Palautumisen PRO blogi

Ahdistus on ilmiö, jonka tunnistaa sen kohdatessaan. Ahdistuksen kehollinen reaktio on suurinpiirteiden tämä. Rintakehällä alkaa hiljalleen puristaa, paineen tunne liukuu vatsan alueeelle. Kurkkua kuristaa ja hengitys tuntuu vaikealta. Sydämen syke saattaa kiihtyä. Pää alkaa tuntumaan paksulta. 

Syitä ahdistukseen on lukemattomia, mutta sen fysiologinen pohja on aina samanlainen. Kehon reagoimisen kaava käynnistyy. Kehoterapia valaisee tätä asiaa sitten hieman enemmän. Onneksi tämä on myös kehollisesti purettavissa, ohjauksessa ja turvallisessa tilassa. Täältä löytyy aiheesta lisää:

Viimeisin asiakkaiden kanssa puhuttu asia on  ilmastoahdistus. Seurausta tietysti siitä, että valistus ja tiedotusvälineet kertovat, miten olemme tässä maaaailmassssa eläneet.
Pienten lasten vanhemmat ovat huolestuneet siitä, minkälaisen elämän lapsilleen tarjoavat. Lapsettomat miettivät, voiko tähän maailmaan ajatella lapsia. Hieman varttuneemmat tunnistavat nopeutuneen ilmastonmuutoksen. Lapset ovat huolestuneet tulevaisuudestaan.

Hyvin usein tässä kohdassa yhdessä pohdimme, miten mikin malli vaikuttaa. Osa on jo ratkaisunsa tehnyt, vaikka se tuntuu maailmallisessa mittakaavassa aivan olemattomalle.

Vähennetään kulutusta!

Mitä sinä ajattelet? Minulle asetettu kysymys aiheesta. Oma valinta on jo vuosia ollut elämäntapani ja ympäristön huomioiminen. Olen jo vuosia ollut lentelemättä ympäri maailman matkakohteita. Työn vuoksi minulla ei ole sellaisia tarpeita. Koulutukseni ja kurssini, hiljentymisen ja itseen kääntymisen,  voin pitää kotimaassa. Meidän vuodenaikamme vaihtelu  tarjoaa itsen tutkimiselle valtavan kentän. Miten vaihtelut luonnossa itseen vaikuttavat, miten valo vaikuttaa, miten keho herää kevääseen.

Valitsen siis kotimaan. Meidän hieno maa tarjoaa paljon nautittavia asioita. Siten hiilijalanjäljen lennot jäävät minulta tekemättä. Samoilla linjoilla on Nina. Lisäksi me ajattelemme lapsia, molemmilla aikuiset lapset, mutta emme halua syödä elämää maailman lapsilta. 

Olemme hiljaisesti valinneet oman tiemme, josta nyt kerron julkisesti.

Isot ratkaisut tehdään teollisuusmaissa ja rahan valta on hurja. Omaa ratkaisua ei määritä valta tai raha.

 

Tiedostan myös, että monissa asioissa voisi edelleen tehdä parempia valintoja. Jotenkin on ollut helpointa aloittaa siitä, mikä ei määritä mitenkään omaa hyvinvointia. 

Valinta itsellä on myös siirtolapuutarhamökki. Ei edes kovin monta  ulkomaanmatkaa perusmallin hankintaan tarvita. Siis kun lasketaan useiden vuosien matkailut kaikkine kuluineen. Hieman enemmän sitten mukavuusmökkiin. Sinne pääsee julkisilla, sinne pääsee kävellen ja pyörällä. Siellä on yhteys maahan, luontoon ja myös yhteisöllisyyteen, niin halutessaan. Paikassa kierrätetään, toisen huono tulee toisen hyväksi. Uskon, että tämä malli elää tulee vahvistumaan.

Huomaa tämä. Valintamme  eivät ole muiden arvostelua, vaan tekemistä siten kuin sisimmässä hyvältä tuntuu. Miksi?

Koska voimme valita!