Palautumisen PRO blogi

MYÖTÄTUNTOINEN MIELI

Perjantai 8.3.2019 klo 9:25

Luin Myötätuntoisen mielen kirjaa, jonka sivumäärä oli reippaat 500. Mahdollisuuden sen lukemisen käytäntöön viemiseen antoi kuuden tunnin odotusaikani lääkäripäivystyksessä. Opettelin todella olemaan myötätuntoisessa tilassa itseni kanssa. Ajan venyessä, akuuttien tapauksien mennessä ohi ja viimein oman kolmen minuutin toimenpiteen mentyä ohi.

Koostin kirjasta, sen yhdestä osasta (tietysti sen kehollisesta pohjasta lähtevän) ajattelun rakentumisen. Siitä voit tässä päivityksessä lukea. Myötätuntoinen mieli on valinta, olet saanut siihen millaiset lähtökohdat tahansa. Vastuu on mielen käyttäjällä.

Ihmisen asema elämän virrassa

Mielen rakentuminen ja se, että tietyt geenit ja ympäristö, ovat niitä asioita joihin ihminen ei voi vaikuttaa, avaa ensimmäisen oven myötätuntoiseen ajatteluun. Suostuminen olemaan elämän virrassa tämän asian tiedostaen, avaa ihmiselle mahdollisuuden myötätuntoon itseä ja muitakohtaan.Tämä johdattaa halujen, ajatusten ja tunteiden syntymisen malleihin ja luo ymmärrystä siihen, kuinka nämä mallit jatkuvasti ohjaavat toimintamme. Evoluution vanhat aivojen rakenteet ovat yhtä voimakkaasti olemassa, kuin aivojen uudetkin kehitysalueet.

Näiden alueiden yhteistoiminta on huonosti synkronoitunutta ja siitä seuraa arjen toiminnassa ongelmia. Näiden vanhojen toimintamallien mallien kautta sitten reagoimme omassa toiminnassamme. Myötätunto itseä ja muita kohtaan mahdollistuisi tämänkin asian oivaltamisesta. Varhaiset toimintamallit kuten halut, tunteet ja ajatukset ovat asioita, joihin emme ole syyllisiä, mutta niihin voimme vaikuttaa tietoisuuden kautta. Silloin, kun opimme olemaan henkilökohtaistamasta mieltämme liikaa, ymmärrämme sen mitä mielessämme tapahtuu, tai paremminkin sen, että mielen tapahtumat eivät ole syytämme tai tarkoituksemme.

Elämämme muodostuminen

Elämämme muodostuu toimintamallien, arkkityyppien, strategioiden ja aina matelija-aivojen muodostamasta toiminnasta kohti ”uusien aivojen”toimintaa. Näiden ikiaikaisten mallien pohjalta järjestelmämme rakentuu. Järjestelmämme rakentuu, hankkimisen ja puolustamisen/suojelemisen motiivin pohjalle. Tunnejärjestelmämme tukisivat näitä kahta perustavanlaatuista pyrkimystä.

Aivojen kehittyessä nisäkäsaivojen tasolle, tärkeiksi nousivat uudet toiminta- ja selviytymismallit, vanhojen lisäksi. Uusina malleina asemaan perustuvat arvojärjestelmät ja perheryhmät, jotka luovat turvallisuutta, antavat suojaa ja hoivaa. Lisäksi seksuaalinen kilpailu leimaa nisäkkäiden elämää. Voidaan nähdä, että geenien siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on evoluution kehityksen ydin. Nisäkkäitä motivoi kuitenkin myös tietynlainen toiminta, joka tukee statusta, perhesuhteista, ystävyyttä, seksiä ja nämä toiminnat näkyvät myös ihmisten nykypäivässä.

Ihminen on, tässä elämän virrassa kehittynyt siten, että nämä vanhat toimintamallit, arkkityypit ja strategiat ovat edelleen olemassa ja käytössä, mutta ihmisellä on mahdollisuus säädellä niiden toimintaa. Ihminen on mielentiloja ja tietoisuuden toimintaa, jotka väistämättä pohjautuvat arkkityyppien tiedostamattomaan toimintaan. Sitä kuvataan lapsen hakeutumisella vanhemman luo, ryhmään hakeutumiselle, turvan saamiseksi. Arkkityypit ovat se nyrkkisääntö, jolla ihminen toimii.

Myötätunto

Myötätunto arkkityyppien pohjalta tarkoittaa sitä, että ihminen hyvin harvoin tekee
tietoisesti pahaa. Oma hyvä voi olla toisen huono. Kannattaa siis suhtautua varauksella kuvauksiin pahasta ja hyvästä. Myötätunnon aktivoituminen tapahtuisi aina vuorovaikutustilanteissa. Näitä voivat olla mm. hoivan tarve, hoivan antaminen, yhteistyö ja ryhmien muodostuminen, hallinta, valta, seksuaalisuus, kilpailu.

Sosiaaliset mentaliteet liittyvät arkkityyppeihin. Yhdessä ne aktivoivat aivojen erilaisia yhteyksiä. Toiset ovat käytössä ja toiset aivoalueet sulkeutuvat pois käytöstä, riippuen siitä mitä halutaan omalla toiminnalla edistää. Vaikutamme toisiimme, voimme siis valita kuinka vaikutamme.

Elämän virrasta kehittyneen ja muotoutuneen ihmisen myötätunto perustuu motivaatioon, arkkityyppeihin, ja sosiaaliseen mentaliteettiin. Tosiasia myötätunnosta on se, että meillä on aivot, joiden järjestelmä mahdollistaa myötätunnon kokemisen. Ihmisen
oma velvollisuus on sitten selvittää, kuinka muovaamme aivoista myötätuntoisemmat ja siten
omasta elämästämme merkityksellisen. Geenit eivät rajoita, vaan antavat lähtökohdan. Se kuinka laajasti ja syvästi myötätuntoa koemme, on opettelun seurasta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tekee olomme hyväksi, joten voimme silloin hyvin ja voimme olla myötätuntoisempia ympäristöllemme. Myötätuntoista on kohdistaa mieli omaan luomaamme todellisuuteen, jota emme ole luoneet, joten emme ole siihen syyllisiä. Samaistumatta mihinkään arkkityyppiseen prosessiin ihminen voisi ajatella olevansa olento, jolla on mahdollisuus hyväntahtoisuuteen ja myötätuntoon. Vasta sen jälkeen ihminen voisi ajatella itseään suhteessa heimoon, uskontoon tai poliittiseen
ryhmään. Pohjalla olisi ajatus vastustaa pohjimmaisia haluja ja samaistua ihmiseen.

Avainsanat: myötätunto, evoluutio, vuorovaikutus, arkkityyppi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myötätunto, itsemyötätunto, arkkityypit

Työ, hyvinvointi ja palautuminen

Torstai 24.1.2019 klo 7:18

Minulla oli mielenkiintoinen ajatustenvaihto, erään isommilla areenoilla luennoivan henkilön kanssa. Ison yrityksen johdossa jo vuosia toiminut ja menestyksellisesti sitä johtanut ihminen, kertoi ajatuksiaan ja minä omiani.

Hän kertoi, että työhyvinvointi on hänen näkökulmastaan sanana ja tekoina passiivinen ja kevyt. Näin ainakin ymmärsin. Työhyvinvointi ei ole päiviä, jolloin yhdessä syödään ja juodaan hyvin. Se ei ole kevyttä arvojen pohtimista, niitä kuitenkaan kohdallaan sisäistämättä ja niiden mukaan toimimatta. Se ei ole jonkin pinnalla olevan metodin palvomista ja sen kaavamaista toteuttamista.

Hän kertoi: ”työhyvinvoinnin ydin on hyvä johtajuus ja sen jäljessä seuraa hyvä työ”.

Sekavuus luo sekavuutta

Tässä on minunkin mielestäni kaiken pohja. Silloin jos johto on sekavaa, eikä se oikein pohjaa mihinkään arvoihin, kuinka siitä voi seurata hyvää työtä? Siitä seuraa sekasotkua, jossa kukaan ei tiedä miten työ tehdään. Tai pahimpana on ehkä ne, jotka puhuvat arvoista, mutta toteutus jää sanoiksi. Arvoja voi ja pitää pohtia, nähdä miten arvot aktivoituvat arjessa ja se vaatii hieman enemmän kuin sanahelinää.

Sekava johtaminen syö luottamuksen, jolle hyvä työ perustuu. Se kuormittaa työntekijöitä ja aikaansaa tekijöissä väsymyksen ja kyllästymisen kokemuksen. Aika usein tähän liittyy uupumuksen ja ahdistuksen tuntemukset ja sairastumiset, jotka johtavat sairauslomien lisääntymiseen. Työpaikkaa olisi siis johdettava, kuin hoitaisi perhettä. Jos annat perheessä vain yhdelle etuja, seurauksena on ongelmia. Tai jos perheessä on salaisuuksia, luottamus katoaa. Tai jos jatkuvasti lupaat ja petät lupauksen perheellesi, saatat jäädä yksin. Hyvinvoinnin tila vaarantuu ja työpaikalla tästä seuraa ongelmia. Tästä aiheesta muuten kirjoittaa loistavasti Ari Rämö, kirjassaan Yksinkertaista johtamista.

Palautumisen prosessi

Työhön liittyen keskustelimme aiheesta palautuminen. Palautuminen on läsnä työssä ja vapaa-ajalla koko ajan, ei temppuna tai menetelmänä. Palautumisajattelussa hyvinvointi on prosessi, jota pidetään yllä, kun ensin ymmärretään itseä ja omaa toimintaa. Palautuminen on myös asia, josta keskustelukumppanini puhuu kuulijoilleen. Olimme päätyneet tässä hyvin samankaltaiseen ajatteluun. Mitä kauemmas me menemme itsen kuulemisesta, tuntemisesta ja kehosta, sitä kauemmas tietoisuus itsestä katoaa. On se asia mikä tahansa, joka sen saa aikaan, sitä enemmän ihminen on hukassa omasta kokemisesta ja siitä omasta prosessista.

On hyvä pohtia sitä, mikä vie sinua poispäin itsen kuulemisesta? Tukeeko työpaikkasi hyvän työn toteuttamista eli johtaako se selkeästi, arvostaen, arvojaan toteuttaen, luottamuksella eli hyvin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, arvot, palautuminen

UUSI MUSTA

Perjantai 28.12.2018 klo 10:16 - Ulla

Uudelle vuodelle siirtyessä ajattelin myös uusia työasioita. Omia uusia asioita on opiskeluni psykofyysisen psykoterapian parissa ja keväällä sen loppusuora jo häämöttää. Keväällä olen jälleen virallisesti tietoisempi siitä, miksi on niin tärkeää kohdata itsessä syytä kuin oiretta. Onnekseni olen 90-luvun alussa perehtynyt reichiläiseen kehoterapiaan (kehomielen koulutus), ja se vain syventyi psykoterapian parissa. Tervetuloa siis vastaanotolleni kokemaan kehon ja mielen yhteyttä. Alla hieman asiaan pohjustusta.

Hengitys ja autonominen hermosto on uusi musta

Nykyisin puhtaan paljon hengityksen merkityksestä. Sen lisäksi autonomisen hermoston ymmärtäminen on IN juttu. Olet ehkä törmännyt näihin viime aikoina. Nämä ovat osalle niitä aivan uusia, jopa tämän tulevan vuoden 2019 asioita. Olen iloinen siitä, että monelle ihmiselle avautuu tämän avulla mahdollisuus asioiden ymmärtämiseeen ja ennenkaikkea kokemiseen. Ehkä jopa parempaan ihmisenä olemiseen. Pohditaan siis näitä tarkemmin.

Hengityksen sulkeva merkitys

Hengitysharjoittelu ei itsessään ratkaise meissä monessa syvällä olevaa ongelmaa eli ihmisen syvintä ”haavaa”. Haavalla tarkoitan kaikkia niitä kokemuksia, jotka toistuessaan ovat tuottaneet sinulle tuskaa. Hengitys vain hallitsee ja säätää haavojesi päälle rakentunutta suojajärjestelmää. Lisäksi hengitys muuttaa hermoston tilaa. Hetkellisesti. Se on kuin laittaisi kortisonia kutinaan, auttaa hetkellisesti, mutta syy on yhä olemassa. Toki hengityksen tasapaino on tärkeä asia, mutta on hyvä tarkastella asiaa tästäkin näkökulmasta.
Mutta mitä teet ihmiselle, jota jokainen syvempi hengitys ahdistaa? Mitä teet tuskalle, joka on pyrkimässä hengityksessä pintaan? Mitä teet ihmiselle, joka sanoo: auta minua uskaltamaan hengittämään ja olemaan elossa? Mitä sanot ihmiselle joka ei mielestään osaa, siis uskalla, hengittää koko kapasiteetillään?
Niinpä, hoidatko oiretta vai ihmisen kehossa olevaa syytä. Moni muukin asia on tärkeä, sitä en kiistä, koetan avata vain sitä mitä itse teen työkseni ja mitä kehon ja mielen palautumisesta ajattelen.

Hengityksellä pidättäminen, teetkö sitä?

Ensimmäinen asia, joka meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää, on se että reagoimme hengityksen pidättämisellä elämän isoihin ja pieniin tuskiin. Mitä suurempi haavasi on, sitä pinnallisempi hengitys. Siksi hengitys ei ole avain kaikkeen olemisen tuskan purkamiseen, tarkoitan nyt stressiä, uupumusta, masennusta, väsymystä, kipua, vaan sen avulla voi tiedostaa mitä kaikkea voi taustallasi ollakaan. Oletko hengitykseltäsi supistunut vai laajentunut? Milloin reagoit näillä tavoilla?

Autonominen hermosto reagoi kaikkeen olemiseen

Toinen asia on autonominen hermosto. Autonominen hermosto tarkoittaa sitä hermoverkkoa, joka viestii kehossasi, kehosta ylös aivoihin ja toisin päin. Ajatuksista, tunteista, kokemuksista, kosketuksesta, vuorovaikutuksesta. Tiedon siirtyminen alhaalta kehosta on monitahoisempaa, kuin aivoista kehon suuntaan. Viimeisin tieteellinen tutkimuskin on kohdistunut tähän alueeseen. Kehomielen yhteys on löydettävissä juurikin autonomisen hermostomme kautta.
Terveydenhoidossa tämä anatomian tietämys ja hermoston rakenne on ymmärrettävä jo aivan perusopetuksessa. Tälle tiedolle pohjautuu kaikki kehon kanssa työskentelyn perusta. Uusin teoria, noin reilun kymmenen vuotta takaa, avaa tietoa vagushermon laajemmasta merkityksestä. Siis sen hermon, joka on hermojen valtatie koko kehosassa. Jonka toiminnan aktivoiduttua lamaannut tai liittynyt toisiin. Hermo, joka on vatsan tai selän puoleisen haaran kautta aktiivinen. Jos kiinnostuit, niin lue lisää polyvagaalisesta teoriasta.

Pelkkä hermojuttu ja siitä tietäminen ei ratkaise jälleen yhtään mitään. Vaan se kuinka ja missä ja miten kohdallasi tämä hermosto aktivoituu. Suojarakennelmien käynnistyminen sisimmän suojaksi on huomaamattasi aktiivinen juurikin vuorovaikutuksessa. Tiesitkö sitä?
Kohtaamalla ja kokemalla syvällä olevia rakennelmiasi ymmärtät hermoston toiminnan kehossasi, et pelkästään pinnallisena yli-tai aliviereänä tilana. Joita sitten hengitysharjoituksilla säätelet. Jälleen sivuhuomautus, eihän nämä oireen( stressi, uupumus, väsymys) hoitamisen malleina mikään huono asia ole. Helpottaa sekin oloa.

Kehon ja mielen mahdollisuudet hyvinvointiin ja palautumiseen

Haluan saattaa tietosi sen, en hoida asiakkaiden kanssa työskennellessä stressiä, unettomuutta, masennusta, uupumusta tai kipuja, vaan niiden taustalla olevia kehon ja mielen prosesseja. Siten voit kohdata ja jopa vapautua edellämainituista oireista tai ainakin vaimentaa niitä. Palautuminen on mahdollista.
Kehon ja mielen yksilötyöskentelyssä pääset pidemmälle, kuin pelkän havainnoinnin ja hyväksymisen tasolle, silloin kun tahdot edistyä ja haluat voida hyvin. Kuten viimeisessä koulutuksessani sanottiin, on eri asia olla prosessissa kuin hoitaa pinnallista oireilua.
Nämä samat asiat pätevät myös palautumisohjelmiin ja koulutukseen.
Ohjaan sinut itsesi tielle, purkamaan pois toimintamallin, jota et tarvitse ja etsimään elämästä sen miellyttävän ja hyvän tavan elää, sinulle itsellesi. Sen jälkeen olet miellyttävämpi myös ympäristöllesi.

Kiinnostuitko itsestäsi? Kannattaa miettiä, jos olet uupunut, väsynyt ja stressaantunut, mikä on sinulle itselle parasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hengitys, autonominen hermosto, vuorovaikutus, palautuminen

PALAUTUMISEN SYKE

Keskiviikko 5.12.2018 klo 7:21 - Ulla Ollikkala

”sisin rentoutuu, sinä palaudut”

Palautumisen parissa havahtuu moniin asioihin. Kehoterapian koulutukseni pohjalta esittämäni asiat ovat hyvin tuttuja, niitä vanhoja opiskeltuja asioita, jotka nyt nousevat hyvinvoinnin pääteemoina esille. Ne ovat esimerkiksi näitä; ahdistuksen purkaminen, hengitys, emootiot ja vuorovaikutus, sanojen kehollinen merkitys.

Olen lainannut kirjoituksessa Reichiä, koska hyvin vanha kehotietoisuus ja myös hengitystietoisuus länsimaisesta näkökulmasta on sieltä lähtöisin. Haluan välittää sinulle muutamia ajatuksia. Siitä syystä, että oivallat sen, miksi hieman syvempi itsen ja asioiden tarkastelu on tärkeää myös palautumisen näkökulmasta.

Ahdistuksen selventäminen fysiologisesti

”Ääreisverisuonten supistuminen lisää ahdistusta, kun taas ääreisuonten laajentuminen tuo mielihyvän tuntemuksen. Sisäinen jännitys johtuu veren virtauksista ruumiin keskustaan ja sydämen alueelle, ja se herättää meissä ahdistuksen. Vastaavasti voimakas veren virtaus ääreisosissa poistaa sisäisen jännityksen ja sen mukana ahdistuksen fysiologisen perustan.”

( W.Reich)

Kosketus, se tuttu ja turvallinen vaikuttaa ääreisosien verenkiertoa aktivoivasti ja siten lievittää ahdistusta. Tämä voidaan todeta sykevälivaihtelumittauksellakin. Hyvää tekevä kosketus palauttaa ehkä muita keinoja tehokkaammin. Kuljemme poikkeuksetta kohti mielihyvän kokemusta. Silloin, kun se ei toteudu, sitä seuraa ärtymyksen tunnereaktio.

Hengitysen keinotekoiset harjoitukset

”Mekaaniset harjoitukset hengityksessä eivät johda yksinään palleajännityksen eikä kehon jännityksen laukeamiseen. Ihmisen on tultava tietoiseksi tehostetun hengityksen keinotekoisuudesta. On löydettävä oma syvä ja luontainen hengitys ja oma rytmi, näin pallea rentoutuu ja siten vaikutus ulottuu hieman laajemmalle kehoon.”

( W.Reich 1935-40.)

Hyvin usein kohtaan näitä mekaanisia hengitysmalleja. Hengitys on lukossa ylhäällä tai alhaalla. Uloshengityksen huokaisua ei osata vapauttaa, vaan se on suoritus. Sisäänhengitykssä koko keho saatetaan aktiiviseen viritystilaan eli suoritukseen. Onneksi näistä voidaan ymmärtämisen, harjoittelun ja tiedon avulla löytää tie vapaaseen ja virtaavaan hengitykseen. Siihen, jossa ei ole oikeata ja väärää mallia.

Emootioiden syke

”Emootio on virtausta sisältä ulos ja ulkoa sisään. Epämiellyttävä ärsyke kulkee periferiasta keskustaan, seurauksena ahdistus. ( muut tuntemukset) Miellyttävän suunta on ulospäin suuntautunutta ja seurauksena on mielihyvä.”

( W. Reich)

Me elävät olemme kuin meduusan liike. Meissä tapahtuu yksinkertainen supistuminen ja laajentuminen. Se on elämämme syke. Se on myös tunteiden syke ja jos se häiriintyy seurauksena on jännitys. Jännitys taas saa aikaan stressiä, unettomuutta, ahdistusta, joten juuri tästä syystä on tärkeä ylläpitää palauttava liike. Ei siis mikä tahansa, vaan kehon järjestäytymiseen liittyvä liike.

Katso: https://www.palautumiskoulupro.fi/kehon-ja-mielen-liike

Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

”Elollinen organismi ilmaisee itsensä liikkeessä, ja näin puhutaan ilmaisuliikkeestä. Tämä on elollisen organismin liikkumista ulospäin ja sillä on emotinaalinen ilmaisu. Jokainen emotionaalinen ilmaisu on sidottu liikkeeseen. Ilmaisu voi olla myös jähmettymistä ja liikkumattomuutta.

Elollinen toiminta ei ainoastaan ala ennen sanallista kieltä ja ole sen ulottumattomissa, vaan sillä on ennen kaikkea ilmaisuliikkeen muotonsa, joita ei voida sanoin ilmaista.”

( W. Reich)

Tähän liikkeen tuomaan ja ilmaisemaan tietoon perehdyin vahvasti myös nykyisessä koulutuksessa. Syvään tietoon itsestä ja kehollisesti sen ilmaisusta ja tuomisesta tietoisuuteen. Sanalliseen tuottamiseen, siten että sanojen sisältö vastaa kehon viestiä. Siten elollisen ja sykkivän ihmisolennon on mahdollista voida tosi hyvin.

Unen palautuminen ja tasapainoinen hengitys

Tämähän tarkoittaa edellä mainittua rauhallista supistuvaa ja laajentuvaa kehoa, joka nukkuu sitä levollista ja palauttavaa unta. Lisäksi tämä tarkoittaa levollista ja rauhallista virtaavaa hengitystä, joka luontaisesti reagoi eri tilanteisiin, sen enempää miettimättä. Se, aivan oikein ja luonnollisesti purkaa kehon paineen tilaisuuden tullessa. Emootioiden vapaassa virtauksessa keho ei lukkiudu niitä estämään, vaan tunne ja keho toimivat yhteydessä toisiinsa. Mieli on aktiivinen ja säädeltävissä. Palaudutaan siis omaan luonnolliseen tilaan.

Kaiken lisäksi tämä on hyvin totta ja mahdollista!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, hengitys, tunne, reich, uni

Pysähtyminen

Maanantai 26.11.2018 klo 19:00

Vaelsin ruokaostoksilta kotia kohti ja ohittaessani kirjakaupan silmiini osui 5 € kirjalaari. Kirjoja ja sanoja rakastavana pysähdyin. Pengoin ja löysin teoksen nimeltä Pysähtymiskirja.
Selailin ja totesin, että kirjassa on aina uusi kappale, alkaen sanoilla ” Moni on hajalla, koska.....” .

Sosiaalinen nyyhkintä edistää sairautta

Eräs selailtu kohta puhutteli erityisesti, se meni näin: ” Media on täynnä sosiaalista nyyhkimistä. Vakava sairaus täytyy ilmoittaa iltapäivälehdelle. Vuosikymmeniä vanha, jo selätetty masennus, on yhä jutun väärti. Me olemme huono-osaisten kansakunta. Meidät on määritelty huonovointisuuden mukaisesti. TERVE ihminen on TYLSÄ.”

Sanonnat olen ihan rikki, olen ihan lopussa, olen ihan .hajalla, olen ihan romuna, olen ihan stressissä, olen ihan... kaikuvat kuuluville hyvinkin usein. Kyllä, taittavat olla tuttuja meille kaikille.

Pysähdytään ja käynnistetään ajattelua

Pysähdytäänpä hetkeksi itsen äärelle. Pysähdy, anna hengityksen vain virrata ja kehon hiljalleen rentoutua. Mitä nämä sanat oikeastaan sinulle kertovat?
Mihin silloin keskityt kun näitä havaitset? Haluatko olla näissä sanoissa kiinni, vai ymmärtää kehoasi ja mieltäsi ja päästää irti?

Ajattelun ja mielen kääntäminen virtaavaan ja ehkä myönteisempään suuntaan on työlästä, jos kehossa olevat mekanismit ovat jarrut päällä. Tällä jarrulla tarkoitan supistumista, pienentymistä, jännittämistä, tai kutistumista. Ihan simppelisti hermoston tietoisia ja tiedostamattomia reaktiomalleja. Tärkeimpänä tiedostamattomien kehon impulssien käynnistyminen, niille ei vielä edes ole sanoja.

Eihän yksikään ajatus lähde myönteiseen virtaan jos keho soutaa vastavirtaan, vai mitä?

Oleellinen palautuminen. Haluatko sinä olla terve?

Palautuminen liittyy tähän aivan oleellisesti. Pelkästään ajattelun suuntana ja sanana se vie ihmistä myönteiseen virtaan. Sen lisäksi palautuminen tekoina johtaa itsen ja kehon äärelle. Voisiko sitten ajatellakin asioita näin terveyden näkökulmasta? Palautua niin terveeksi kuin mahdollista?

”Minä olen aivan ehjä, koska osaan rauhoittua ja sillon ajatuksetkin tyyntyivät”

”Minulla on voimavaroja, koska osaan säädellä toimintani suhteessa tekemiseen”

” Vaikka tunnen olevani heikko, saan voimia, kun uskallan ilmaista sen. Silloin mieleni tyyntyy ja kehoni rauhoittuu”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pysähtyminen, palautuminen, autonominen hermosto

Vatsarakkautta!

Keskiviikko 21.11.2018 klo 9:06

Olen ihmeissäni tästä naisten maailmasta. Laihdu, ennen ja jälkeen kuvilla, ilman laihduttamista. Kuvauksen kohde on naisen vatsan alue. Mitä epäluonnollisemman näköinen sisäänvedetty se on, sitä enemmän se saa tykkäyksiä. Mikä ihme meitä oikein vaivaa?

Toinen tapa saada itselleen, tämä tila, on tietysti lihasten treenaminen ja ruokailun minimoiminen siten, että rasva vatsan alueelta katoaa. Ennen ja jälkeen kuvissa nähdään kuinka pyöreähkö pehmeä vatsa muuttuu dramaattisesti lihasmassaksi, jossa erottuu lihaksisto, ja silloin ollaan ihailun ytimessä. Ihastellaan uutta vatsaa ja kauhistellaan tuota vanhaa pylleröä. Miten ihmeessä joku voi elää pyöreähkön vatsapömpän kanssa laadukasta elämää?

Sitten raskausvatsa. Ihana, odotuksen aikana oleva pyörylä, jota kaikki ihastelevat on monen naisen parasta aikaa. On lupa hengittää, lakata vetämästä vatsaa sisään, kommentit lihomisen kauheudesta ovat poissa. Sitten lapsen syntymään tämä loppuu. Kuinka nopeasti pääset takaisin entisiin, ehkä vielä pienempiin mittoihin. Viimeistään muutama viikko synnytyksestä aletaan huomioimaan seikkoja, ettei rupsahtaminen vatsan alueella tapahdu. Jos sitten sattuu käymään niin, että vatsa on täynnä venymäarpia ja roikkuvaa nahkaa, on bikinikunto pilalla. Elämänlaatuko on silloin pahasti heikentynyt?

Välihuomio

Tämä kirjoitus ei ole kehopositiivisuuden, lihavuuden tai liikkumattomuuden puolesta tai vastaan kirjoitettu, vaan vapaan hengityksen ja vapaan olemisentilan puolesta puhumista. Lähinnä ihmettelyä siitä, mitä teeemme hengityksen kustannuksella. Vapaus tarkoittaa myös sitä, että kunkin pitäköön oman pömppönsä, pyllerönsä ja littanansa. Niin, ja löytyy tätä samaa ilmiötä miehissäkin, aina vain useammin.

Työhuomio

Työssäni tapaan ihmisiä, joilla keskivartalo on tiukaksi treenattuna. Syvien lihaksen hallinta on yhtä piukeana, kuten pinnallistenkin lihasten tilanne. Hengitystä sitten etsitään, missä ihmeessä se kulkee. Lisäksi tapaan ihmisiä, joiden hengitysrytmi on keikahtanut nurinkuriseen muotoon, ilman yhtään kovaa treeniä. Se vain on seurausta vatsan sisään vetämisestä. Sitten on ryhmä, jolla on niskan ja hartian alueen lihakset jatkuvasti kipeänä, hengitys tapahtuu yläosilla, koska vatsan pyöristymistä ei hengittäessä sallita tapahtuvan. Näin me naiset kontrolloimme itsessämme kaikkein tärkeintä eli hengityksen kulkua. Hengityshän ylläpitää on sitä elämää?

Oma huomio

Nyt sinä ja minä, kysyn naiset meiltä: oletko vetänyt itseäsi littanaksi, näyttääksesi laihemmalta? Oletko tehnyt sen vaatesovituksessa? Seksin aikana uudessa suhteessa? Aina peilin nähdessäsi? Kävellessäni näyteikkunan ohi? Valokuvissa? Tavatessasi naisystävääsi? Tai miesystäväänsi? Mennessäsi puntariin? Teetkö sitä tarkoituksella säännöllisesti tai koko ajan? Oletko toivonut olevasi ohuempi, laihempi , littanampi vatsasi kohdalta? Kironnut pömppämahaa, pylleröä, läskiä tai lihavuutta?

Olisiko aika vatsarakkauden? Ja hengityksen? Olisko aika palautua luonnolliseen tilaasi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hengitys, palautuminen, keho,

Ääni ja palautuminen

Sunnuntai 4.11.2018 klo 18:12 - Ulla

”Äänen ilmaisussa ei ole mitään kahlittua ja kontrolloitua”. Suora lainaus Pian materiaalista äänikurssilla. Siis millä?

Järjestin itselleni ja siinä sivussa kollegoilleni äänikurssipäivän viikonlopuksi. Ihana palauttava päivä oli jo ennalta tiedossa, koska Pia Skibdhal http://www.viriditas.fi/ oli reippaat kymmenen vuotta sitten ohjaamassa keho- ja rentoutusterapian koulutusryhmääni. Olin kuitenkin paljon unohtanut, joten kertaus tuli tarpeeseen.

Käytän ääntä harjoituksissa psykofyysisessä fysioterapiassa, hoidossa ja sitten ihan omissa palautumisen koulutusryhmissäni. Ääni on hieno väline itselle eli tällaiselle, joka ei äänellä osaa laulaen loistaa. Äänen syvyyden ymmärtämiseen itsessään kannattaa paneutua. Sen avulla voi irrottautua esimerkiksi hengityksen suorittamisesta ja hengityksen tarkkailusta. Siitä tämän päivän vitsauksesta. Tässä kirjoituksessa paneudun äänen merkitykseen hengityksessä ja kehtaamisessa.

Keho on hengityksen ja äänen koti

Keho on äänen koti. Kehomme väreilee eli resonoi äänen sitä soittaessa. Teet sitä silloin kun puhut. Ääntä voi myös käyttää kehon hoitamiseen, sekä itseensä tutustumiseen. Otetaanpa tuo hengitys tarkemmin esille, siitä kun mainitsin. Suoritamme hyvin helposti hengitystä. Nyt on muodikasta ohjata ja valmentaa hengitystä eri metodein. Siinä on ansaan astumisen mahdollisuus. Ymmärryksen puuttuessa, joko ohjaajalta tai kuulijalta, seurauksena voi olla hengityksen suorittaminen, apuhengityslihasten aktivoituminen ja koko kehon supistuminen. Myös niska- ja hartialihasten, sekä selkälihasten kiputilat saadaan aktiiviseksi näillä keinoin.

Parhaimmillaan hengityksen avulla rentoudutaan, rauhoitutaan ja keskitytään, se vain soljuu sisään ja ulos. Ääni auttaa hengitystä suorittavaa ihmistä purkamaan vanhaa mallia ja auttaa kulkemaan kohti hengityksen soljuvuutta. Ne äänteet, joita siihen voi käyttää ovat monenlaisia. Hyvässä ohjauksessa oivallat, kuinka olet toiminut itsesi kanssa. Äänteillä voit auttaa supistuneessa tilassa olevia apuhengityslihaksia ja koko kehoa rentoutumaan. Se on niin Aaahhh!

Ääni ja kehtaaminen

Oletko huomannut, että äänen käyttö ei olekaan ihan automaattista?Jos annat äänesi kuulua muiden joukossa, siihen liittyy kehtaamis-ilmiö. Vaikka vain sillä äänellä, joka purkaa hengitystä, sinusta tuleekin yllättäen näkyvä ja kuuluva. Oletko mahdollisesti ollut se takarivin ja hiljaaolemisen oppinut kehosi asukki?

Vaatii runsaasti uskallusta muuttaa tätä vuosien rakennelmaa. Tässä on usein se syy miksi tämä ääntely ei ole helppoa. Valinta on se vanha malli. Ääni ei nouse kuuluviin, koska sille ei voi antaa lupaa. Lupa tulee vasta kun olet oivaltanut.

Jälleen palaudutaan, siksi mikä pohjimmiltaan ollaan oltu. Hengitys ja ääni on soljunut ilman kontrollia ja kahlintaa. Ihminen on ääniolento, vastasyntyneen parkaisussa on kaikki. Ääni, hengitys, keho ja sellaisenaan olemassa oleminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, ääni, hengitys

Työmoraali

Tiistai 23.10.2018 - Ulla

Työmoraali

On mielenkiintoista olla törmäyskurssilla itsensä kanssa. Pari päivää sitten havahduin siihen itsessäni, jota kohtaan myös omissa asiakkaissani. Törmäsin omaan työmoraaliini ja periksiantamattomuuteen.

Työmoraali on asia tai ilmiö, joka nähdään ihmisen henkilökohtaisena ominaisuutena. Työmoraaliin liittyisi Daniel H. Pinkin mukaan autonomia eli itse vaikuttaminen, taituruus eli itsensä jatkuva kehittäminen ja merkitys, että on itse vaikuttamassa johonkin suurempaan. Palkkio tehdystä työstä on palkka, bonus, merkityksellisyys yhteisössä.

Työmoraali on sinnikäs seuralainen. Silloin, kun olet oppinut toimimaan tietyillä ehdoilla työelämässä, etusijalla on työaikana työeämä. Aika normaalia. Tämän samaisen asian kanssa ihmiset istahtavat asiakastuoliini ja alamme purkaman myös työmoraaliin liittyviä seikkoja, jotka johtavat työssä kuormittumiseen eli palautumisen tarpeeseen. Palautumisen tarve on tunnistettava tila, jossa ärtyisyys lisääntyy ja vetäytymsen tarve kasvaa. Nämä ennakoivat stressin kehittymistä. Se, että nämä asiat eivät tule kuulluksi, johtaa siihen, että kuormitus kehossa ja mielessä kasvaa enenevässä määrin. Nämä kietoutuvat työmoraalin aika veikeästi.

Kuinka tämä näyttäytyy meille?

Työmoraali on mielenkiintoinen ilmiö. Se pitää meidät työruodussa. Se pitää meidät töissä, vaikka kehomme ja mielemme ovat niin uuvuksissa, että jaksaminen on nollassa. Työmoraali sanelee sen, että ei voi jäädä palauttavalle lomalle tai että voi!

Näihin seuraaviin selityksiin, jotka liittyvät työmoraaliin hieman huomaamatta, olen asiakkaitteni kanssa työskennellessä törmännyt: työssä sinnittely on minusta arvostettavaa, sanansa pitäminen on vointia tärkeämpi, aikojen pysyvyys ja palvelun laadukkuus kertoo minusta pystyvänä ihmisenä, työn edistyminen on osaamiseni mittari, asiakkaan hyvinvointi, tarpeet ja selviytyminen on minusta riippuvainen tekijä, asiakkaan hyvinvointi on kiinni minun toiminnastani, työntekijänä luotettavuus mitatataan työn tekemisellä, projektin eteneminen ja sujuvuuden ylläpysyminen kertoo taidoistani, tauotta tekeminen on ajankäyttöni maksimointia, asiakassuhteiden säilyminen on minun tekemisen seurausta, johdon kunnioittaminen ja johdon palveleminen tuottaa työn jatkuvuuden ja turvallisuudentunteen säilymisen, minulle.

Huomaatko itsesi

Huomaatko, mitä nämä asiat kertovat itsestäsi. Toisen tarpeet menevät hyvin helposti itsen edelle. Se, jonka ääntä pitäisi kuulla omassa jaksamisessa, ajautuu työn tekemisen alle. Työmoraali ei anna periksi keskeyttämiseen. Kysymys ei ole edes rahasta. Palkkio suhteessa työhön ei ole merkityksellinen. Ratkaiseva lause tulee tässä:

”Oman tekemisen merkityksellisyys on siis merkittävämpää kuin oma jaksaminen. ”

Tekemisen pysäyttäminen, omaan tilaan ja tilanteeseensa havahtuminen tai havahduttaminen ohjaa pois vääristyneestä työmoraalista. Vääristynyt työmoraali polkee aina asianomaisen omia varpaita. Auts!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työmoraali, palautuminen, hyvinvointi, kuormitus

Sisin rentoutuu- sinä rakennut

Maanantai 8.10.2018 klo 8:46

Tällä kertaa pohdin matkalla olemista. Sitä elämisen ja elämysten matkaa, jota elämämme täällä tarkoittaa. Opetin kymmenen vuotta kokemuksellista keho- ja rentoutusterapiaa ja ennen sitä matkasin siihen kokemuksen maailmaan myös itse, useiden vuosien ajan. Kiteyttäisin siihen tämän lauseen ” sisin rentoutuu - sinä rakennut”, joka oli myös ohjauksen johtavana aiheena.

Oma matka

Meillä on jokaisella oma matkamme, ilman onnellisuutta ja sen hetkiä emme sitä jaksaisi. Tärkeää on se mihin pintaan itse kiinnität huomiosi silloin, kun matkallasi tulee asioita, jolloin sisimpäsi ei ole lainkaan rentona. Kurotatko kohti selviytymistä, vaikka suru repii kehoasi hajalle. Jaksatko aamulla nousta ylös, vaikka kaikki voima tuntuu olevan poispuhallettua. Löydätkö tilaan, jossa sisintään uskaltaa kuunnella. Antaa sen rentoutua ja rakentua yhä uudelleen, myös näistä rankoista kokemuksista. Loppujen lopuksi, yksin me näiden asioiden kanssa matkamme kuljemme.

Tälle sisimmän matkalle, et löydä mistään itsesi ulkopuolelta. Vaikka vaeltaisit maailman ääriin ja kokisit eri rituaaleja. Nämä saattavat jopa viedä sinua kauemmas itsestäsi ja arkeen palatessani, sisin ei ole rento, vaan janoaa uutta elämystä. Ei turhaan sanota, että matka itseen on se, joka on lyhyin ja pisin.

Sisin rentoutuu - sinä rakennut

”Sisin rentoutuu, sinä rakennut” tarkoittaa sitä, että omalla kohdallasi on katsottava niitä asioita, jotka ovat juuri tämän mallin sinussa estäneet.

Joskus me tarvitsemme lempeää ohjausta tälle matkallemme. Ei niinkään opettaen, vaan antaen ihmisen itse oivaltaa. Antaa omien vastausten itsestä nousta sisimmästä. Siten uudellen rakentuminen tapahtuu. Se on palautumista hiljalleen omaksi itseksi.

Voit pohtia ovatko omat mallisi olleet jotain seuraavista: vaikeus pysähtymisessä ja hiljaa olemisessa, kehon jatkuvassa liikkeessä pitämisessä ja mielen suorittavassa asetelmassa? Tarkoittaako pysähtyminen sinulle ohjattua tilaa, jonkun tekemänä? Onko myös hiljaa oleminen sinulle tehtävä vai luonnollinen olotilasi? Onko kehon liike jatkuvaa tekemisen tarvetta? Suoritatko jotain menetelmää näiden löytämiseksi?

Hyvää matkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onnellisuus, pysähtyminen, rentoutuminen

Tapaelämä

Sunnuntai 3.9.2017 klo 11:10 - Ulla Ollikkala

Tapaelämä

Aika usein törmäilen sanaan Lifestyle. Se tulee esiin blogeissa, koulutuksissa, kaupoissa ja se on mielestäni sanana virittynyt myönteisesti. Sen avulla ihmisiä ohjaillaan terveelliseen ja hyvään elämään.

Asiakastyössäni fysioterapeuttina/ mielenvalmentajana kohtaan ihmisiä joiden elämäntapa eli lifestyle on hukassa. Ei elämisen kepeyttä, ei eteenpäin löytyvää polkua kuljettajaksi. Ollaan jumissa vanhoissa toiminnoissa.

Olisiko tämän elämisen lajin nimi sitten vaikka Tapaelämä? Tapaelämä voi olla vuosikausien, ehkä kymmenien vuosien saatossa syntynyt malli, josta irrottautuminen aiheuttaa suuria ponnistuksia ja osa ei tätä ponnistelua jaksa lähteä toteuttamaan. Sivuhuomautuksena seuraava - Tapaelämä voi olla myös hyvinkin hyvää elämää, olo on sen mittarina, minkälaatuista elämää elää.

Tapaelämä, joka tuntuu huonona olonsa, on ehkäpä kyvyttömyyttä, tietämättömyyttä, taitamattomuutta tai haluttomuutta muutokseen. Tai jotain sellaista jota en osaa kuvata. Tapaelämä vetää omaan malliinsa mukaan tuttuudella, koska uusi on pelottavaa. Tapaelämä on turvallista, vaikka ei ehkä aina mielekästä. Jossain elämänsä vaiheessa, asiakkaistani yhä nuoremmat tiedostavat tämän, ihminen huomaa jonkin asian olevan elämää kuormittava. Kuormitus aiheuttaa sitten jännitystä ja stressiä. Kauan jatkuessaan myös epämääräisiä kipuja. Kehomme alkaa oireilla mielen tavoille. Keho yrittää viestiä ololla, että tämä ei voi jatkua. On tehtävä muutos. Muutos käynnistää ihmisen mielessä sopeutumistehtävän. Sopeutuminen edellyttää niin fyysisten kuin psyykkistenkin voimavarojen käyttöönottoa. Yleensä ihmisten voimavarat riittävät tähän. Aina ei käy niin, vaan ihminen sairastuu.

Tapaelämän mallin purkamiseen saatat tarvita ajatuksillesi ohjausta, joskus jopa terapiaa. Tärkeinä on havahtua siihen, että huomaa elävänsä epätyydyttävä mallin mukaan ja lähteä tarvittaviin muutoksiin. Kehon hyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Kehoa kuuntelemalla, sopivalla kuormituksella työn, vapaa-ajan, liikunnan ja yleensä tekemisen suhteen voidaan pitää yllä palautumisprosessia, joka tukee kaikkea tekemistä, myös muutosta. Myös ajatuksia ja tunteita.Tästä syystä kehon ja mielen liike on merkittävässä osassa Palautumisohjelmissa.

Tapaelämästä kohti omaa lifestyleä :)

Lähetetty iPadista

Lähetetty iPadista

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palautuminen, lifestyle

Kehon ja mielen tasapaino

Palautumisen PRO blogi

Ihmisen asema elämän virrassa

Elämämme muodostuminen

Myötätunto

Itsemyötätunto

Sekavuus luo sekavuutta

Palautumisen prosessi

Hengitys ja autonominen hermosto on uusi musta

Hengityksen sulkeva merkitys

Hengityksellä pidättäminen, teetkö sitä?

Autonominen hermosto reagoi kaikkeen olemiseen

Kehon ja mielen mahdollisuudet hyvinvointiin ja palautumiseen

Ahdistuksen selventäminen fysiologisesti

Hengitysen keinotekoiset harjoitukset

Emootioiden syke

Sanojen merkitys kehollisessa järjestelmässä

Unen palautuminen ja tasapainoinen hengitys

Sosiaalinen nyyhkintä edistää sairautta

Pysähdytään ja käynnistetään ajattelua

Oleellinen palautuminen. Haluatko sinä olla terve?

Välihuomio

Työhuomio

Oma huomio

Keho on hengityksen ja äänen koti

Ääni ja kehtaaminen

Työmoraali

Kuinka tämä näyttäytyy meille?

Huomaatko itsesi

”Oman tekemisen merkityksellisyys on siis merkittävämpää kuin oma jaksaminen. ”

Oma matka

Sisin rentoutuu - sinä rakennut

Kehon ja mielen
tasapaino