Valta, hallinta ja kontrolli. Este palautumiselle.

Lauantai 25.9.2021 klo 22:36 - Ulla Ollikkala

8B0C22C0-ADF4-48A9-A072-68AF0B3DE8B9.jpeg







.

Suurin kuormitus tulee ihmisistä. Sanonkin aina, että esimerkiksi työn kuormitus on silloin "helppoa",  kun se on fyysistä; staattista tai liikkeen kautta tulevaa kuormitusta. Ympärillä olevat ihmiset tekevät työstä ja elämästä, joko todella mukavaa tai jopa tuskallisen kuormittavaa. 

Työelämä

Työelämässä tämä saattaa näyttäytyä pelkona toisen paremmuudesta tai osaamisesta. Taustalla voi olla heikko itsetunto ja jokainen osaaja on uhka. Vallan käyttö suhteessa toiseen näyttäytyy käyttäytymisessä;  aliarvioimisena, vähättelynä ja myös toisen virheiden tarkkailu kuuluu tähän samaan sarjaan. Tunnustus työstä jää saamatta. Asemasta riippuen kontrolli  ja hallinta liittyvät oleellisesti toisen ihmisen työn hallintaan. Pyrkimyksenä on horjuttaa toisen ihmisen mielihyvän ja turvallisuuden kokemusta. Näin vallan ja pelon kierre on käynnistynyt. 

Miten tästä voi palautua? Joskus omien voimavarojen ja vahvuuksien tarkastelu opettaa pitämään puolensa ja näyttämään rajat suhteessa toiseen. Itsestä voi tarkastelemalla löytää osia, joiden voima on valtava. Joskus  on mielenterveyden säilyttämiseksi annettava periksi ja valittava pako. Siten kehon ja mielen tila voi palautua hallitsevasta pelon tunteesta tasapainon tilaa kohti. Toisinaan ihminen tarvitsee ohjausta ja terapiaa ylittääkseen  ja tunnistaakseen kokemuksen  tuomat ilmiöt itsessään. 

Lähisuhteet

Kirjoitan nyt seuraavaksi, valta-hallinta- kontrollin ääri-ilmiöstä, joka on monelle valitettavan tuttua ja palautumien jää vai haaveeksi. Haaveeksi siitä syystä, että valmiustilaa elimistössä eli puolustautumista ja suojautumista, ei ole mahdollista hellittää vaan ihminen on jatkuvassa valppauden tilassa. Kohtaan asian kokeneita ihmisiä psykofyysisen fysioterapeutin työssäni, ja myös vapaalla ja siellä avautuvissa keskusteluissa. Monesti asiakkailta kuulee, että kuulija ei ymmärrä asiasta mitään, kun kertoo omaa tarinaansa. Sen vuoksi ihminen jättää mieluummin kertomatta tarinansa, jää yksin.

Henkisen kuormituksen painolasti voi näistä ihmistä tuntua suuremmalta kuin fyysinen väkivalta. Eläessään ihmisen kanssa joka käyttää valtaa, hallintaa ja kontrollia ihmissuhteessa, alkaa toista vuorovaikutuksessa tuhoava tapahtumaketju. Tämä tapahtuu joskus viiveellä, joskus hyvinkin nopeasti. Toinen ihminen pyritään alistamaan, mitä suurempi on vastus, sitä rankemmat on vallan keinot. Valta toiseen tuo tällaiselle ihmiselle suurta tyydytystä, tiettyyn pisteeseen saakka. Sitten, kun vallan tuoma mielihyvä ei riitä, seuraa uusi vaihe. Kaiken hallitseminen ja toisen elämän kontrolli. Toinen ihminen kaapataan, joka elämän osa-alueella, hallinnan ja kontrollin alle. Tämä on selkeimmin mahdollista juuri parisuhteissa. Lisäksi kaikki se, mitä alistettavaksi haluttu ihminen yrittää itse toteuttaa, on jotenkin väärin, naurettavaa, viallista ja todella vähäpätöistä. Toisen ihmisen itsetuntoa pyritään nakertamaan joka kulmasta. Lisäksi syyllistäminen asioista, jota ei ole koskaan edes ollut tai tapahtunut luodaan todeksi ja niistä odotetaan tunnustusta. 

Tunnistat ehkä jo mistä on kysymys. Olet ehkä törmännyt tähän ystävyyssuhteissa tai lähi-ihmisten kohdalla. Voiko siis palautuminen olla tässä kohdassa mahdollista, vai valitaanko, selviytymisen vuoksi, koko kehon ja mielen puolustustila?



➡️ Ohjeeksi sinulle lukija - älä kysy, tämän kokeneelta uhrilta, miksi et vain lähtenyt pois tästä suhteesta. Jättänyt puolisoa, kumppania, rakastettua.  Se kertoo vain, että ymmärryksesi ei riitä tähän asiaan, ja silloin on parasta olla vaiti. Ole ennemmin kuuntelija, jos toinen uskaltaa avautua. Ole myötäeläjä, siten tarjoat turvallisuutta, jota eniten kaivataan. Ole se turvallinen kallio, joka tältä ihmiseltä puuttuu. 

Lue seuraava vain, jos valitset itsellesi tietoisesti hämmentyneen mielen! ! !

⬇️

Alla on OTE parisuhteesta ja siitä mitä tapahtumia monetkaan ihmiset eivät voi ymmärtää vallassa, hallinnassa ja kontrollissa ymmärtää. Mutta se on joidenkin, ja valitettavien  useiden,  ihmisten arkea.

LUVALLA  tekstiä lainattu  ”ansaan” jääneen kirjasta:

”Onnekseni saattoi koitua se, että en elänyt hänen omistamassaan asunnossa, vaan minun omistamassani. En ollut taloudellisesti toisen armoilla. Toinen seikka saattoi olla mielenterveydelle vieläkin tärkeämpää, eli työni. Työni, vastuullisessa tehtävässä ja korkeassa asemassa, vei eri puolille Suomea ja maailmaa. Työmatkat sijoittuivat usein viikonloppuihin ja olivat kestoltaan 3-5 päivää.

Näissä päivissä elin aivan eri roolissa. Suljin koko kotielämäni muualle, sitä ei ollut ollenkaan. Kerroin kysyttäessä vain lapsista. Miehestä en, jos sitä ei erikseen kysytty. Kieltämättä näissä matkoissa pohdin eroa ja häpesin elämää, johon olin itseni ajanut. Koin syyllisyyttä siitä, että en pystynyt lähtemään pois. Miksi? En tiennyt itsekään.

Työmatkoille lähtö oli painostavaa. Vaatteeni tarkastettiin, alusvaatteet kiinnostivat erityisesti. Mistä syystä minulla on tietynlaiset ja puhtaat alusvaatteet päällysvaatteiden alla. Miksi pitää meikata ja laittaa itseään lähtiessään töihin. Valituksista ja tarkastamisesta huolimatta huolehdin ulkonäöstäni.

Työmatkalla minua kontrolloitiin puhelimitse. Päivisin, kun en vastannut, sain kuulla sairaita versioita, että mitä oikein teen, kun en vastaa puhelimeen. Hieman vaikeaa se olisi työssä ollutkin, mutta ymmärrystä tähän ei riittänyt. Iltaisin puhelut koskivat sitä,  ketä/keitä olin päivällä tavannut ja tämä sitten jatkui pitkin iltaa. Oliko työssä paljon miehiä, oli keskeinen kysymys. Sattuessa siten, että  olin suihkussa tai ulkona  ja mies oli soittanut, olin huora. 

Onnekseni työssäni tapasin ihmisiä ja usein jatkoimme mukavia keskusteluja ruoan parissa pitkälle yöhön. Nautin suunnattomasti siitä vapauden tunteesta, jota koin ollessani vapaalla ja tehden työtäni. Se pelasti mieleni terveyden.

Elämäni oli työtä ja vapaalla olemista lasten kanssa. Emme käyneet koskaan missään, koska minun kanssani  ei voinut lähteä mihinkään. Syitä oli lukemattomia, pääsyy oli, että minua tuijotettiin. Minä en saanut olla olemassa kuin hänelle.”



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valta, hallinta työuupumus, palautuminen , parisuhde, lähisuhde,

Sisäinen lapsi

Sunnuntai 25.7.2021 klo 8:25 - Ulla



AF0CA34B-4B81-4838-906D-C593CBC076F6.jpeg

Kuva: Ulla. Peilaus.

Aika usein olen pohtinut itsekseni omaa,  sisäisen tunneilmaston tilaa. Toiset kutsuvat sitä sisäisen lapsen maailmaksi, toisille se on vain sisältä kumpuavaa puhetta, molemmat varmasti ihan hyviä ilmaisuja. Mitään luonnotonta tai mystistä se ei ole.Sisäisessä lapsessa,  on Tommy Hellstenin vanhan  Elämän lapsi- kirjan mukaan, seuraavia piirteitä; *luottamus, herkkyys, luovuus, rehellisyys, leikkisyys, viattomuus, usko ja hengellisyys. 

Luottamus ja turvallisuus

Luottamus kytkeytyy turvallisuuteen. Turvallisuus liittyy oleellisesti yksilölliseen kiintymyssuhdemalliin, joka on muodostunut siinä sosiaalisessa kontekstissa, jossa lapsi on elänyt. Kiintymyssuhdemallit ovat seuraavanlaisia:  turvallinen, turvallinen-välttelevä, turvallinen-ristiriitainen, turvaton-ristiriitainen, jäsentymätön-sekava. Näiden mallien pohjalta sitten tarkastelemme elämää. Turvallisen kiintymyssuhteen pohjalta Hellstenin* edellä mainitut piirteet ovat sitten parhaiten mahdollisia. Turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksen pohjalta sitten ollaan näkyviä ja tarvitsevia tai näkymättömiä ja omat  tarpeet ovat suljettu pois tietoisuudesta.

Oma ymmärrys vahvistui

Ohjasin aikuiskoulutuksen (1998- 2010) sisällä aikoinaan myös sisäisen lapsen osuutta. Tarkoituksena  oli itsetuntemukseen ja itsensä ymmärrykseen kurkistaminen, sen kohtaaminen, jota vaille on jäänyt.  Kymmenessä kouluttajan vuodessa opin itse paljon ihmisistä. Koulutuksessa jakso oli kolmen  päivän matka omaan sisimpään, jossa leikki, tanssi, musiikki ja liike olivat suuressa roolissa. Hyvin kehollista ja hermoston tasolla toimivaa työskentelyä. Näiden lisäksi mielikuvamatkat, visualisoiminen, piirtäminen ja rentoutuminen kuuluivat päivien ohjelmaan. Leikin varjolla ja mielikuvilla toteutuivat myös varhaiset liikemallit ja niiden mallit kehossa. Purettiin refleksejä ja etsittiin maadoitusta ja keskilinjaa, leikkien tietysti. Musiikin tuoma rytmi oli tärkeässä roolissa, liikkumisen ja liikkeellelähdön vaikeutta helpottamaan. Mielenkiintoisia matkoja sitten tehtiin mielen alueella. Mielikuvamatkalla opeteltiin kohtaamaan omaa sisäistä lasta ja se toi lapsen näkyväksi. Toisinaan lapsi tosin  jäi piiloon  tai  kokonaan näkymättömiin. Kysymyshän oli tietysti silloin aiemmin mainitusta turvallisuudesta  ja luottamuksesta ja niiden yksilöllisistä rakennelmista. Kertomukset olivat hyvin liikuttavia, joita jälkeenpäin toisten kanssa avattiin. 

Suhde itseen ja palautuminen

Suhde sisäiseen maailmaasi ja siihen viestiin, jota sieltä saat nykyisin,  liittyy juuri tähän lapsen elämänhistoriaan. Hyvin todellisiin kokemuksiin, joissa lapsen näkökulma ja tarve on jäänyt huomioimatta, kohtaamatta tai näkemättä. Aikuisten eli vanhempien tai huoltajan sivuuttaessa lapsen tarpeet. Kysymys voi olla fyysisistä, psykkisistä, henkisistä tai sosiaalisista tarpeista. Joskus jopa näistä kaikista. 

Sisäisen lapsen keho on kokenut aivan samoja asioita, joita saatat kokea tässä päivässä. Kehossa on saattanut olla eri tapahtumiin liittyen pinnistelyn, selviytymisen, suorittamisen, supistumisen, pakenemisen, lamaantumisen, jähmettymisen, alistumisen, suojautumisen, vetäytymisen, irtipäästämisen, puskemisen,  sekä myös kohtaamisen, kurottamisen, ojentumisen, lähentymisen, hakeutumisen, turvallisuuden  ja kiinnittymisen kokemuksia. 

Muistatko?

Mihin nämä kokemukset ovat kadonneet? Usein muisti on se joka suojaa vaikeilta muistoilta, vain  unohtamalla asioita. Paljonko sinä muistat lapsuudestasi? 

Palautuessa, kokiessa ja muistaessa kuljetaan kohti kehon järjestäytymistä ja lempeää purkua. Palautumisen ajatus on silloin hieman syvemmällä tasolla. Mahdollisuus on kohdata sisäinen lapsensa, silloin kun suostuu kuulemaan omia tarpeitaan.

Keho kertoo 

Keho viestittää aina jotain suhteessa toiseen, vaikka minuun. Väistämättä itse kiinnitän huomion ihmisen tapaan käyttää kehoaan, liikuttaa kehoaan ja sitten suojella kehoaan. Itselle hieman yllättäen, nettiyhteyden kautta toteutuneet kohtaamiset, paljastavat kasvojen reaktiot loistavasti. Torjunnan, vetäytymisen, puolustautumisen, pelon ja uhittelun, samoin kuin avoimen vuorovaikutuksen.

Nämä kehon toiminnan viestit kertovat sitä vanhaa mukana kulkevaa tarinaa niille, jotka kuulevat kehon viestejä. Nämä viestit ovat meidän jokaisen nähtävissä koettavissa. Työssäni kohtaan sen, että kehot muuttuvat ja siten mieli muuttuu. Kehon muutoksesta kertoo usein lause; olo on vapautunut, olo on jotenkin muuttunut kevyemmäksi. Se kertoo juuri siitä, että jokin kuormittavista asioista  on purkautunut. Se mikä se oli, ei välttämättä avaudu hetkessä. Joskus käy niinkin, että havahtuminen tulee lauseena, nyt minä muistan!

Suhde itseesi on ensimmäinen  ja viimeinen suhteesi. Sen vuoksi on hyvä elää itsensä kanssa mahdollisimman tuntevaa vuorovaikutusta!

Lue lisää, löydät myös muutaman visualisointiharjoituksen Karitan tekstistä.https://hidastaelamaa.fi/2015/02/miten-opin-olemaan

Kuva: Palutumiskoulupro/Ulla

FD60650F-97B0-4CBE-854A-1664FC98BDA6.jpeg-itselleni-sellainen-aiti/





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sisäinen lapsi, kiintymyssuhde, turvallisuus, keho mieli, palautuminen

Miten rakennan kestävää hyvinvointia?

Keskiviikko 7.7.2021 klo 20:53 - Ulla

Valoa_tunnelin_paassa



Kuva: Ulla

Olet ehkä huomannut seuraavan asian. Tai kokenut lukemattoman monia yrityksiä. Siis, olet pyrkinyt kohentamaan  elämänlaatuasi, parantamaan hyvinvointiasi ja koettanut muuttaa vanhoja tottumuksiasi. Niitä kutsutaan jopa elämäntaparemonteiksi. Ainakin jokaisen pidemmän juhlapyhän ja loman jälkeen kallistat ajatukset tähän suuntaan. Myös vuodenvaihteen jälkeinen aika on suosittu ajanjakso parempaan elämään. Uskon, että hyvin harva on välttynyt tältä ajattelulta. Mediassa voit havaita aiheeseen liittyviä artikkeleita, tarjolla on myös elämäntaparemontin tukea ja ohjausta. Tulokset ovatkin sitten aika vaihtelevia. Onko tuttua?

Koulutin aikoinaan yli kymmen vuotta kehoterapian alueella eri ikäisiä ja eri ammattitaustoista tulevia ihmisiä. Se, mitä usein havaitsin, reilun vuoden koulutusjakosissa, oli ihmisten hyvinvoinnin parantuminen, olemuksen muuttuminen, painon tasapainottuminen, myös suhde omaan itseen parantui. Myös ihmissuhteissa  tapahtui muutoksia, sekä erojen, että uuden kukoistuksen löytymiseen vanhassa suhteessa. Pohdin näitä ja mietin mitä ihmettä ihmisissä tapahtui. Viime aikona olen opiskellut ja oivaltanut uusia asiayhteyksiä.



Mitä meissä tapahtuu?

Oletko tietoinen siitä, missä syklissä  elät elämäsi eri asioita. Oletko mahdollisesti hyvinvoinnin toiminnassasi vasta valmiusvaiheessa, jossa eletty elämä ja opitut mallit estävät etenemistä kohti tavoitettasi eli muutosta. Oletko ehkä jäänyt jumiin tähän vaiheeseen, ja vanhat tavat estävät siirtymistä käynnistymisvaiheeseen.  

Oletko tietoinen, että myös kiintymyssuhdemallisi vaikuttavaa tähän asiaan. Aivan, varhaishistoriasi vaikuttaa tässä nykyhetkessä. Saatat olla suuntaamassa kohti valmiusvaihetta, mutta turvattomuus, luottamus omiin kykyihin, tuen puute ja pettymyksen tuntemuksesi, vanhalta kokemuspohjalta estävät edistymisesi. Kehosi supistuu, mielesi askartelee jossain ulospääsyssä, on se mikä tahansa - usein paluu vanhaan malliin. Olisitko uskonut,  että olemme jälleen näissä asioissa, vaikka puhutaan vain hyvinvoinnin malleista  tai elämäntapamuutoksista. Tai vaikka palautumisen mallin  toteutumisesta elämässäsi!

Toimintajärjestelmiimme vaikuttaa aina kiintymyssuhdejärjestelmä. Pohja ihmisen toiminnalle on turva-turvattomuus, laajentuminen-supistumien,  kohtaaminen-puolustauminen. Tältä pohjalta sitten saatat olla elämäntapamuutoksessa kulkemassa kohti puolustatumista, supistumista ja turvattomuutta. Ne ovat aina kokemus, ei ajatus! 

Kokemus näistä kehon ja mielen toiminnoista onkin sitten aikamoinen este muutokselle. Onko siis mikään ihme, että mitään seuraavia syklin vaiheita ei ole päässyt toteutumaan ja siten toivottu elämäntapamuutos on estynyt. Myös muutosta ja kulkua tukevan ohjaajan, on hyvä ymmärtää mitä vaihetta ihminen käy läpi ja kunnioittaa sitä ja sen rytmiä.  

Näiden lisäksi syklisiä vaiheita on muitakin, mutta tässä edellä oli malli, joka aktivoituu, kun elämäntapamuutokset eivät toteudu. Tämän lisäksi vielä hieman kevyempänä esteenä  seuraava. Oletko arvioinut omaa tavoitettasi suhteessa arvomaailmaasi ja periaatteisiisi. Nämä saattavat muuttua elämäsi varrella, mutta niitä on joka tapauksessa tarkasteltava suhteessa tehtäviin muutoksiin. Arvojen ollessa ristiriidassa tekojen kanssa,  kamppailet itsesi kanssa, matkan varrella rakentuneita arvopohjia vasten. 

Pohdin, miksi kehoterapian koulutuksessa ihmiset sitten muuttuivat. Ensinnä siihen vaikutti ihmisten  uteliaisuus, kyky toimia kehon kautta, lupa heittäytyä turvallisessa ympäristössä kokemaan uutta. Toimimaan toisella tapaa kuin on aiemmin toiminut. Suostuminen hengittämään vapaasti, rentoutumaan, liikuttamaan kehoaan luonnollisen liikkeen avulla. Ihmiset ikään kuin lopettivat elämänsä suorittamisen ja uskaltautuivat elämisen leikkiin. Tähän liittyy myös kehon kuuntelu ja sen viestien todesta ottaminen. 

Ajattele

Ajattelepa sitä, että voisit suhtautua  itsekin  muutokseen uteliaasti, kuin lapsi,  leikin lailla. Valitsisit vain vapaan elämän.




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, hyvinvointi, elämäntapa, toimintajärjestelmä, kiintymyssuhde, sykli,

VUORO VAIKUTTAA

Lauantai 1.12.2018 - Ulla

Vuorovaikutus.jpeg


Pohdin tätä aihetta oikeastaan toiveesta. Sain palautetta, että kirjoituksiani odotetaan ja ne antavat ajattelulle töitä. Kuulostaa hyvältä, juuri se on tarkoituskin. Joskus olen miettinyt, että lukeekohan näitä kukaan. Nyt tiedän. Kiitos!



Kuinka sinä kuulet toista?

Vuoro vaikuttaa toteutuu vuoropuhelussa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Vuoroin vaikuttaminen on toisiin liittymisen ehto. Vuoro vaikuttaa tarkoittaa sitä, kuinka annat toiselle tilaa ilmaista itseään omalla vuorollaan. Silloin kun tätä ei tapahdu, et kuule toista. Olet itse jatkuvassa vuorossa ja vaikuttamisen tarpeesi on yli toisen. Hermostollisesti olet jopa yliaktiivisessa tilassa.

No niin, nyt liitetään tämä vuorovaikutus yhteen. Kuten olen kertonut opiskelen psykofyysisen psykoterapian opintoja. Sama vuorovaikutuksen aihe nousi siellä opetuksessa esille. Ammennan siis sisäistettyä ja ennenkaikkea koettua tietoa eteenpäin.
Olemme jatkuvassa suhteessa kehollamme toisiiimme. Ajatuksesi  saattaa olla, että puheesi on merkittävää. Onhan toki, mutta aivan yhtä merkittävää on kehollinen vuorovaikutus. Minkälaisen viestin annat itsestäsi toiselle,  et ole siitä välttämättä edes täysin tietoinen.



Vuorovaikutussuhteen kehollinen syntyminen

Otetaanpa esimerkiksi herkin ihmissuhde, eli ollaan uuden parisuhteen kynnyksellä. Mieti hieman minkälainen on kokonaisviestintäsi. Mieltymyksen osuessa yksiin sanat ovat hunajaisia ja toisiinsa sopivia. Viehätys toiseen lisääntyy keskustelun edetessä. Kehot hakeutuvat toisiaan kohti. Sitten jossain vaiheessa saattaa tapahtua seuraavaa. Vapautuneisuus katoaa ja varautuneisuus iskee kuin salama. Kehosi reagoi voimalla ja huomaat jököttäväsi kuin patsas paikallasi. Epävarmuus ja turvattomuus valtaavat mielen ja kehon. Jos molemmat ovat näille asioille herkkiä, olosta tuli kompastuskivi. Mitä ihmettä oikein tapahtui?

Me emme toimi vain sanoilla vaan kokonaisuutena. Mitä enemmän historiaa itsellä on sitä enemmän siellä on kokemuksia eli muistoja, joista ammennat eri tilanteisiin malleja reagoida. Hermoston toiminta on se joka aktivoituu ja vanhat epäonnistumiset ihmissuhteissa, tai vanhat, siis todella vanhat mallit nousevat aktiiviseksi. Kokemuksen malli sanelee sen, miten olet valmis luottamaan sinulle vielä vieraaseen ihmiseen. Nyt on hyvä huomata, annatko uudelle tilaisuuden vain uskotko vanhaan viestiin. Jotain siis syntyy tai sitten tämä oli tässä.
Eikä tämä liity vain parisuhteen syntyyn, on nyt vain tässä esimerkkinä. Tämä liittyy kaikkeen suhdemaailmaan, siis vuorovaikutukseen.
Kokeile siis tätä; ”anna vuoro vaikuttaa, kuuntele tarkasti, luot siten hermostollisen turvallisuuden  tunnetta toiselle”. 

Onnea uusiin ihmissuhteisiin!

1 kommentti . Avainsanat: Vuorovaikutus, hermosto, suhde