, mitä huomaat? Huomaat ehkä sen, että elämää katsellaan kovin vaikeasti elettävänä. Tarinoissa ollaan koettu asioita ja selvitty, sitten se nimetään taistelun voittamiseksi. Ihmisestä on tullut elämästään selviytyjä. Asioiden tuoma tunnetila saa suojautumisen reaktion aikaiseksi, myös lukijassa. Nämä ovat asioita joista kirjoitetaan, kertoi eräs toimittaja. Ne myyvät, ei tuo palautumisen suuntaan katsominen. Tiedän saavani ankaraa moitetta asian tuomisella esille, mutta ajattelen sen kirjoituksesi kuitenkin. Mielestäni tuo elämäntapa on kovin kuluttava. Se asettaa ihmisen aina solutasolla saakka kokemaan kuormitusta ja silloin solumme huutavat apua. Luot itsellesi ympäristöä, joka saa sinut sairaaksi. Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon sinä itse tai ympäristösi puhuu väsymyksestä, kiireestä, ylivireyden tuomasta ahdistuksesta. Kuinka paljon olet itse mukana siinä puheessa ja niissä ajatuksissa. Saatat olla itsekin jo pari kertaa ahdistunut, uupunut tai ainakin väsähtänyt. Saatat välittää sitä viestiä muille. Olet ehkä huomannut, että kuulijoita riittää? OpintieOlemme rakentuneet aikuisiksi oppimisen kautta. Olemme oppineet varomaan asioita huonon ja negatiivisen kokemuksen kautta, siksi sen viesti on niin voimakas. Esi-isämme ovat oppineet, että myrkkymarjoja ei kannata syödä. Se on tallentunut perimäämme, ei niinkään maukkaan marjan maku. Kysynkin, onko uhkasi edelleen myrkkymarjojen kaltainen vai voisitko tässä ajassa löytää muita malleja toimintaasi, ajatuksiisi ja puheisiisi? Valintana sisäinen ja ulkoinen hyvinvointiympäristöVoimme itse vaikuttaa sisäiseen ympäristöömme, yhtä paljon kuin ulkoinen ympäristö vaikuttaa meihin. Omat ajatukset ovat sisäinen ympäristömme, jolla joko aiheutamme suojareaktion tai annamme itsemme kasvaa, iloita jokaisesta hyvästä hetkestä ja rakastaa. Tämän viestin välität omaan ympäristöösi väistämättömillä vaikutuksilla. Tässä kohdassa saattaa mielessä kuulua lause, et tiedä mitään, sinä elämässä helpolla päässyt! Näin se ei mene, vaan oma valinta on ollut muuttaa tila, ulkoinen ympäristö ja sisäinen tila terveyden ja hyvinvoinnin valintoihin. Meidän kehomme ja mielemme huutaa siihen suuntaan, kun sen äänen kuulee. Uskotko?Näin joulun aikaan uskonto tulee lähelle ihmistä. Mikä sen viesti sitten omasta mielestä on ja miten se tähän liittyy? Olen aikoinani pohtinut eri uskontojen viestejä ihmisille. Pohjimmiltaan kaikilla on samaa perussanoma. Otan kuitenkin esille yhden (2005) keskustelun, jonka kävin erään papin kanssa, joka koulutuksessa kysyi ajatustani uskosta. ( ev. lut.) Vastasin, että mielestäni risti edustaa ajattelua, joka meille kaikille olisi edullista. Ilman poikkiviivaa se on negatiivisuuden merkki, mutta poikkiviivalla siitä tulee plus. Eiköhän se ole se viesti, jolla meidän jokaisen elämä kulkee kohti hyvinvointia, rakkautta ja iloa. Olisiko se myös uskonnon viesti ihmiskunnalle? Voisiko siihen uskoa? Meidän työOlet ehkä huomannut, että tämä on meidän työajatteluamme. Kysymys ei ole siitä, että myönteisyydellä poistaa asioiden kääntöpuolta elämästä. Ajatus on ohjata ihmistä ymmärtämään oman sisäisen ympäristönsä - ajatusten ja tunteiden- merkitystä toimintaansa. Kysymys sinulle: Valitsetko sinä edelleen sisäisestä ja ulkoisesta ympäristöstäsi ”myrkkymarjoja” ja jaat niitä auliisti myös muille? ? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvointi, ympäristö, palautuminen, valinta, sisäinen, ulkoinen |
TarvitsevuusKeskiviikko 2.12.2020 - Ulla
Koulutusviikonlopuissa kohtaan usein tarvitsevuutta. Oma tarvitsevuus selviää vain itseään kuulemalla, tutkimalla ja ymmärtämällä. Omat tarpeet saattavat olla juuri niitä, jotka eivät ole täyttyneet. Vaikka olisi aikoinaan anonut, kukaan ei ole kuullut. Kysymyksessä voi olla turva, syli, luottamus, kosketus, sanat, ihan mitä vaan. Yllättää tai ei, tämä kaikki on varastoituna myös kehoon. Kehoon suljettu tarve
Kiltteydellä saatat olla peittänyt oman tarpeesi rajata, sanoa EI, kiukutella ja osoittaa mielipahaa. Saatat olla juuri se, joka on kiltteydellä suojellut toista tai toisia. Jossain vaiheessa huomaat, että voit huonosti ja kehosi oireilee jännityksellä ja pitää/ täytyy tunteilla. Mielen suojaMeidän mielemme on se este, joka turvatakseen vallitsevan tilan, pyrkii välttämään muistojen (siten myös tarpeiden) kohtaamista, myös kehollisesti. Silloin turvaudutaan järkeistämiseen, selittelyyn, puolustautumiseen ja sokeudutaan sanojen maailmaan. Joskus on hyvä jättää sanat ja vain kokea. Sitä kutsutaan kokemukselliseksi vuorovaikutukseksi itsensä ja kehonsa kanssa. Sitä voidaan kutsua myös kehon kautta tuntemiseksi. (Kehotuntoisuus) Lainaan tähän kohtaan loivasti tulkiten W. Reichiä. ”Hyvin usein ihmisen toiminnassa näyttäytyy selittäminen ja tarinointi, joka on ristiriidassa kehon viestinnän kanssa. On miltei mahdotonta päästä yhteyteen itsen kanssa, jos keho ei ole osallisena tapahtumissa. Pelkkä puhe ei aina avaa mieltä, ainakaan se ei avaa hengitystä, kehoa, jännitysrakennelmia, ääntä tai liikettä.” (teoksesta Luonneanalyysi). Tässä on yksi syy siihen, miksi Palautumisohjelmat ovat syntyneet. Ne ovat lupaa tuntea, purkaa ja kokea kehoaan; hengityksessä, segmenttien purkamisessa, liikkeessä ja uskaltaessaan myös omalla äänellä. Kehotyöskentely avaa ihmiselle itselleen olemisen kokonaisuutta. Se voi kohdallasi olla juuri Palautumisohjelmien malli, joka toteuttaa sen pehmeästi houkutellen. Siten mieli pysyy mukana ja turvallisuus itsen kohtaamisessa toteutuu. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tarve, turvallisuus, palautuminen |
Uuden aikaMaanantai 30.11.2020 klo 8:27 - Ulla
. Onko tapanasi luoda uutta? Onko se sinulle intohimo ja mielesi on utelias uusien näkökulmien sovittamisessa vanhaan? Pystytkö tekemään asioita, jotka eivät olekkaan sillä mukavalla alueella? Silloin kun luodaan uutta, sen tekee aina joku. Yleensä ihminen. PalautumiskouluPRO on meille sen uuden luomista. Sen malli on luotu jo vuosia sitten. Palautumiskoulun työskentely perustuu yhdeltä merkittävältä osaltaan kehotuntoisuuden oivaltamiseen itsessään. Luit aivan oikein, kehotietoisuus on mielestäni vielä kehon pinnallisemmalla tasolla ja kehotuntoisuus on kehossa tuntemista. Luin juuri artikkelin kehon kuudennesta aisteista, ja voin hyvin sisällyttää kehotuntoisuuden juuri siihen alueeseen. Luovuuden tuotePalautumisohjelmat ovat kehotuntoisuutta- ja tietoisuutta. Palautumisohjelmat ovat luovuuden kautta syntyneet. Tottakai ne perustuvat teoreettiseen pohjaan, kuten länsimaisen tieteen pohjalta kuuluukin. Teoria ei kuitenkaan sulje pois luovuuden käyttöä. Juuri sillä PalautumisohjelmaPRO erottuu monesta muusta palautumisen alla kulkevasta mallista. Kysymyksessä PalautumiskouluPROssa ohjelmat eivät olekkaan malli, vain ihmisen itsensä tuottama ilmaisu itsestään, turvallisessa kontekstissa. Ihmeellinen aikaKehon käyttäminen luovasti on suorittavalle ja malleihin oppineelle aina uuden näkökulman ja oppimisen aikaa. Joskus ihmisille on vaikeata käyttää ja liikuttaa kehoaan, kun on tottunut toimimaan pään ja analysoinnin kautta. Tiedän matkani varrelta, että tämä uusi kehon käyttö ei ole aina yksinkertaista omaksua. Nyt kuitenkin on tapahtunut jotain hyvin ihmeellistä. Ihmiset ovat valmiita irrottautumaan asento- ja liikemalleista ja uskaltavat tuottaa ilmaisevaa ja tuntevaa liikettä. Ilman häpeää. Oman työn eläminen toisissa sai itseni aivan liikuttuneeksi koulutusviikonlopuissa. PalautuminenUuden luominen pätee myös palautumisen ajatteluun. Vielä vuosikymmen takaperin kuulin sen, että ei palautumisesta tarvitse puhua. Sitä ei koettu tärkeäksi. Ei ainakaan sillä laajuudella miten sen itse sisäistää. Tein kuitenkin, vastustuksesta huolimatta, AMK tasoiseen tutkimuksen aiheen ympärille. Enemmänkin palautumisesta olisin sinne tuottanut, mutta aika ei ollut vielä valmis. Elettiin vuotta 2009, jolloin työn pohdinta alkoi. Sain kuitenkin tutkia laadullisesta pohjalta tuottamiani Palautumisohjelmia. ( silloin kulkivat ns. hitaan sykkeen liikkeinä) Suuntaa antava tuloshan oli pelkästään hyvää infoa. Uni parantui, hengitys tasapainottui, keho rentoutui, elämän arjessa oivallettiin, tunteet liikahtelivat, huomattiin tarve toteuttaa pysähtymistä. Palautumisohjelmat tukevat ihmisen kehitysprosessia.
. Palutuminen on kehitysprosessiPalautuminen on kehitysprosessi, joka käynnistyy mielessä ja kehossa, keho ilmoittaa hyvin selkeästi hermostollisella tasolla viestejä kohti aivojasi. Viesti kertoo turvallisuuden tasoistasi. Palautuminen on kehollinen/fysiologinen ilmiö, jossa hermoston toiminta rauhoittuu ja tyyntyy. Voimakkaimmin tähän tilaan vaikuttaa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, mutta myös vuorovaikutus itsesi kanssa. Lisäksi hieman eri tavalla palautumisen tarpeeseen vaikuttaa fyysinen tekeminen ja siitä aiheutunut elimistön väsymyksen kuorma, johon keho yksinkertaisesti tarvitsee levon ja hyvän unen tilaa. Kaikki ne vuorovaikutuksellisen kohtaamiset, ihmisten sanat ja käyttäytyminen, jotka päiväsi aikana toteutuvat, vaikuttavat sinun sisimmässäsi. Joko siten, että pysyt melko neutraalina tai siten, että kynnys reagoida kohoaa. Sitten tapahtuu se sinun oma sisäinen vuorovaikutus, joka olisi opittava ymmärtämään Ja säätelemään. Tämä kaikki liittyy tunteisiin. Ymmärtämiseen auttaa se, kun keskityt huomioimaan kehon tilaa. Tähän ei nyt auta mittarit, eikä teoria, vaan kokemuksellisuus. Kokemuksellisuus tässä kohdassa tarkoittaa sitä, että tunnistat tasapainon vaihtelun tilan itsessäsi. Kehosi on se, joka kannattaa mieltäsi. Vuosiesi edetessä syntymästä, lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen koet asioita. Näihin kokemuksiin kehosi reagoi ja sitä voi kutsua vaikka olojen vaihteluksi. Se, mikä tapahtuu, on että tasapainoinen olosi kokee häiriöitä. Nämä kokemuksesi ovat kehosi olotiloja, joita kannat mukanasi ja nämä vanhat koetut tilasi reagoivat juuri siinä vuorovaikutuksessa. Viritykset ovat kehossasi joko äärimmäistä valppauden tilaa tai väsynyttä vetäytymistä. Parhaimmillaan se on liittymistä muihin. Saavuttaaksesi tasapainon kehoosi ja siten mieleesi rauhan, kehosi tarvitsee ymmärrystäsi. Se tarvitsee rauhallista purkua, jossa tiedetään mitä olet toteuttamassa itsesi kanssa. Tekeminen tarkoittaa itsen, liikkeen ja hengityksen suorittamatonta mallia. Silloin sinulla on mahdollisuus siihen liikkeeseen, joka lähtee sisäsistä purkavaista impulseissastasi. Kysymys kuuluukin, oletko valmis muuttamaan näkökulmaasi? Oletko valmis muutokseen kehon käytössäsi? Oletko valmis palautumisen näkökulmaan? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uutta, palautuminen, kehotuntoisuus, palautumisohjelma, oivallus, vuorovaikutus, tunne, vireys, lepo, rentoutuminen |
Keho&mieli&henkiMaanantai 23.11.2020 klo 20:23 - Ulla
Ei pelkästään keho. Ei pelkästään mieli. Ei pelkästään henki.Palautuminen on monimuotoinen kokonaisuus - mitä se lausahdus sitten PalautumiskouluPROssa tarkoittaa? Puhumme kehosta ja mielestä, joskus myös keho, mieli ja henki työskentelymallista. Paino on sanalla työskentely, sillä meidän mielestämme palautuminen on tietäviä ja tuntevia tekoja. Vaikka opiskelet kuinka paljon tahansa teoriaa, tarvitset sen lisäksi oman kokemuksellisen kohtaamisesi. Siten tiede ja teoria alkavat elää sinussa. Selasin tekemiäni koulutusmateriaalejani alkaen vuodelta 2000. Olin siis koonnut koulutusmateriaalia teorian, tieteen ja tutkimuksen pohjalta mm. kirjailijoiden Damasion, Spinozan, Reichin, Gelemanin, Ehdinin tiedon pohjalta. Suomalaisista kirjailijoista edustettuna oli Lehtinen, Hellsten, Keltikangas, Lindqvist, muutamia mainitakseni. Totesin, että silloin palautumisen tieto oli minun kohdallani vahvasti tiedollisella tasolla, nykyään voin sanoa, että elän noita palautumisesta kirjoittamiani tekstejä. Palautumisen tie on aina myös kehitystie. Muista, että sinä ei ole rakentunut sinuksi hetkessä. Mikään sinussa avautumista odottava asia ei avaudu minuuteissa. Tässä on yksi syy siihen, että puhumme Palautumiskoulusta.😀 Haastan sinutOlet ehkä sinäkin lukenut aiheesta paljon, koonnut ei kirjallisuuslähteistä itsellesi paketin palautumisesta. Olet siis kirjallisuuden kautta viisastunut. Haastan sinut tutkimaan itseäsi syvemmin. Oma palava haluni on ohjata ihmisiä oivaltamaan itseään ja siten palautua. Se ei tapahdu, välttämättä parhaiten, struktoidun liikeharjoitteluun pohjalta. Se ei tapahdu, välttämättä parhaiten, pelkästään puhumalla ja lukemalla asiasta. Se ei tapahdu, jos siinä ei ole syvä sisin mukana. Tämä on toki vain oman kokemuksen tuoma väittämä. Oma ajatukseni on myös palautumisen seurauksena tapahtuva ihmisen henkinen kasvu. ”Ehkäpä esimerkki valaisee sitä mitä koetan sinulle avata. Sain onneksi olla, eräänä päivänä, kotitoimistollani tällaisen henkisen kasvun havahtumisen äärellä. Nuorehko ihminen oli luonani ja pohdimme yhdessä elämää. Hänellä oli mutkia elämän polulla, keho oireili puristavalla tunteena pään alueella, mieli oli kaaoksessa, ajatukset jäsentymättömiä ja olotila oli kamala. (Tässä kohtaa kerron, että en valmenna ketään millään tavalla.) Hän ei ollut mitenkään sairas, vain umpisolmussa itsensä kanssa. Hän pääsi kehon oireita kuuntelemalla itsensä jäljille. Mistä ihmeestä kaikki olikaan käynnistynyt - liittyi tietysti nykyhetkeen. Kaikki liittyi myös - vanhoihin hetkiin. Näiden oivaltaminen toi hänelle valtavan oivalluksen kokemuksen, sekä kehon rauhan palautumisen. Tilaan, jossa olisi ollut hyvä olla vanhoissa hetkissä ja nykyhetkessä. Se mitä ihmisessä tapahtuu näyttäytyy ilon kaltaisena tilana. Ihminen ikäänkuin kasvaa vanhasta - uuteen.” PalautumiskouluPROssa haastamme sinua uskaltamaan. Tekemään kehon kautta, jotain mitä et ole aiemmin uskaltanut, oivaltanut tai edes ymmärtänyt tuottaa. Haastamme sinut tuntemaan itsesi. Annamme sinulle mahdollisuuden turvallisesti kokea itseäsi, liittämättä siihen valmista mallia. Uskallamme myös jättää pois kaiken tietämisen mallin. Ohjaamme sinua oivaltamaan mitä palautuminen tarkoittaa. Tervetuloa! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, keho, mieli, hienki |
Kuinka elät?Maanantai 16.11.2020 klo 16:16 - Ulla 
Olet ehkä havahtunut tähän, mistä kirjoitan. Palautuminen ja sen harrastaminen näyttäytyy kuvina, teksteinä ja eri nimillä. Palaudu luonnossa, metsässä, avannossa, järvessä. Palaudu saunassa, kodassa, mökillä, laiturilla. Palaudu jossain liikkeellä, levolla, retriitillä. Palaudu jossain patukalla, pirtelöllä, pillerillä. Palaudu jossain jollain laitteella. Palaudu vaihdevuosista, raskauksista, työstä ja elämästä. Palautuminen on liitetty eri ympäristöihin ja asioihin. Hieman se jo itsestäni kuulostaa suorittamiselta. Palautuminen on jo sinussaPalautumisen etsiminen itsen ympäriltä ei oikein vakuuta. Palautumisen oivaltaminen osaksi jokaista hengitystä, jokaista hetkeä, on itsen oivaltamista. Palautumisen oivallus on jotain syvempää, mitä ihmisessä tapahtuu. Tiedän pitkästä työkokemuksesta, että hetkessä pysähtyminen on ihmisille vaikeaa. Ympäristönä luonto toki auttaa ihmistä, mutta siltikin levoton sisin tarvitsee apua. Rauha olemisessaIhmisessä tapahtuu suuri muutos kun rauha olemiseen laskeutuu. Se vie pois pätemisen ja suorittamisen tarpeen, kuten myös armottoman itsen arvostelun. Rauha olemisessa ei vaadi metodeita ja menetelmiä, se vain käynnistyy. Olemisen rauhaan on yksi tie ja se alkaa pysähtymisestä. Silloin voit kuulla mitä sanottavaa sinulla itselläsi on sinulle. Pystyt havaitsemaan oman toimintasi järkevyyden tai järjettömyyden. Rauhallinen ihminen on palautunut ihminen. Oletko sinä? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, metsä, luonto, vaihdevuodet, avanto, järvi, rauha, lepo, |
Päivän purentaLauantai 24.10.2020 klo 21:16 - Ulla
.
Yleiselläkin tasolla on tiedossa, että tämän alueen oireilu on lisääntynyt. Leuka työntyy eteen ja hampaat puristuvat toisiaan vasten ja eteenpäin menemisen voima haetaan tästä kehon osasta. Tätä jatkuu sitten myös yöllä, oli hammaskiskot suussa tai ei.
Alan ammattilaiset (leikkaava kirurgi) kertovat tämän purentaongelman johtuvan siitä, että suomalaisella rodulla on liian pieni leuan rakenne. Toisilla se aiheuttaa tuskallisuuteen asti meneviä kiputiloja. Nämä tilat tutkitaan ja tilaa muokataan ja operoidaan sitten leukaleikkauksilla. Siis, jos niihin tahtoo lähteä. Osa elää tämän pienileukaisuuden kanssa sopusoinnussa koko elämänsä ja toiset taas eivät. Mistä sitten tämän tiedän? En useinkaan kerro itsestäni, mutta tässä kohdassa voin kertoa tämän diagnoosin koskevan juuri minua itseäni. Rakenne tai ei, tunnistan myös tuon leualla reagointimallin omallakin kohdalla. Paljon on tehtävissä Paljon joutuu/saa tehdä ihan itse ja parasta se on toteuttaa säännöllisesti. Aika tärkeä asia on sen tiedostaminen, mikä on oma reaktiomallisi. Löytyykö se juuri kehon tästä osasta. Hyvin usein oma tila löytyy asiaa havainnoimalla ja siten tiedostamalla. Se mitä voit tehdä päivänaikana on merkityksellistä, sillä se vaikuttaa yöhösi. Yöllä tapahtuva purenta kun vaikuttaa uneen heikentävällä tavalla. Aktiivinen jännitystila ei ole se rentouttavan tila unelle. Aloitetaan vaikka tästä seuraavasta. Kutsun niitä nimellä miettimättömyysharjoitukset. Miettimättömyys on tila, joka antaa itselle luvan olla. Olet turvassa ja rauhassa itsesi kanssa. Annat itsesi löytää hiljalleen tässä kehotuntoisuuden tilassa niitä hetkiä, jossa miettiminen ei olekkaan aktiivista, vaan miettimättömyys valtaa tilaa. Voit valita ihan minkä kehon asennon tahansa ja voit olla missä vaatteissa tahansa. Puskeminen, kuormitus ja pyrkiminen väistyy. Tilan siirtyessä suorituksesta lepoon, voit antaa periksi, aina leuan kärkeen saakka.
Jatketaan seuraavalla ajatuksella. Jännitys purentalihaksilla ja kasvoilla on tila, jota koetaan myös hermoston tasolla, hyvinkin laajasti. Rentoutumalla se rauhoittuu, koska silloin hermosto rauhoittuu ja asettuu palautumisen tilaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toimii aktiivisen ja säännöllisen harjoittelun myötä. Voit aina valita rentoutumisen, pudota siis leuka vapaaksi. Harrasta rentoutta aina kun muistat. Sitten on tietysti apu, jota tehdään ammattilaisen toimesta. Joskus vain on niin, että liike, liikkumattomuus, miettimättömyys ja rentouden löytäminen ei aina aivan riitä. Pitkittynytkin tila helpottuu, kun huomioidaan kokonaisuus. Myös manuaalinen käsittely ja mm. akupunktio helpottaa tiukaksi purtuja leukoja. Tämä aika
En tiedä, onko elämän rytmi se, joka meidät on leukojemme ja purentamme kanssa tähän tilaan ajanut. Vai onko evoluutio muokannut rotuamme leuasta tähän suuntaan. Tai sitten olemme purkaneet kehoomme ne asiat, jotka olisi tunteina ja sanoina pitänyt aikoinaan ilmaista. Osansa saattaa olla elämän aikana syntyneillä haavoilla (traumat). Mitä itse ajattelet?
Meidät purennan kanssa työskentelevät löydät halutessasi täältä:
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Purenta, suorittaminen, stressi, palautuminen |
Sinussa on voima, minussa on voima!Keskiviikko 7.10.2020 klo 9:26 - Ulla
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: minä, pystyvyys, selviytymiskyky, voima, palautuminen, |
AlipalautuminenMaanantai 7.9.2020 klo 15:30 - Ulla ALIPALAUTUMINEN
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, alipalautuminen, työhyvinvointi, jaksaminen |
KeskittäminenLauantai 1.8.2020 klo 9:03 - Ulla
Aiemmin kirjoitin siitä, mitä mielestäni tapahtuu tällä hetkellä palautumisessa. Jos et lukenut, kysymys oli palautumisen muuttumisesta suoritukseksi. Moni hyväkin asia kokee tämän ilmiön.
Ilman ratkaisua on turha kirjoitella mitään. joten tässä alla asian pohdintaa.
Vuosia sitten, kun koulutin kehoterapian alueella innokkaita ihmisiä, havahduin seuraavaan. Ihmiset halusivat palavasti muuttaa itseään, ympäristöään ja yhteiskuntaa. Säntäilemällä sinne ja tänne ei oikein hyvä heilunut. Ihminen väsähti ja lopulta kyllästyi, menetti luottamuksensa hyvään asiaan ja palasi takaisin vanhoihin uomiinsa. Kuulostaako tämä kohdallasi jollain tavalla tutulta?
KeskittäminenKeskittäminen on omassa toiminnassa malli, jossa ihminen suostuu suuntaamaan ja yhdistämään toimintaansa, tietyn päämäärän suuntaan. Ensin tämä päämäärä on on tietysti oltava selvillä.
Vaihtoehto tälle mallille on säntäily kaikkien mahdollisten asioiden perässä ja niiden yhdistämisen yrittäminen. Ulospäin se näyttää sekamelskalta. Keskittäminen rauhoittaa mielen. Keskittäminen rauhoittaa kehoa. Keskittäessä olennaiseen päämäärään, tiedon omaksumine ja uuden oppiminen on tuloksellista. Keskittämisen lopputulos on muutos.
MuutosMuutos merkitsee omien mallien ja rakenteiden rehellistä tarkastelua. Muutos tarvitsee voimavaroja. Muutos tarvitsee rohkeutta keskittämiseen. Keskittämisen avulla voimavarat suuntautuvat, ehkä pienempään tekemiseen ja rauhallisuuden löytymiseen omassa toiminnassa.
PäämääräOman päämäärän selkiytyessä, keskittäminen olennaiseen, koskettaa myös palautumista.
Palautumisessa voit miettiä, mikä sinulle on merkityksellistä, mikä on tärkeää ja mikä on pienintä, mitä voit tehdä itsesi hyväksi. Toteuta sitä, keskistä voimasi siihen. Siitä voi ajan kanssa kasvaa isompaa, näin se vain menee.
Palautumisen parissa toimiessa olemme tehneet juuri näin. Olemme keskittyneet olennaiseen. Vuosikymmenten sinnikäs työ ja siinä raamissa pysyminen, joka on työmme viitekehyksenä, tuottaa palautumisen tuloksen. Näemme sen ihmisissä, jotka suostuvat palautumisen työskentelyyn itseään hyvin kohdellen ja kuunnellen. Sen vuoksi palautumisohjelmat on luotu, ettei tarvitse hakea asioita itseään kauempaa. Tämän näemme jokaisessa opiskelijasta, joka suostuu keskittämään tekemistään. Voimavaroja vapautuu hurjasti ja elämä muuttuu. Toisilla lempeästi ja toisilla laajemmin.
Keskittämisen palkintona on levollisuus ja rauha. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskittäminen, keskittyminen, palautuminen, palautumisohjaaja, palautumiskoulupro |
