Normaali toiminta

Keskiviikko 26.5.2021 klo 7:54 - Ulla Ollikkala

PalautumiskouluPRO-stressi-palautuminen-jaksaminen-stressinhallinta00034.jpg

🍀

Viime aikoina olen törmännyt usein  tähän asiaan, ”minun normaali toimintamalli”.  Toimintamalli muodostuu ihmiselle hänen elämänsä varrella. Toimintamalli voi muuttua tai olla niin vakiintunut, ettei sitä edes huomaa toteuttavansa. Joskus kutsun tätä kaavaksi, joka voi olla käyttäjälleen, joko  hyödyllinen tai haitallinen. Hyödylliset johtavat kohti myönteistä ajatusta ja toimintaa, haitalliset taas rajoittavat ja näyttäytyvät melko negatiivisina. Pohjaan ajattelua ja kirjoitustani  mm. aikoinaan käymääni CWD-ohjaajakoulutukseen. ( coping with depression).  
Lausahdus, että en voi käyttää normaalia toimintamallina selviytymisessä tarkoittaa, että jokin estää totutun toimintamallin toteuttamisen. Totutun mallin pois sulkeminen saattaa aiheuttaa ihmiselle erilaisia oloja; hämmennystä, ahdistusta, turhatumista, ärtymystä, pelkoa jne. 
Haitallinen toimintamalli on saattanut johtaa ihmistä harhaan ja auttanut pakenemaan kokemuksia itsessä.  Haitallinen toimintamalli on saattanut olle keino pelastautua harmittavilta ja kestämättömiä tunteita aiheuttavilta tilanteilta. Toimintamalli on aikanaan johtanut kohti turvallisuutta, jota ihminen niin kovasti itselleen haluaa. Toisen toiminta voi näyttää haitalliselta, mutta perusoletus on omasta mallista turvan löytäminen.
Tavat ja tottumukset liittyvät toimintamallin  käyttöön. Lausahdukset, olen aina toiminut näin, johtavat toimintamallisi jäljille. Omat toimintamallit voivat olla mm. seuraavanlaisia ajatusmalleja ja siten itselle  haitallisia.
Alla kirjattuna muutamia haitallisia ja rajoittavia malleja,  joihin voit havahtua itsen tai toisen toiminnassa;

  • Mustavalkoinen ajatusten toimintamalli ei näe muuta kuin ääripäät, ajatuksen joko huonona tai hyvänä, kaikki tai ei mitään ajatteluna. Välimuotoja ei löydy. Olet ehkä huomannut ihmisissä tämän jyrkkyyden heidän kanssa toimiessa tai heitä kuunnellessa. Joustavuus ja ajatusten suunnan vaihtaminen ei ole mahdollista. Vaatii paljon elämässä kasvamista harmaan alueen ja värien löytymiseksi. Joskus niitä värejä ei halua löytääkkään.

  • Myönteisten asioiden huomaamatta jättäminen ja keskittyminen negatiivisuuteen ja pessimismiin.  Vaikka ympärillä tapahtuisi kuinka  mukavia asioita negatiivisuus löytyy näkökulmaksi. Tunnistat tämän mallin, ehkä paremmin toisesta kuin itsestä. Negatiivisuus ja usko huonoon on johtavana ajatuksena. 

  • Yleistämisen tunnistaa mm. sanoista; kaikki, aina, ei kukaan. Olet ehkä kuullut joskus tähän liittyvän lauseen ”kukaan ei välitä”. 

  • Valikoivassa havaitsemisessa ihminen keskittyy kielteiseen näkemykseensä, eikä suostu näkemään asioiden kokonaiskuvaa. Suhde kielteiseen näkemykseen kasvaa suhteettoman suureksi kokonaiskuvassa. 

  • Mielenkiintoinen on mielestäni  tämä eli , toisten ajatusten lukeminen. Ihminen kokee tietävänsä mitä toinen ajattelee tai haluaa. Toiminta tapahtuu tämän itseä johtavan toimintamallin mukaisesti. 

  • Jne. 



Normaali toiminta 

Normaali toiminta on siis opittu malli toimia. Normaalin pohdinnassa voi sitten hyödyntää aiempaa ja miettiä onko oma toiminta normaalia vai onko sitä tullut jumiuduttua  vanhoihin tapoihinsa. Mitä tapahtuisi ja miltä tuntuisi, jos aiemmin mainittuja toimintamalleja lähtisi muuttamaan? Varsinkin silloin, kun oma normaali toiminta alkaa tuntumaan ahdistavalta, kannattaa pysähtyä ja miettiä mitä on tekemässä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Joskus opittu toimintamalli, se normaali, tuo hetken mielihyvän ja jopa innostuksen/ jännityksen tunteen. Tämä tuo tietysti ensin mielihyvää. Jos seurauksena on kuitenkin jossain vaiheessa toimintaa huono ”olo”, kannattaa omaa toimintaa lähteä  tarkastella hieman syvemmin.

Lohduttavaa on se, että toimintamallejaan  voi tarpeen mukaan muuttaa. Et ole syntynyt tietyllä mallilla koodattuna. Työssäni olen huomannut, tämänkin asian parissa työskennellessä, kuinka vapauttavaa ihmiselle, jotka sitä haluavat, on luopua haitallisista toimintamalleistaan. Tilalle tulee vapautta, rentoutta ja tietysti palautumista siihen tilaan, jossa on mukava olla ja elää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimintamalli, tavat, tottumukset, palautuminen, myönteinen toimintamlli, normaali

Mielen metkut!

Lauantai 30.1.2021 klo 12:24 - Ulla

Mieli

"Mielen metkut"

Työskentelen, palautumiskouluPROn kouluttajan  ja psykofyysisen fysioterapeutin työni lisäksi, Mielenmentorina. Kerron hieman ensin, miltä pohjalta mielenmentoroinnin asiakkaiden kanssa toimin. Kävin aikoinaan koulutusta myös mielen toiminnan tutkimiseksi, opiskelin kasvatustieteitä ja sosiaalipsykologiaa, kävin depressiokoulun, NLP:tä, mielenvalmennuksen, sekä viimeisimpänä tärkeimmän eli  psykofyysisen psykoterapian peruskoulutuksen. Tähän viimeiseen koulutukseen vaatimuksena on  terveydenhoidon koulutus (3,5v), sekä pitkä työkokemus alalta, johon liittyy psykofyysinen työskentely. Kohtaamisen taidon ja kehon viestien ymmärtämiseksi koulutukset ovat olleet kohdallani aina lähiopintoja. Näiden taitojen yhdistämistä työssäni kutsun mielenmentoroinniksi. En siis tee terapiaa, mutta työssäni on terveydenhoidon ammattilaisen vastuullisuus ( psykofyysinen fysioterapeutti).  

Työskentely asiakkaan kanssa

Teen asiakkaan kanssa ajatusten, tunteiden ja toiminnan tunnistamista ja ohjaan asiakasta oivaltamaan oman mielen toimintaa ja käyttäytymistä.
Mielen ”metkuilla” tarkoitan sitä, että mieli alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa ohjaamaan ihmistä, myös harhaan. Ympäristö tarjoaa malleja, jotka vaikuttavat eri ikäisinä hyvin erilaisilta. Lapsen näkökulma on aivan eri, kuin aikuisen. Lapsen mieli ei aina ymmärrä eroa todesta ja epätodesta. Aikuisuudessa oman vanhan lukkiutuneen näkökulman muuttaminen on sitten mahdollista. Oma totuus voi muuttua sitä tarkastelemalla. Puhun tässä kohdassa erilaisista tunneympäristöistä ja niiden vaikutuksesta mielen toimintaan. Voit kohdallasi miettiä käytännössä sitä siten, miten mielesi toimii eri ympäristöissä. (PS. Olen rakentamassa työkokemukseni pohjalta uusia kortteja, juuri tunteisiin liittyen.)
Kehoterapian ammattilaisena, olisi mielestäni väärin  unohtaa kehon merkityksellisyys mieleen. Tämä on automaationa työskentelyssäni mukana. Kuten hyvin uusista tutkimuksista tiedämme, kehon valtava merkitys on vasta avautumassa koko laajuudessaan. Väittämän mukaan keho reagoi hermoston tasolla, ennenkuin mieli, joten nämä asiat on mielen parissa  työskentelevän huomioitava. On tiedostettava hienovaraiset viestit, joita ihminen lähettää myös keskustelutilanteissa.

Asiakaskohtaaminen , esimerkki 1.



Kohtasin erään asiakkaan, jonka ajatukset  olivat ajatussolmussa. Ajatukset kulkivat samaa rataa ja ulospääsyn tie ei näyttäytynyt ilman apua.  Omaan huonommuuden ajatukseen jumiutuminen, esti hyvän elämän tarjoamisen mahdollisuuden itselleen. Terveyttä ja hyvää elämää kohti kulkeminen aktivoi voimakkaan syyllisyyden tunteen. Asiakkaan oivallus siitä, että on lupa ajatella itselle hyvää, sai koko ihmisen vapautumaan, rentoutumaan ja iloitsemaan. 
Kysymys minulle kuului, onko minulla lupa olla onnellinen? Tässä kohtaa pystyin antamaan vastauksen.

Asiakaskohtaaminen, esimerkki 2.

Löydät tästä kohtaa ”Ylimiellyttäjän” omia oivalluksia mielenmentorin tapaamisessa.


Näiden esimerkkien avulla saatat oivaltaa, mikä merkitys on omien ajatusten ohjaamisella. Ne kuin vaikuttavat sekä kehoon, että mieleen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oivallat, että tarvitsen ajatussolmuille apua, sitä vähemmän kuormitut. Sitä nopeammin tapahtuu palautuminen vapaaseen kehon ja mielen tilaan.
Helpotusta vastaanotolla löydät seuraaviin asioihin:
Vuorovaikutussuhteet; lähi-ihmissuhteet, työympäristön ihmissuhteet, ystävyyssuhteet
Työssä kuormittumittuminen; etätyö, yksintyöskentely, esimiestyö- ja johtotehtävät
Opiskelu: ammatilliset haasteet, jännittäminen, kuormittuminen
Ym.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palautuminen, keho, mieli, mielenmentori, palautumiskoulupro, ajatus, tunne, toiminta, käyttäytyminen

Turvallisuuden kehä vai pelon ilmapiiri? Osa 1.

Sunnuntai 3.1.2021 - Ulla



Turva46B4-836B-21786E4A3CBB.jpeg


Turvallisuuden kehä vai pelon ilmapiiri?



Osa 1.



Turva on tila, jota solumme kaipaavat. Se on siten myös hermosolujemme tarve. Ne tarvitsevat tasapainoa. Ei siis pelkkä kymmenes aivohermo ole ohjaksissa, vaan koko kehosi. Aivot kuuluvat kehoon, jos ihmettelit, ettei niitä erikseen mainittu.
Mietitkö koskaan, kuinka voisit tässä päivässä valita elämääsi tasapainoa? Tarkoittaa tietysti, että olet saanut tarpeeksesi epätasapainosta, pelosta.
On suostuttava katsomaan elämää hieman pintaa syvemmältä. Ei pelkästään solujen ja hermoston anatomian ja fysiologian  toiminnan kautta,  vaan monimuotosena palautumisen kokonaisuutena. Monimuotoisuuteen liittyy oma tunneympäristö ja elinympäristö. Uskallatko kurkistaa vai aktivoituuko pelkosi?

Alhaalta ylös ja syvältä kohti pintaa



Elimistömme reagoi hermoston kautta alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Nykytiedon  mukaan  alhaata ylös tuleva tieto on myös laajempaa. Tämän tiedonannon varassa olemme toiminnamme puitteissa elämämme alusta lähtien. Elimistön tärkein tarve on olla hengissä, hamuta ruokaa, etsiä ruokaa ja olla turvassa tätä tehdessä. Hyvin alkukantaisia toimintaa. Huomaat sen ehkä vieläkin, kun olet yksin liikkeellä vaikkapa ravintolassa. On siis nälkä, etsit jopa hajun perusteella ravintoa, tavoitat silmien avulla ravintoa, joka tyynnyttää tarpeita. Sitten etsit paikan, jossa istut ja ruokailet. Haetko turvalllista seinustaa selän taakse, varmistatko sen, että pääset sinne ja sieltä pois mahdollisimman helposti. Varmistako, että sinulla on riittäävästi tilaa ympärillä? Kiinnitätkö huomioita meluisiin ihmisiin ja mielelläsi välttelet heitä. Samoin välttelet uhkaa, joka saattaa huokua jonkin ihmisen ympäriltä. Tämä on automaatio, joka käynnistyy suurella osalla ihmisiä. 
”Varmistat turvallisuuden kehän itsellesi ja välttelet pelon ilmapiiriä”.


Lapsuuuden leikkikehää



Palataan alkuun. Toivottavasti meistä jokaisella on ollut mahdollisuus lapsuuden turvallisuuteen. Vaikka näin olisikin ollut, niin lapsuudessa monet asiat ovat turvattomuuden toistuvia  kokemuksista. Syntyy pelon ilmapiiri. Otetaan esimerksi sairaus, riippuvuus tai mikä tahansa mieleesi juolahtaa.  Tunnistat ehkä omasta historiastasi jotain tähän viittaavaa. Tapahtuma, joka olemassaolollaan luo pelkoa ja epävarmuutta, jota lapsen  mieli ei pysty käsittelemään. Pelon ilmapiiri syntyy ja se alkaa elämään kehollista elämää pienessä ihmisessä. Turvallisuuden kehä voi olla olemassa, mutta pelon asetelma on saanut jalansijan hermoston tasolla. Myöhemmin siitä muodostuu malli ja rutiini, jota toiminta- ja käyttäytymismalliksikin kutsutaan. On syntynyt pystyvä ja suorittava tekijä tai luovuttava hävijäjä. Näistä seuraa se, etä  ”Varmistat turvallisuuden kehän ja välttelet pelon ilmapiiriä”.

Haluatko lukea lisää? Jatkan, kunhan pohdinta siirtyy sanoiksi.

Jatkuu....

Kayttaytymismalli.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turva, toiminta, palautuminen, pelko, turvallisuus

Tiedosta mitä ajattelet

Torstai 18.10.2018 klo 10:00 - Ulla

96B8A9C8-ACA3-4216-9619-93F8D91B9567.jpeg



Pohdin paljon ajattelua. Miten se meihin vaikuttaa ja mitä ajatuksista seuraa, jos ajatuksia seuraa. Oivalsin opiskellessani vuonna 2009, miten meidän kaikki jotain mittaavat kaavakkeemme on rakennettu mittaamaan sitä kuinka huonosti voimme, kuinka kipeitä,  stressaantuneita ja jännittyneitä oikein olemme. Lisäksi se kuinka huonosti voimme töissä. Huomaatko mitä jo lukiessa tapahtuu?

Ajatellaan vaikka sanaa jännitys, oletko jännittynyt? Mitä tapahtuu tämän ajatuksen myötä kehossasi? Se mitä ajattelet vahvistuu. Me vain olemme tällaisia. Sitten kipuasteikko, kuinka kipeä olet asteikolla 0-10? Mitä isompi numero, sitä kipeämpi olet. Sitten stressi, kuinka stressaantunut olet, onko seuraavia oireita jne. Totesin, että omassa koulutuksessa, ohjauksessa ja työssä väistän tällaista ajattelun ja jopa sanojen asettelua. Siksi PalautumiskouluPROn  kaavakketkin onkin rakennettu aivan toisin. 

Myös sairauslomat nimitän Palautumislomaksi. Sehän niiden tarkoitus on? Palautua, kuntoutua, voimistua, tervehtyä. Jos ihan näitä mahdollisuuksia ei kaikille ole, niin suunta on sairautta mielekkäämpi. Tästä keskustelin eilen erään terveydenhoidon pitkänlinjan ammattilaisen kanssa ja hän sanoi, että loistavin ajatus sitten sairausloman keksimisen jälkeen. Olen vahvasti samaa mieltä. 
Niin, tämän vuoksi puhun ja koulutamme palautumisen ajattelun suuntaan. Se mitä ajattelemme korostuu, se saa kehon järjestäytymään tietyllä tavalla lihaksiston ja hermoston tasolla. Tämä kaikki vaikuttaa toimintaasi. Kannattaa siis miettiä miten ajattelee!

Ajatteleppa Palautumista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ajatukset, toiminta, tunteet, palautuminen, palautumisloma,