Elämää määrittävä tunne?

Lauantai 21.8.2021 - Ulla

Työskentelen yksilöasiakkaiden, sekä ryhmien ja koulutustyön parissa. Kaikissa näissä on tullut peruutuksia ja runsaasti muutoksia vallitsevan globaalin tilanteen takia.

Me ihmiset ”kipuilemme” nyt maailmanlaajuisesti, eri ratkaisumallien ja päätösten parissa. Katseet onkin tässä kohtaa hyvä suunnata yksilöön ja yksilön toimintaan. Toimintaamme  määrittää meidän jokaisen omat selviytymiskeinot. Tämä kirjoitus on jälleen niitä ajatuksia, joita itsellä herää ihmisiä kuunnellessa

Olen kuunnellut ihmisiä tässä hetkessä. Ihmiset ovat asettuneet puolesta/vastaan asetelmiin. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä nostanut esiin sitä näkökulmaa, joka tässä sairastumisen uhkatilassa,  johtaa meidän molempien suuntien käytännön toimintaa, tunteita ja ajatuksia. Mielestäni tässä ohjaudutaan vahvasti tunne edellä. Pelko ohjaa toimintaa.

Pelon merkitys arjessa

Ihmistä suojaava perustunne on pelko. Pelko on se tunne, joka pitää meidät hengissä. Se ohjaa meitä toimimaan itseen kohdistuvassa uhkatilanteessa. Pelon aktivoituessa turvallisuuden tunne ja kokemus väistyy tai ainakin muuttuu. Meillä jokaisella on omanlaiset toimintajärejstelmät ja toimintatapumukset, jotka määrittävät tätä olemisen tilaa arjessa, ihan automaattisesti. Pelko tässä kohtaa on molempia puolia, (puolesta/vastaan) yhdistävä tekijä. Molemmilla tahoilla on pelko sairastumisesta. Pelko, jopa kuolemaan johtavista omista ratkaisuista tai  kuolemaa ehkäisevistä ratkaisusta. Aivan, molemmat tahot pelkäävät, itsen sairastuvan, sillä yksilötasolla. Yhteinen ja yhdistävä asia on sairastumisen pelko, suunta josta sitä lähestytään on vain erilainen. Tässä kohdassa tarvitaan siis ymmärrystä näkökulmiin. Näkökulmia voi tarkastella kummasta suunnasta tahansa ja kyseessä on sama lopputulos, sairastumisen pelko.  Olemmeko sittenkään niin erilaisia ja niin kaukana toisistamme näissä yksilöllisissä valinnoissamme? Ihmistähän johtaa toiminnoissaan jokin tunne. 

Otetaan yksinkertaisempi esimerkki elävästä  elämästä, ilman sairautta. Ihminen päätyy esimerkiksi avioeroon. Punnitessaan pelkojensa keskellä asioita,  päätyy sitten ratkaisuun, jonka tietää jakavan ympäristön mielipiteitä. Tapahtuu puolesta ja vastaan ilmiön syntyminen. Osa ihmisistä katoaa ympäriltä tämän ratkaisun myötä, jonka valitsija tekee tilanteessa, jossa etsii itselleen hyvinvointia. Osa ihmisistä jää, on neutraalina yksilön omalle valinnalle, ja elämä jatkuu hieman erilaisena. Meihin vaikuttaa väistämättä ne toiset ihmiset, koska emme elä tyhjiössä. 

Pelon syvät juuret

Pelko on mielenkiintoinen tunne. Se on yksilön oma totuus, oma kokemus. Nonverbaalisella vaiheessa eläessämme se on suojareaktio, näkyy esimerkiksi säikähdykseessä eli pelästymisessä. Kehittyneemmässä vaiheessa meillä kaikilla on jo mahdollista säädellä pelkoa, jo sen havaitseminen on säätelykeino. Sitten säätelyn jälkeen on mahdollista lähteä pelkoa tarkastelemaan järjen avulla. Olemmeko niin järkevällä tasolla, että tämä toimii? Ymmärrämmekö me, että tässä on kysymys sen järjestelmän tapahtumasta, joka liittyy palautumisesta takaisin rauhan ja levon tilaan.

Pidämmekö tietoisesti yllä pelkoja, koska aivan itsessä, se syvin pelon rakennelma on jäänyt kohtaamatta?

Terveisin Ulla

Ullaollikkala.jpeg




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pelko, tulevaisuus, näkökulma, turvallisuus, sairaus, globaali, ero, toimintajärjestelmä.

Turvallisuuden kehä vai pelon ilmapiiri? Osa 1.

Sunnuntai 3.1.2021 - Ulla



Turva46B4-836B-21786E4A3CBB.jpeg


Turvallisuuden kehä vai pelon ilmapiiri?



Osa 1.



Turva on tila, jota solumme kaipaavat. Se on siten myös hermosolujemme tarve. Ne tarvitsevat tasapainoa. Ei siis pelkkä kymmenes aivohermo ole ohjaksissa, vaan koko kehosi. Aivot kuuluvat kehoon, jos ihmettelit, ettei niitä erikseen mainittu.
Mietitkö koskaan, kuinka voisit tässä päivässä valita elämääsi tasapainoa? Tarkoittaa tietysti, että olet saanut tarpeeksesi epätasapainosta, pelosta.
On suostuttava katsomaan elämää hieman pintaa syvemmältä. Ei pelkästään solujen ja hermoston anatomian ja fysiologian  toiminnan kautta,  vaan monimuotosena palautumisen kokonaisuutena. Monimuotoisuuteen liittyy oma tunneympäristö ja elinympäristö. Uskallatko kurkistaa vai aktivoituuko pelkosi?

Alhaalta ylös ja syvältä kohti pintaa



Elimistömme reagoi hermoston kautta alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Nykytiedon  mukaan  alhaata ylös tuleva tieto on myös laajempaa. Tämän tiedonannon varassa olemme toiminnamme puitteissa elämämme alusta lähtien. Elimistön tärkein tarve on olla hengissä, hamuta ruokaa, etsiä ruokaa ja olla turvassa tätä tehdessä. Hyvin alkukantaisia toimintaa. Huomaat sen ehkä vieläkin, kun olet yksin liikkeellä vaikkapa ravintolassa. On siis nälkä, etsit jopa hajun perusteella ravintoa, tavoitat silmien avulla ravintoa, joka tyynnyttää tarpeita. Sitten etsit paikan, jossa istut ja ruokailet. Haetko turvalllista seinustaa selän taakse, varmistatko sen, että pääset sinne ja sieltä pois mahdollisimman helposti. Varmistako, että sinulla on riittäävästi tilaa ympärillä? Kiinnitätkö huomioita meluisiin ihmisiin ja mielelläsi välttelet heitä. Samoin välttelet uhkaa, joka saattaa huokua jonkin ihmisen ympäriltä. Tämä on automaatio, joka käynnistyy suurella osalla ihmisiä. 
”Varmistat turvallisuuden kehän itsellesi ja välttelet pelon ilmapiiriä”.


Lapsuuuden leikkikehää



Palataan alkuun. Toivottavasti meistä jokaisella on ollut mahdollisuus lapsuuden turvallisuuteen. Vaikka näin olisikin ollut, niin lapsuudessa monet asiat ovat turvattomuuden toistuvia  kokemuksista. Syntyy pelon ilmapiiri. Otetaan esimerksi sairaus, riippuvuus tai mikä tahansa mieleesi juolahtaa.  Tunnistat ehkä omasta historiastasi jotain tähän viittaavaa. Tapahtuma, joka olemassaolollaan luo pelkoa ja epävarmuutta, jota lapsen  mieli ei pysty käsittelemään. Pelon ilmapiiri syntyy ja se alkaa elämään kehollista elämää pienessä ihmisessä. Turvallisuuden kehä voi olla olemassa, mutta pelon asetelma on saanut jalansijan hermoston tasolla. Myöhemmin siitä muodostuu malli ja rutiini, jota toiminta- ja käyttäytymismalliksikin kutsutaan. On syntynyt pystyvä ja suorittava tekijä tai luovuttava hävijäjä. Näistä seuraa se, etä  ”Varmistat turvallisuuden kehän ja välttelet pelon ilmapiiriä”.

Haluatko lukea lisää? Jatkan, kunhan pohdinta siirtyy sanoiksi.

Jatkuu....

Kayttaytymismalli.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turva, toiminta, palautuminen, pelko, turvallisuus

Pelon tilasta luottamuksen tilaan

Perjantai 5.4.2019 - Ulla Ollikkala

LuottamusF9-4186-8C81-667DC093FCEE.jpeg

Pelon tilasta luottamuksen tilaan palautuminen



Oletko sinä kenties se ihminen, jolle kaikki hampaisiin kohdistunut toiminta saa aikaan vilunväreitä ? Viivytätkö ja odotatko, että tila menee vain ohi? Muistelet kokemaasi ja ajattelet, että on pakko, pitää, täyttyy taas kokea jotain epämiellyttävää?
Onko mahdollista löytää luottamuksen ja palautumisen tila?

Tämä on henkilökohtainen tarina, ja silloin kun ne tarinat eivät kiinnosta, on hyvä lopettaa lukeminen juuri tähän.

Olen elämäni matkan varrella kokenut monenlaista hoitoa, suhteessa suun alueen hoitoon. Ikäni on sellainen, että lapsuuden hammashuolto ei vielä ollut niin tiedostettu, kuin nykylapsilla. Ne muistot, jotka lapsena kyseiseen hoitoon liittyvät, saavat aikaan puistatusta. Pelkohan siellä kolkuttelee, luottamus on kateissa ja jopa viha nousee pintaan. Tiedän siskoni purreen hammaslääkäriä, joten minua vannotettiin olemaan kiltisti ja hiljaa. 



Kehon ja mielen säätely

Näissä hoidoissa kehon ja mielen säätely tapahtuu hengitystä säätelemällä, keskittymällä ja ajatellen vaikka jotain mukavaa. Kehon jännittäminen lisää hermoston aktiivisuutta ja se lisää kivun ja pelon kokemusta. Vaikka olen alan ammattilainen kehon ja mielen hallinnassa, tämä on aina ollut itselleni se kova paikka. Parhaan palvelun olen aina saanut pienistä hammashoitoyksiköistä, jossa aikaa asettautumiseen annetaan. Jopa rauhoittava kosketus toteutuu. Voi, kun se ymmärrettäisiin isommissakin paikoissa, jossa liukuhihnamainen työtapa ja kiire tuntuvat olemassaolollaan. Sen odottamiseen ei ole aina ollut aikaa, että puudutus vaikuttaa, kohtaaminen  on ollut hätiköityä ja hermostunutta. Tämä tarttuu omaan kehoon, joka on avuttomassa tilassa, oma puolustautumisjärjestelmäkin  on pakko vain lamauttaa. Kuulostaako tutulta?




Luottamus palautuu

Palvelun toteutuessa ammattimaisesti ja ennenkaikkea asiakasta kuunnellen, voi vanhaa pelkomalliansa  hiljalleen muuttaa. Kohtaaminen ja luottamus saavat tilaisuuden. Tämän luottamukseen perustuvan ja lämpimän vastaanoton olen kokenut nykyisessä hampaiden hoitopaikassani. 
Pellavanhampaaseen  http://www.pellavanhammas.fi/hammaslaakarit/ löytäessäni sain kokea sen, mitä olisi pitänyt kokea monta kertaa aiemmin. Kyseisen paikan hammaslääkäri Annu Forsell ja hammashoitaja Tanja ovat oikeasti ihmistä kuulevia ja kohtaavia, se ei ole mainonnan sanahelinää. Hoidossa toteutuu traumaattisen kokemusten kuunteleminen, lupaus siitä, että mitään epämukavaa oloa ei tehdä ja aikaa sinulle on riittävästi. Myös usko ja  luottamus siihen, että asiakas tietää itse itsestään jotain, on tärkeää. Myös se ymmärretään, että hammaslääkärin tuolissa tapahtuu taantuminen ja siinä istuu taas se pelokas pikkutyttö, vahvan vanhemman naisen sijasta. Ja näin on sallittua tapahtua.

On hyvä tunne rakentaa luottamusta ja kiivetä omien pelkojensa yli!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pelko, luottamus,